Toi­mit­ta­jal­ta: Mikä pelas­tai­si kyläkoulut?

Kylä­kou­lu­jen puo­les­ta on Ran­ta­poh­jan alu­eel­la tais­tel­tu jo pit­kään. Tor­jun­ta­voit­to­ja on saa­vu­tet­tu, mut­ta ellei ihmei­tä tapah­du, vie­lä täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä tul­laan pis­tee­seen, jol­loin oppi­lai­ta ei enää ole riit­tä­väs­ti. Kou­lu­jen ovia sul­je­taan pysyvästi. 

Tänään jul­kai­sem­me Ran­ta­poh­jas­sa jutun liit­tyen sii­hen, miten alu­eem­me eri kou­lu­jen eka­luok­ka­lais­ten mää­rä on vii­me vuo­si­na kehit­ty­nyt. Kaik­kial­la kou­lu­tu­lok­kai­den mää­rä on las­kus­sa, toi­saal­la nopeam­min, toi­saal­la hitaam­min. Kyse ei ole vain tämän alu­een kehi­tyk­ses­tä, suun­ta on sama koko Suomessa.

Tais­te­lu Hau­ki­pu­taan Keis­kan lähi­kou­lun puo­les­ta ei tuot­ta­nut alu­een asuk­kai­den näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na toi­vot­tua tulos­ta. Kou­lu lak­kau­te­taan vuo­den kulut­tua. Jat­koa­jal­la ovat Tirin­ky­län, Yli­ky­län ja Tak­ku­ran­nan koulut.

Eri­tyi­ses­ti Keis­kan ja Tirin­ky­län kou­lu­jen puo­les­ta­pu­hu­jat ovat nos­ta­neet esil­le kaa­voi­tuk­sen vai­ku­tuk­set kylien kehit­ty­mi­ses­sä. Kylien asuk­kai­den mukaan kau­pun­ki ei ole riit­tä­väl­lä taval­la edis­tä­nyt kaa­voi­tus­ta, jot­ta kylil­le saa­tai­siin uusia asuk­kai­ta ja kou­luil­le oppilaita.

Toi­saal­ta kou­lu­jen tule­vai­suu­den pitä­mi­nen löy­häs­sä hir­res­sä vai­kut­taa per­hei­den haluk­kuu­teen muut­taa näil­le aluil­le. Mie­luum­min muu­te­taan sin­ne, mis­sä kou­lu toden­nä­köi­sim­min on tulevaisuudessakin.

Kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen ei ole kyläl­le vain kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen. Se vai­kut­taa kaik­keen kyläl­lä tapah­tu­vaan toi­min­taan ja yhtei­söl­li­syy­teen negatiivisesti.

Mikä oli­si kei­no, jol­la kylä­kou­lut saa­tai­siin säi­ly­tet­tyä ja uusien asuk­kai­den kiin­nos­tus hil­je­ne­viä kyliä koh­taan herä­tet­tyä? Vai onko se tur­haa hai­kai­lua pal­ve­lu­ver­kon supis­tues­sa, syn­ty­vyy­den vähen­tyes­sä ja kan­san ikääntyessä?

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.