Maa­il­man arvok­kain­ta kel­loa raken­ne­taan yhtei­söl­li­ses­ti Ora­van koululla

Tai­tei­li­ja­duo Tel­ler­vo Kal­lei­nen ja Oli­ver Koch­ta-Kal­lei­nen raken­ta­vat oulu­lais­ten kans­sa maa­il­man arvok­kaim­man kel­lon. Tai­de­teok­ses­ta tekee maa­il­man arvok­kaim­man se, että se koos­tuu asuk­kai­den lah­joit­ta­mis­ta hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta arvok­kais­ta het­kis­tä, joi­den arvoa ei voi mita­ta rahassa.

Tai­de­teos on osa kan­sain­vä­lis­tä Cli­ma­te Clock –tai­de­ko­ko­nai­suut­ta ja ‑reit­tiä sekä yksi Oulun Euroo­pan kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­den 2026 mer­kit­tä­vim­mis­tä tuo­tan­nois­ta. Cli­ma­te Clock eli Ilmas­to­kel­lo yhdis­tää tai­teen, tie­teen ja luon­non ympä­ris­tö­tie­toi­suu­den vah­vis­ta­mi­sek­si ja luon­to­yh­tey­den syventämiseksi.

Kel­lon raken­ta­mi­nen käyn­nis­tyi Kel­lon Ora­van kou­lul­la vii­me per­jan­tai­na, mis­sä tai­tei­li­jat ja vapaa­eh­toi­sia kokoon­tui aloi­tus­pa­la­ve­riin suun­nit­te­le­maan työn ete­ne­mis­tä. Ryh­mä tapaa vuo­den ajan ker­ran kuu­kau­des­sa kou­lul­la, jos­sa heil­lä on kau­pun­gin käyt­töön anta­ma luokkahuone.

Oulu­lais­ten kans­sa toteu­tet­ta­va tai­de­teos on enin­tään kol­me met­riä kor­kea mekaa­nis-elekt­ro­ni­nen kel­lo. Kel­los­sa on kaa­re­va led-näyt­tö, joka näyt­tää videoi­tu­ja het­kiä tun­nin, minuu­tin ja sekun­nin sykleis­sä. Kel­lon tun­ti­vii­sa­ri näyt­tää het­kiä Oulun luon­non vuo­si­kier­ros­ta, minuut­ti­vii­sa­ri näyt­tää oulu­lai­sil­le arvok­kai­ta arjen het­kiä, ja sekun­ti­vii­sa­ri näyt­tää väläyk­siä arvok­kais­ta erityishetkistä.

Kel­lo val­mis­tuu kesä­kuus­sa 2026, jol­loin se jul­kis­te­taan kau­pun­gis­sa. Samaan aikaan ava­taan Cli­mant clock tai­de­reit­ti, jon­ka kuusi pysy­vää tai­de­teos­ta sijoit­tuu Hau­ki­pu­taal­le, Yli-Iihin, Kii­min­kiin, Yli­kii­min­kiin, Oulun­sa­loon ja Oulun kes­kus­taan. Lii­ku­tel­ta­va Maa­il­man arvok­kain kel­lo kier­tää aluk­si näh­tä­vil­lä edel­lä mai­ni­tuil­la paik­ka­kun­nil­la, min­kä jäl­keen se sijoi­te­taan pysy­väs­ti sisä­ti­loi­hin paik­kaan, joka jul­kis­te­taan myöhemmin.

Ora­van kou­lul­le kokoon­tui innos­tu­nut vapaa­eh­tois­tii­mi suun­nit­te­le­maan kel­lon raken­ta­mis­ta vii­me per­jan­tai-ilta­na yhdes­sä tai­tei­li­joi­den kans­sa. Tii­miin kut­sut­tiin asias­ta kiin­nos­tu­nei­ta eri alueil­ta, ja mukaan voi yhä liit­tyä. Ensim­mäi­sel­lä tapaa­mi­sel­la muka­na oli­vat yli-iiläi­set Anna-Mai­ja Kal­las­jo­ki ja Miki Anna Vir­ta­nen, kii­min­ki­läi­nen Vesa Pen­ti­käi­nen, brit­ti­läi­nen Yve Shep­herd sekä iiläi­nen tuot­ta­ja Kai­sa Kerä­tär Oulun kulttuurisäätiöstä.

