Lät­tä­ha­tun kyy­dis­sä kii­re unohtui

Vii­me lau­an­tai­na kol­mi­vau­nui­nen kis­ko­bus­si eli tutum­min lät­tä­hat­tu lipui Hau­ki­pu­taan Ase­ma­ky­läs­sä sijait­se­val­le enti­sel­le rau­ta­tie­a­se­mal­le tor­ven soi­ton sii­vit­tä­mä­nä ja tun­nel­ma pysä­kil­lä oli odot­ta­va. Kyy­tiin onnek­si mah­tui vie­lä, mut­ta mon­taa tyh­jää paik­kaa vau­nuis­sa ei ollut. Ret­rot pet­ro­lin väri­set pen­kit ja kape­aa­kin kapeam­mat mat­ka­ta­va­ra­hyl­lyt herät­ti­vät ihas­tus­ta. Pai­kal­le istah­taes­sa tun­tui, että kii­re lop­pui sii­hen. Kans­sa­mat­kus­ta­jat jut­te­li­vat toi­sil­leen, söi­vät eväi­tä ja lap­set kes­kit­tyi­vät kir­joi­hin kän­ny­köi­den sijas­ta. Oli kuin oli­sin mat­kan­nut ajas­sa taak­se­päin vaik­ka juna puk­sut­ti hyvää vauh­tia koh­ti seu­raa­va pysäkkiä.

Lät­tä­hat­tu mat­ka­si lau­an­tai­na Oulus­ta Hau­ki­pu­taan, Iin ja Kui­va­nie­men kaut­ta Röyt­tään ja Ajok­sen sata­maan ja takai­sin. Moni kyy­dis­sä oli­jois­ta pysyi kyy­dis­sä koko mat­kan, osa suun­ta­si Kui­va­nie­men mark­ki­noil­le. Kemis­tä kotoi­sin ole­va Mari Nis­ka­nen hyp­pä­si kyy­tiin Oulus­ta ja jäi Kui­va­nie­mel­lä pois.

– Onhan tämä todel­la symp­pis tapa mat­kus­taa, Nis­ka­nen hymyili.

Tun­nel­ma Lät­tä­ha­tus­sa oli välit­tä­vä ja kon­duk­töö­rit ker­toi­vat mie­lel­lään lisää niin itse meno­pe­leis­tä kuin myös kul­je­tuk­ses­ta vas­tan­nees­ta Poh­jois-Suo­men Rau­ta­tie­har­ras­ta­jat ry:stä. Lipun­tar­kas­ta­ja Sep­po Käl­käi­nen pysäh­tyi jut­te­le­maan jokai­sen mat­kaa­jan kans­sa kuin puhui­si tut­tun­sa kans­sa. Aivan kuten ennen­kin on ollut tapa­na. Hän ker­toi, että nykyi­sin sata­mis­sa ei ole mai­hin­nousua, sil­lä se on kiel­let­tyä turvallisuussyistä.

– Nyky­ään ihmi­sil­lä on aina niin kova kii­re pai­kas­ta toi­seen. Muu­an vuo­si sit­ten yksi nuo­ri nai­nen oli niin kes­kit­ty­nyt mui­hin asioi­hin, että hyp­pä­si pen­do­li­non sijas­ta Lät­tä­hat­tuun ja vas­ta mat­kan alet­tua hän alkoi ihmet­te­le­mään, kun lip­puun mer­kit­tyä paik­kaa ei löy­dy, Käl­käi­nen naurahti.

Iis­sä Lät­tä­hat­tua oli vas­tas­sa kym­me­nit­täin ihmi­siä, jois­ta kui­ten­kin vain osa nousi meno­pe­lin kyy­tiin. Tor­vi soi lähes­ty­vän ase­man mer­kik­si ja mark­ki­noil­le kyy­din otta­neel­le pää­te­py­säk­ki tuli vas­taan lii­an nopeas­ti. Mat­kas­ta ja kes­kus­te­luis­ta oli­si voi­nut naut­tia hel­pos­ti pidempäänkin.

– Kii­tok­set mat­kas­ta ja ter­ve­tu­loa uudel­leen, kon­duk­töö­ri ja lipun­tar­kas­ta­ja huik­ka­si­vat mat­kus­ta­jien perään.

Kol­mi­vau­nui­nen lau­an­tain kyy­ti koos­tui kah­des­ta Dm7-moot­to­ri­vau­nus­ta ja yhdes­tä EFiab-lii­te­vau­nus­ta. Vau­nut ovat Val­tion­rau­ta­tei­den käy­tös­sä ollei­ta Val­me­tin Suo­mes­sa 1954–1963 val­mis­ta­mia die­sel­moot­to­ri­vau­nu­ja. Kaik­ki­aan nii­tä val­mis­tet­tiin aikoi­naan noin 400 ja ne kor­va­si­vat höy­ry­ve­tu­ri­ve­toi­set junat suu­ril­ta osin pai­kal­lis­lii­ken­tees­sä. Ne oli­vat toi­min­nas­sa yli 30 vuot­ta ja niil­lä halut­tiin vas­ta­ta lin­ja-auto­lii­ken­teen aiheut­ta­maan kil­pai­luun. Vii­mei­set kis­ko­bus­sit pois­tet­tiin mat­kus­ta­ja­lii­ken­tees­tä 1988 kan­nat­ta­mat­to­muu­den ja rata­ver­kon säh­köis­ty­mi­sen vuoksi.

Käl­käi­nen ker­toi Poh­jois-Suo­men Rau­ta­tie­har­ras­ta­jien kokoon­tu­van aktii­vi­ses­ti ja heil­lä on Noke­lan vetu­ri­tal­leil­la käy­tös­sään kah­dek­san tal­li­paik­kaa. Kis­koau­to­ka­lus­ton lisäk­si yhdis­tyk­sen kalus­toon kuu­luu vaih­to­ve­tu­ri, säh­kö­ra­dan tar­kas­tus­vau­nu sekä asun­to­vau­nu ja eri­lai­sia vekot­ti­mia moot­to­ri­re­sii­nois­ta rata-autoi­hin. Jäse­niä on rei­lut 230 ja Käl­käi­nen toi­vot­taa­kin kaik­ki uudet jäse­net tervetulleiksi.

– Pari viik­koa sit­ten kävim­me Raa­hes­sa ja syys­kuun lopul­la jär­jes­täm­me yön yli mat­kan Oulus­ta Joen­suu­hun eli aktii­vi­ses­ti toi­mi­taan ja mukaan pää­see kyl­lä, Käl­käi­nen kertoi.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.