Met­sä­hal­li­tus etsii taas risu­lin­no­ja pui­den latvoista

Met­sä­hal­li­tus mak­saa sadan euron löy­tö­palk­kion maa­kot­kan pesäs­tä, joka ei ole aiem­min ollut Met­sä­hal­li­tuk­sen tie­dos­sa. Poron­hoi­toa­lu­eel­la löy­tö­palk­kio mak­se­taan myös aiem­min löy­tä­mät­tö­mäs­tä meri­kot­kan pesäs­tä. Lähes kai­kis­sa tun­ne­tuis­sa, Met­sä­hal­li­tuk­sen hal­lin­noi­mil­la mail­la sijait­se­vis­sa kot­kan­pe­sis­sä on nume­roi­tu pesä­kylt­ti, mut­ta myös muu­ta­ma tun­net­tu pesä on ilman kylttiä. 

Ilmoi­ta löy­tä­mäs­tä­si pesäs­tä Met­sä­hal­li­tuk­sen Luon­to­pal­ve­lu­jen luon­non­suo­je­lun eri­tyis­asian­tun­ti­ja Eetu Sund­val­lil­le: eetu.sundvall@metsa.fi. Ilmoi­tuk­ses­ta on käy­tä­vä ilmi ilmoi­tuk­sen teki­jän nimi ja yhteys­tie­dot, pesän koor­di­naa­tit sekä pai­kan­ni­mi ja kun­ta. Lisäk­si ilmoi­tuk­seen on hyvä sisäl­lyt­tää kuva. Met­sä­hal­li­tus tar­kas­taa pesät ennen palk­kion mak­sa­mis­ta. Jos pesäs­sä on pesin­tä meneil­lään, ei saa men­nä aivan pesän lähei­syy­teen, jot­ta ei häi­rit­se pesintää. 

Maa­kot­ka ja poron­hoi­toa­lu­eel­la meri­kot­ka ovat Met­sä­hal­li­tuk­sel­le eri­tyis­vas­tuu­la­je­ja, joi­den seu­ran­nas­ta se Suo­mes­sa vas­taa. Suo­je­lu­työn poh­ja­na on, että pesä­pai­kat tun­ne­taan. Seu­ran­nan onnis­tu­mi­ses­sa vapaa­eh­toi­sil­la on suu­ri merkitys. 

Met­sä­hal­li­tuk­sen hen­ki­lö­kun­ta ja vapaa­eh­toi­set pesä­tar­kas­ta­jat löy­tä­vät vuo­sit­tain kym­me­niä uusia pesiä. Tämän lisäk­si löy­tö­palk­kioi­ta mak­se­taan vuo­sit­tain noin 20–30 ilmoi­te­tus­ta, entuu­des­taan tun­te­mat­to­mas­ta maa- ja meri­kot­kan pesäs­tä. Vuo­des­ta 2012 läh­tien löy­tö­palk­kio on mak­set­tu kaik­ki­aan noin 230 ilmoi­te­tus­ta maa- ja meri­kot­kan pesästä. 

Tyy­pil­li­ses­ti maa­kot­kan pesä sijait­see met­sä­alueil­la, jot­ka ovat syr­jäi­siä ja joil­la on auke­aa tilaa saa­lis­tuk­seen. Pesä­puu on yleen­sä van­ha män­ty, mut­ta tar­peen tul­len myös kuusi, haa­pa, jopa koi­vu ja tun­tu­ria­lueil­la kal­lion­kie­le­ke käy­vät pesän alus­ta­na. Pesä voi olla käy­tös­sä vuo­si­kym­me­nien ajan. 

Meri­kot­ka pesii suu­ris­sa risu­lin­nois­sa taval­li­sim­min van­han män­nyn lat­vao­sis­sa, mut­ta ei kui­ten­kaan aivan lat­vas­sa. Kuten maa­kot­ka, se hyväk­syy myös mui­ta vank­kaok­sai­sia pui­ta pesi­mä­pai­koik­seen. Pesät ovat käy­tös­sä vuo­des­ta toi­seen. Pesiä löy­tyy useim­mi­ten ran­nik­koa­lueil­la sekä Poh­jois-Suo­mes­sa jär­vien ja tekoal­tai­den lähei­syy­des­sä. Meri­kot­ka on suu­rin Suo­mes­sa pesi­vä petolintulaji.