Tii­mi­läi­siä hou­kut­te­li mukaan mie­len­kiin­toi­nen ja yhtei­söl­li­nen tai­de­han­ke sekä mah­dol­li­suus olla muka­na toteut­ta­mas­sa kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­den tai­de­teos­ta. Anna-Mai­ja Kal­las­jo­ki, aktii­vi­nen vapaa­eh­tois­toi­mi­ja, innos­tui eri­tyi­ses­ti hank­keen yhtei­söl­li­syy­des­tä. Miki Anna Vir­ta­nen on saven­va­la­ja ja esi­ne­muo­toi­li­ja. Vesa Pen­ti­käi­nen, joka työs­ken­te­lee elekt­ro­nii­kan alal­la, kiin­nos­tui eri­tyi­ses­ti kel­lon tek­ni­sis­tä rat­kai­suis­ta. Maa­il­man­kan­sa­lai­nen ja nykyi­sin oulu­lai­nen Yve Shep­herd on ollut muka­na monis­sa yhtei­söl­li­sis­sä pro­jek­teis­sa eri puo­lil­la maailmaa.

Tel­ler­vo Kal­lei­nen ja Oli­ver Koch­ta-Kal­lei­nen ker­toi­vat kehit­tä­neen­sä Maa­il­man arvok­kaim­man kel­lon ide­aa pit­kään ennen sen esit­tä­mis­tä kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­den ohjel­maan, johon se hyväk­syt­tiin. Aal­to-yli­opis­tos­sa opet­ta­va Oli­ver Koch­ta-Kal­lei­nen on jo suun­ni­tel­lut kel­lon tek­ni­siä rat­kai­su­ja, mut­ta myös vapaa­eh­tois­tii­mi voi tuo­da omia ideoi­taan mukaan.

Tai­tei­li­ja­duo on jär­jes­tä­nyt aiem­min alu­een asuk­kail­le Illal­li­nen 12:lle ‑tilai­suuk­sia, jois­sa osal­lis­tu­jat jakoi­vat mer­ki­tyk­sel­li­siä het­kiä elä­mäs­tään. Näis­tä het­kis­tä vali­taan tuo­kiot, jot­ka kuva­taan ja tal­len­ne­taan kel­lon näy­töl­le. Kuvaus­tii­mi kier­tää tämän vuo­den aika­na eri alueil­la tal­len­ta­mas­sa asuk­kai­den arvok­kai­ta hetkiä.

Tel­ler­vo Kal­lei­nen ker­toi, että kuvauk­set ovat käyn­nis­ty­neet hyvin.

– Minuut­ti­lah­joi­tuk­sia on ker­ty­nyt jo muka­vas­ti, mis­tä olem­me todel­la iloi­sia. Jot­ta kel­loon saa­tai­siin laa­jem­pi ikä­ja­kau­ma, sääs­täm­me jäl­jel­lä ole­vat minuu­tit 30-vuo­tiail­le ja sitä nuoremmille.

Sekun­ti­vii­sa­riin tal­len­net­ta­via vuo­den 2025 aika­na tapah­tu­via lyhyi­tä arvok­kai­ta het­kiä mah­tuu vie­lä mukaan. Osal­lis­tu­jat voi­vat kuva­ta videon itse, vaik­ka omal­la kän­ny­käl­lään. Tie­to­ja kel­lon raken­ta­mi­sen vapaa­eh­tois­tii­miin liit­ty­mi­ses­tä sekä ohjei­ta oman videon kuvaa­mi­seen löy­tyy osoit­tees­ta https://oulu2026.eu/ohjelma/kulttuuriohjelma/climate-clock/maailman-arvokkain-kello/

Cli­ma­te Clock –tai­de­ko­ko­nai­suu­den kuraat­to­ri­na toi­mii Alice Sharp Iso-Britanniasta.

