Martinniemessä vallitseva vahva yhteisöllisyys ja identiteetti yllättivät Martinniemen rakennettua ympäristöä tutkivat Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikön opiskelijat heidän jalkauduttua kylänraitille ja juttusille asukkaiden kanssa. Opiskelijat ovat paneutuneet maisterinopinnoissaan alueen rakennettuun ympäristöön historian valossa, mutta katse suunnataan myös tulevaan. Mitä martinniemeläiset kylältään odottavat tulevaisuudessa?
Aineistosta kootaan syksyn mittaan alkuvuodesta julkaistava Martinniemen historiallisen miljöön Suojeluatlas.
Kylällä on säilynyt vahva kulttuuriperintö, vaikka rakennemuutos ja taantuma kouraisivat syvältä 1990-luvulle tultaessa sahaustoiminnan loputtua. Opiskelijat saivat asukkaita haastatellessaan kuulla, että kylällä on ollut kukkeimpina aikoina lukuisia kauppoja ja muita palveluita. Kylä alkoi kasvaa 1900-luvun alussa alkaneen sahaustoiminnan myötä isoksi teollisuuskyläksi. Enimmillään saha työllisti 1300 henkeä.
Viimeisenä kenttäpäivänä maanantaina opiskelijat jalkautuivat Repolantien raitille ja lähiympäristöön sekä sahan alueelle. Taukopaikallaan Kerholassa opiskelijat ja opettaja Pia Krogius totesivat, että he ovat Martinniemessä kuin löytöretkellä: Kohteena on kulttuurihistoriallisesti arvokas kylä, jolla on kiinnostava ja rosoinenkin menneisyys.
Eetu Salminen kertoi, että asukkaat ovat suhtautuneet opiskelijoihin ystävällisesti ja ovat kertoneet mielellään tietojaan ja muistojaan kylästä.
– Tai sitten he vinkanneet, kuka voisi tietää enemmän, jatkoi Matias Vikanmäki. Hän on yllättynyt myös siitä, kuinka monia eri tyylisuuntia edustavia vanhoja rakennuksia kylältä löytyy, kuten jugend- ja funkistyylejä sekä masardikattoisia taloja.
– Tärkeää on myös kuulla, mitä asukkaat odottavat ja toivovat kylältä tulevaisuudessa, vinkkasivat Vilhelmiina Schroderus ja Noora Jukkola.
– Tavoitteena on järjestää myös kurssiin liittyvä yleisötilaisuus kyläläisille vielä syksyn mittaan. Kun Suojeluatlas valmistuu, on tärkeää myös tuoda tuloksia julki, mikä on kaiken tutkimuksen perimmäinen ja tärkein tehtävä, summasi Pia Krogius. Työn toteutumista on mahdollistamassa myös Oulun kaupungin kaavoitus.
Opiskelijat perehtyvät syksyn aikana kylän historiaan ja rakennukantaan kenttäkäyntien ohella kirjallisen aineiston ja asiakirjojen avulla. Myös vanhaa ja uutta kuvamateriaalia kerätään Suojeluatlakseen, johon tulee myös piirroksia. Aineistosta koottavan Martinniemen historiallisen Suojeluatlaksen tarkoituksena on tuoda esiin ainutlaatuisen alueen arvoja ja identiteettiä ja pohtia keinoja niiden vaalimiseksi tulevaisuudessa.
Tietoja kyläläisiltä otetaan mielellään edelleen vastaan. Toiveena olisi kuulla vielä lisää kilipukkataloista eli pienistä “hukkapätkistä” rakennetuista tai tilkityistä taloista, Pomolan asuinalueesta sekä työläisten asutuksesta, Repolantien raitista, tukkitien rakentamisesta sekä rautatieasemasta. Myös vanhojen talojen rakennuspiirustukset ovat toivottuja, mikäli sellaisia löytyisi. Tietoja voi lähettää kurssin opettajille,
Pia Krogius (pia.krogius@oulu.fi), Anu Soikkeli (anu.soikkeli@oulu.fi) tai Rosaliina Järvinen (rosaliina.jarvinen@oulu.fi).
Mikä Suojeluatlas?
• Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikön opiskelijat tutkivat ja inventoivat maisterinopintoihinsa liittyen rakennettua ympäristöä Martinniemen keskeisillä alueilla.
• Aineistosta kootaan Martinniemen historiallisen miljöön Suojeluatlas, joka julkaistaan alkuvuodesta painettuna ja verkossa.
• Historian ja korjaussuunnittelun aineryhmän kurssin aiheina on rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito.
• Tuodaan esille alueen arvoja ja identiteettiä sekä keinoja niiden vaalimiseksi.
• Oulun seudulla Suojeluatlas tehty aiemmin mm. Pikisaaresta ja Raksilasta.