Kukkolan perhe muutti Keiskaan, jotta lapset saisivat käydä koulun pienessä ja turvallisessa Keiskan koulussa, jossa perheen äiti Noorakin opiskeli. Pienessä ja yhteisöllisessä koulussa vietetyt vuodet olivat perheen äidin mielestä elämän parasta aikaa. Myös perheen isä Petteri arvostaa pieniä kyläkouluja.
– Keiskan koululla minulla oli paljon ystäviä, joiden kanssa olemme erittäin läheisiä vielä tänäkin päivänä ja muistelemme monesti aikaamme Keiskan koulussa. Koulun yhteisöllisyys opetti paljon ja loi turvallisuuden tunteen, Noora Kukkola kertoo.
– Itse kävin alakoulun Parkumäellä, eli olen itsekin kyläkoulun kasvatti. Parasta siinä oli, kun tunsi kaikki ja isoon kouluun siirryttäessä tuntui, että on saanut hyvät eväät tulevaisuuteen, Petteri Kukkola lisää.
Ensi syksynä perheen Vinja-tytär aloittaa Keiskan koulussa kolmannen luokan. Vinjastakin olisi todella harmi, jos Keiskan koulu lakkautettaisiin, sillä koulussa on niin paljon hyviä puolia.
– Täällä on parasta, kun on niin paljon kavereita kaikilta luokka-asteilta. En usko, että isoissa kouluissa se olisi mahdollista, koska lapsia on niin paljon. Keiskan koulussa kiusaamiseen on aina myös puututtu heti ja asiat on helppo selvittää, kun opettaja tuntee kaikki oppilaat, Vinja Kukkola sanoo.
Jos Keiskan koulun lakkautus toteutuu, Vinja kerkeää käydä vielä kaksi lukukautta koulua, jonka jälkeen siirtyminen Haukiputaan kouluun on muutenkin edessä. Perheeseen kuuluu myös viisivuotias Väinö, kolmevuotias Viljo ja yhdeksän kuukauden ikäinen Veikko, jotka olisivat kaikki vuorollaan menossa Keiskan kouluun. Perheen vanhempia kauhistuttaa ajatus koulumatkasta sekä kasvottomasta opetuksesta.
– Kyllä hirvittää ajatus laittaa ekaluokkalainen kulkemaan täältä Haukiputaan kouluun, kun vieressä olisi aivan käyttökuntoinen ja hyvä koulu, Noora sanoo.
– Itsestä tuntuu aivan käsittämättömältä, jos hyväkuntoinen koulu, jonka käyttökustannukset ovat muihin kouluihin verrattuna varmasti edulliset, lakkautetaan. Maalämpö ja terve rakennus, niin miksi pitäisi luopua, Petteri ihmettelee.
Koulumatka Kukkolan perheen lapsilla moninkertaistuisi ja Santaholmantien kovat ajonopeudet pelottavat. Poliisin Haukiputaan pisteen putkasta päässeiden nuokkuminen matkan varrella sijaitsevalla bussipysäkilläkään ei ilahduta vanhempia. Talven pimeys yhdistettynä ajonopeuksiin ja useaan kymmeneen uuteen koulumatkaajaan ei kuulosta vanhemmista hyvältä yhdistelmältä.
– Meillä saattaa mennä koulumatkaan tuntikin kavereiden kanssa, vaikka matkaa on vain muutama sata metriä, niin meillähän menisi Haukiputaalle varmaan kaksi tuntia ennen ja jälkeen koulupäivän, Vinja miettii.
Vanhempia mietityttää koulumatkan lisäksi isot luokkakoot sekä Haukiputaan koulun rehtorin sanat, ettei kouluun mahdu enempää oppilaita. Monia Keiskan koulun vanhempia ihmetyttää, miksi pitää väkisin siirtää oppilaita kouluun, jossa ei ole tilaa uusille oppilaille, etenkin, kun Keiskan koulu on erittäin toimiva edelleen.
– Rehtori sanoi, että yläkoulun oppilaita voidaan sitten joutua siirtämään Länsituulen kouluun. Eli kyllä tämä asia koskettaa meitä kaikkia alueen vanhempia ja etenkin lapsia ja nuoria, Noora lisää.
– Kyllä minua pelottaa iso koulu. Siellähän menee varmasti hukkaan. Eikä siellä pystytä puuttumaan samalla tavalla kiusaamiseen. Keiskan koululla kaikki tuntevat toisensa ja opettajat, mikä on minusta parasta, Vinja sanoo.
Perhe toivookin, että lakkautuksia katsottaisiin koulukohtaisesti eikä isona rykelmänä. Kukkolat ostivat alueelta vanhemman talon, jonka he remontoivat. He uskovat, että alueella edessä oleva sukupolvenvaihdos tuo lisää perheitä alueelle. Ja mikä perheitä on houkuttanut alueelle, on nimenomaan Keiskan koulun.
– Nyt on katsottu vain oppilasmäärän mahdollista vähenemistä laskukaavojen mukaan, mutta alueen potentiaalia ei ole otettu huomioon lainkaan. Mitä jos koulun perässä alueelle muuttaisikin lisää perheitä. On erikoista, että ensin halutaan lopettaa koulu ja sitten kaavoittaa läheltä lisää asuinaluetta, eihän siinä ole järkeä, Noora toteaa.
Fanni
– Yhteisöllisyys on ollut aina Keiskan koulun ja koko tämän alueen juttu, Noora sanoo.
Vinja kertoo, että Keiskan koulussa parasta on myös se, että luonto on lähellä ja he käyttävät opetuksessa paljon luonnonmateriaaleja esimerkiksi matematiikan laskuja tehdessä. Hiihtoladut lähtevät vierestä, luonto on lähellä ja urheilukenttä on kunnossa. Perhe ihmettelee miksi tämä potentiaali pitäisi jättää käyttämättä ja he toivovat, että mahdollisimman moni kävisi allekirjoittamassa Oulun pienet lähikoulut tulee säilyttää ‑kuntalaisaloitteelle, sillä asia koskee kaikkia.
–Pelottaa kyllä, miltä elämä näyttää, jos täällä ei ole enää lähikoulua, Perhe tiivistää.
Kuntalaisaloitteessa on tällä hetkellä piirun verran vajaat 2000 nimeä ja tavoitteena on saada 4000 nimeä kasaan ennen ensi viikon maanantaita. Aloitteen voi käydä allekirjoittamassa osoitteessa https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/32328