Tel­ler­vo Kal­lei­nen on kotoi­sin Loh­jal­ta ja Oli­ver Koch­ta-Kal­lei­nen Dres­de­nis­tä Sak­sas­ta. Tai­tei­li­ja­pa­ris­kun­ta, joka asuu Hel­sin­gis­sä, on arvos­tet­tu ja pal­kit­tu nyky­tai­tei­li­ja-duo. Hei­dän yhtei­söl­li­nen tai­teen­sa on osal­lis­ta­nut ihmi­siä ympä­ri maa­il­maa yli kah­den­kym­me­nen vuo­den ajan. Kulu­va­na vuon­na he vie­rai­le­vat Oulus­sa ker­ran kuu­kau­des­sa kel­lon raken­ta­mi­sen tiimoilta.

Sam­mal ja jäkä­lä pää­osis­sa Ant­ti Lai­ti­sen taideteoksessa

Kesäl­lä 2026, Oulun kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuon­na, jul­kais­taan Cli­ma­te Clock ‑tai­de­rei­tin teok­set, jot­ka toteut­ta­vat kah­dek­san kan­sain­vä­li­ses­ti arvos­tet­tua tai­tei­li­jaa. Yksi heis­tä on Hau­ki­pu­taal­ta läh­töi­sin ole­va Ant­ti Lai­ti­nen (s. 1975). Tai­de­reit­ti on yksi Oulu26:n mer­kit­tä­vim­mis­tä ohjel­ma­ko­ko­nai­suuk­sis­ta, ja se yhdis­tää tai­teen, tie­teen ja luonnon.

Ant­ti Lai­ti­nen toteut­taa Kii­min­gin Koi­te­lin­kos­ken ympä­ris­töön laa­jal­le levit­ty­vän ins­tal­laa­tion. Teok­ses­sa kes­kiös­sä ovat sam­mal ja jäkä­lä – ilman­laa­dun bioin­di­kaat­to­rit. Teos sulau­tuu met­sän mai­se­maan ja kut­suu pysäh­ty­mään luon­non yksi­tyis­koh­tien äärel­le. Lai­ti­nen työs­ken­te­lee yhteis­työs­sä Hel­sin­gin yli­opis­ton kas­vi­tie­teen pro­fes­so­rin Jou­ko Rik­ki­sen kanssa.

Ant­ti Lai­ti­nen tun­ne­taan valo­ku­vaa, video­ta ja per­for­mans­sia yhdis­tä­vis­tä teok­sis­taan ja ins­tal­laa­tiois­taan. Kan­sain­vä­lis­tä uraa teh­neen tai­tei­li­jan näyt­te­lyi­tä on näh­ty koti­maan ohel­la mm. Poh­jois­mais­sa, Bel­gias­sa, Iso-Bri­tan­nias­sa, Yhdys­val­lois­sa ja Kiinassa.

Lai­ti­nen tun­ne­taan pysäyt­tä­vis­tä tai­de­teok­sis­taan, jois­sa luon­to on vah­vas­ti läs­nä ja jois­sa hän pis­tää myös itsen­sä likoon. Hän on raken­ta­nut hiek­ka­sä­keis­tä pie­nen saa­ren Hau­ki­pu­taan edus­tal­le, sei­lan­nut kaar­na­ve­neel­lä Itä­me­rel­lä ja sou­ta­nut teke­mäl­lään pal­musaa­rel­la Thames-joella.

Yksi Lai­ti­sen huo­mio­ta herät­tä­neis­tä teok­sis­ta on Hiki­työ, jos­sa hän juok­see raken­ta­mas­saan rau­tai­ses­sa juok­su­pyö­räs­sä itsen­sä hikeen ja heit­täy­tyy valo­ku­va­pa­pe­rin pääl­le. Voi­mak­kaan valon vai­ku­tuk­ses­ta kehon kuva piir­tyy näky­väk­si. Alun­pe­rin jon­kun someen jaka­ma kuva Lai­ti­sen met­sään rai­vaa­mas­ta pyö­reäs­tä, mai­se­maa rik­ko­vas­ta aukos­ta on tavoit­ta­nut yli 10 mil­joo­naa ihmis­tä eri puo­lil­la maailmaa.

