Ainakin ennen sanottiin, että Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen. Nykyään sellainen on ehkä talvikin. Ilmatieteen laitos kertoi meille alkuviikosta, että talvi on ohi ja että se oli Suomessa lauha ja vähäluminen.
Tosiaan. Maaliskuu lasketaan Suomessa ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi. Tosin siltä ei ihan vaikuttanut eilisaamuna kuuden aikoihin, kun saavuin Haukiputaalle. Vastassa oli rankka lumisade. Muita kevätkuukausia ovat huhti- ja toukokuu. Tosin täällä pohjoisessa kevääksi on laskettu toisinaan kesäkuukin. Muistan juhannuksen vuodelta 1977, jolloin juhannuskokkoa poltettiin villapaita päällä ja pipo päässä. Satoi räntää.
Talvi eli joulukuu-helmikuu olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan tavallista lämpimämpiä verrattuna keskiarvoon jaksolla 1991–2020. Lämpötilapoikkeama oli suuressa osassa maata noin kahden asteen luokkaa.
Tutkijat arvioinevat jonain päivänä oliko lauhan talven aiheuttaja ilmastonmuutos vai oliko kyseessä vain normaali poikkeama. Joka tapauksessa meistä jokainen huomasi varmasti, että talvi ei ollut tavallinen. Ilmatieteen laitoksen mukaan talvi oli Suomen eteläosassa poikkeuksellisen lauha. Vastaava toistuu tilastojen mukaan keskimäärin kerran vuosikymmenessä tai harvemmin. Moni sähköllä lämmittävä saattoi olla tyytyväinenkin talven lauhuuteen. Se on näkynyt suoraan laskussa.
Hiihdon ystävien havainto vähälumisuudesta pitää paikkansa myös Ilmatieteen laitoksen mukaan. Joulukuusta helmikuuhun laskettuna esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla oli monin paikoin harvinaisen vähän lunta. Hiihtokaudesta tulikin harvinaisen lyhyt Rantapohjankin alueella. Muistan talvia noin 15 vuoden takaa, jolloin ladulle saattoi päästä loka-marraskuun vaihteessa, ja kuinka kausi saattoi jatkua hyvinkin huhtikuun puolelle.
Joka tapauksessa nyt on kevät, vaikkei ihan siltä näyttäisikään ikkunasta ulos katsellessa. Kevätpäivän tasauskin on pian, parin viikon kuluttua. Ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet eteläiseen Suomeen. Itsekin huomasin, kuinka talitintit tutkivat jo innokkaasti pihapuussamme olevaa linnunpönttöä.