Kun sota kul­ki Ran­ta­poh­jan alu­een läpi

Saksalaisten räjäyttämä rautatiesilta Haukiputaalla. Haukipudas 25.9.1944.Saksalaisten räjäyttämä rautatiesilta Haukiputaalla. Haukipudas 25.9.1944.

Suo­men toi­nen maa­il­man­so­ta ei päät­ty­nyt­kään Neu­vos­to­lii­ton kans­sa sol­mit­tuun väli­rau­haan syk­syl­lä 1944. Yksi anka­rim­mis­ta rau­ha­neh­dois­ta oli se, että Suo­men oli pako­tet­ta­va Sak­san jou­kot pois Suo­mes­ta. Sak­san jouk­ko­ja oli poh­joi­ses­sa Suo­mes­sa yli 200 000 miestä.

Lapin sota toi sodan­käyn­nin syväl­le Suo­meen ja sivii­lia­lueil­le. Sak­sa­lai­set aiheut­ti­vat eri­tyi­ses­ti Lapis­sa suu­ri tuho­ja pol­te­tun maan tak­tii­kal­laan. Tämä sota lop­pui vas­ta huh­ti­kuun lopul­la 1945.

Aluk­si sak­sa­lais­ten vetäy­ty­mi­nen oli tar­koi­tus suo­rit­taa yhtei­sen sopi­muk­sen mukai­ses­ti jok­seen­kin rau­han­omai­ses­ti, mut­ta ope­raa­tio muut­tui sodak­si jo sik­si­kin, että Suo­mes­sa neu­vos­to­liit­to­lais­ten mie­hit­tä­mä val­von­ta­ko­mis­sio vaa­ti järeäm­piä toimia.

Suo­ma­lais­ten teke­mää Tor­nion mai­hin­nousua loka­kuun alus­sa 1944 pide­tään Lapin sodan aloi­tuk­se­na, mut­ta ensim­mäi­set suo­ma­lais­ten ja sak­sa­lais­ten lau­kaus­ten­vaih­dot käy­tiin Pudas­jär­vel­lä 28. syys­kuu­ta. Seu­raa­va­na päi­vä­nä oli väli­koh­taus Olha­van sil­lal­la Iissä.

Jat­ko­so­dan aika­na sak­sa­lai­sis­ta jou­kois­ta oli tul­lut tut­tu näky Oulus­sa ja mel­ko tut­tu lähi­kun­nis­sa­kin. Välit oli­vat toi­mi­vat, mut­ta sak­sa­lais­ten vetäy­ty­mis­vai­hees­sa alkoi esi­mer­kik­si Kii­min­ki­joen ja Iijoen sil­to­jen tuhoaminen.

Hau­ki­pu­das ‑teok­ses­sa ker­ro­taan seu­raa­vaa: ”Syys­kuun 24. päi­vä­nä 1944 jär­jes­tet­tiin Mar­tin­nie­men alu­een asuk­kail­le vapaa­eh­toi­nen eva­kuoin­ti rau­ta­proo­mul­la Ouluun. Läh­ti­jät oli­vat nai­sia, lap­sia ja van­huk­sia. Samaan aikaan sak­sa­lai­set upot­ti­vat räjäyt­tä­mäl­lä 36 proo­mua Mus­tan­ka­rin ja man­te­reen väli­ses­sä sal­mes­sa. Myös eva­kuoin­ti­proo­mu mää­rät­tiin upo­tet­ta­vak­si, mut­ta pai­kal­li­nen väes­tön­suo­je­lu­pääl­lik­kö pys­tyi sen estä­mään. Hau­ki­pu­taan rau­ta­tie­sil­ta kui­ten­kin räjäy­tet­tiin. Jo seu­raa­va­na päi­vä­nä eva­kot sai­vat tul­la rau­ta­proo­mul­la takai­sin.” Kel­los­sa oli jo panos­tet­tu­na Kali­me­no­jan yli joh­ta­va sil­ta, mut­ta sitä ei lopul­ta kui­ten­kaan räjäytetty.

Sak­sa­lai­sia jouk­ko­ja oli majoi­tet­tu­na jon­kin ver­ran Hau­ki­pu­taan Mar­tin­nie­mes­sä. Kii­min­gis­sä hei­tä näh­tiin, kun jou­kot kul­ki­vat poh­joi­seen Kuusa­mon­tie­tä pit­kin. Syk­syl­lä 1944 Kii­min­kiin kui­ten­kin majoit­tui pari­kym­men­tä sak­sa­lais­ta soti­las­ta, jot­ka aloit­ti­vat Kii­min­ki­joen ylit­tä­vän rau­ta­sil­lan mii­noit­ta­mi­sen. Ja lopul­ta sil­ta räjäy­tet­tiin­kin. Sak­sa­lai­sia oli myös Yli­kii­min­gis­sä, mis­sä tuhot­tiin los­se­ja ja aina­kin Juo­pu­li­no­jan silta.

Poh­jois-Iis­sä alkoi liik­kua sak­sa­lai­sia jouk­ko­ja lop­pu­ke­säs­tä 1944. Siel­lä aloi­tet­tiin val­mis­tau­tu­mi­nen sotaan esi­mer­kik­si ase­mia kai­va­mal­la, tuo­mal­la tykis­töä ja perus­ta­mal­la kone­ki­vää­ri­pe­säk­kei­tä. Aina­kin osa poh­joi­sii­läi­sis­tä pake­ni tais­te­lu­jen pelos­sa met­siin. Eva­kuoin­ti­suun­ni­tel­mia laadittiin.

Var­si­nai­sia tais­te­lu­ja ei kui­ten­kaan käy­ty, mut­ta Iin rata­sil­lan sak­sa­lai­set räjäyt­ti­vät läh­ties­sään. Saman koh­ta­lon koki­vat monet muut­kin Iin alu­een sillat.

Syk­sy 1944 oli Ran­ta­poh­jan alu­een asuk­kail­le ahdis­ta­vaa aikaa. Hei­dän onnek­seen sak­sa­lais­ten ja suo­ma­lais­ten väli­set tais­te­lut käy­tiin var­si­nai­ses­ti Lapin puo­lel­la. Siel­lä sak­sa­lai­set käyn­nis­ti­vät myös pol­te­tun maan taktiikkansa.

Tämän jutun yhtey­teen on koot­tu Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lun kuva-arkis­ton aineis­toa (SA-kuva-arkis­to) syk­syl­tä 1944. Kuva­teks­teis­sä esiin­ty­vä päi­vä­mää­rä ker­too kuvaus­päi­vän. Joka paik­kaan SA-kuvaa­jat eivät ehti­neet. Kuvia ei ole esi­mer­kik­si Ylikiimingistä.

Mui­ta läh­tei­tä: Hau­ki­pu­das, Mart­ti Asun­maa, Lii­sa Ervas­ti-Jul­ku, Heik­ki Vii­ro­nen, 1986; Kii­min­ki 150 vuot­ta, usei­ta teki­jöi­tä, 2008; Mei­jän Poho­jos-Ii, Poh­jois-Iin kylä­his­to­ria, Pert­ti Huo­vi­nen, 2017; Lapin sota 1944–1945, Mika Kul­ju, 2013; Van­has­sa uuden juu­ret, Yli­kii­min­ki­läi­siä tari­noi­ta ja koh­ta­loi­ta, Saa­ra Haa­pa­mä­ki, 1997.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.