Näh­tä­väk­si jää, mitä Lai­ti­nen Koi­te­lin­kos­ken mai­se­mis­sa ja muut tai­tei­li­jat eri puo­lil­la Oulua saa­vat aikaan. Tai­de­teok­set jää­vät pysy­vik­si Kii­min­gin ohel­la Hau­ki­pu­taal­le, Oulun kes­kus­taan, Oulun­sa­loon, Yli-Iihin, ja Yli­kii­min­kiin. Ne sijoit­tu­vat met­säi­sil­le alueil­le, kau­pun­gin kes­kus­taan sekä jokien ja meren ran­taan herät­täen poh­ti­maan ihmi­sen suh­det­ta luon­toon ja juh­lis­taen alu­een his­to­rial­lis­ta ja kult­tuu­ris­ta merkitystä.

Tai­de­reit­tiä tukee tukee Tel­ler­vo Kal­lei­sen ja Oli­ver Koch­ta-Kal­lei­sen yhtei­söl­li­nen Maa­il­man arvok­kain kel­lo ‑teos.

Tai­de­rei­til­le nige­ria­lai­nen Ran­ti Bam työs­tää saves­ta ja luon­non­ma­te­ri­aa­leis­ta tai­de­teok­sen Yli-Iin Kie­rik­ki­kes­kuk­sen lähei­syy­teen yhteis­työs­sä pai­kal­lis­ten teki­jöi­den sekä ja arkeo­lo­gien ja geo­mor­fo­lo­gian asian­tun­ti­joi­den kanssa.

Japa­ni­lai­nen Taka­hi­ro Iwa­sa­ki luo Yli­kii­min­kiin minia­tyy­re­jä, jot­ka van­git­se­vat luon­non ja pai­kal­li­sen ark­ki­teh­tuu­rin muo­to­ja. Lumi­hydro­lo­gian asian­tun­ti­ja­na muka­na on pro­fes­so­ri Pert­ti Ala-aho Oulun yli­opis­tos­ta. Teos kyt­key­tyy myös alu­een vah­vaan tervaperinteeseen.

Tans­ka­lai­nen tai­tei­li­ja­työ­ryh­mä Superflex luo uuden merel­li­sen maa­mer­kin Hau­ki­pu­taan ran­nik­koa­lu­eel­le. Tai­tei­li­ja­ryh­mä hyö­dyn­tää pit­kä­ai­kais­ta yhteis­työ­tään tut­ki­joi­den kans­sa luo­dak­seen veis­tok­sen, joka meren­pin­nan nous­tes­sa voi­si upo­tes­saan edis­tää merel­lis­tä bio­di­ver­si­teet­tiä. Teos on saa­nut ins­pi­raa­tion­sa kes­kus­te­luis­ta pai­kal­lis­ten kalas­ta­jien kanssa.

Rana Begum Bangla­des­his­ta luo Oulun kes­kus­taan teos­ko­ko­nai­suu­den, joka muut­taa tilaa valon ja var­jo­jen mukaan. Begum hyö­dyn­tää työs­sään napa­jää­ti­köi­den sula­mis­ta käsit­te­le­vää tut­ki­mus­ta sekä Oulun yli­opis­ton pro­fes­so­rin, jää­tik­kö­tut­ki­ja Alun Hub­bar­din, kans­sa käy­mi­ään keskusteluja.

Mek­si­ko­lai­nen Gabriel Kuri luo ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia käsit­te­le­vän teok­sen, joka tulee näky­mään Oulun­sa­lon katu­ku­vas­sa. Kuri hyö­dyn­tää ris­ki­nar­vioin­ti­kaa­vioi­den visu­aa­lis­ta kiel­tä lisä­täk­seen tie­toi­suut­ta ja kan­nus­taak­seen toi­miin ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si yhteis­työs­sä brit­ti­läi­sen ilmas­to­tie­tei­li­jän Kevin Ander­so­nin kanssa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.