Samaan aikaan kun valmistaudumme joulun ja uuden vuoden juhlaputkeen herkkuineen, tammikuun terveellisemmän elämän kampanjat kolkuttelevat jo ovelle.
Vastikään suomalaisille tuutattiin uudet kansalliset ravintosuositukset, joita on ehditty pureskella jo tovi; leivän päälle ei leikkeleitä ja punaista lihaa ja lihavalmisteita 350 grammaa viikossa. Myös aiemmin kevyempänä vaihtoehtona pidetty vaalea siipikarjan liha luetaan tähän samaan kategoriaan.
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan nautittavaksi 800 grammaa päivässä. Riisin, suklaan ja kahvin kulutusta pitää hillitä ja suitsia suolan ja sokerin käyttöä. Ei siis ihme, että iltapäivälehdet julistivat uuden ruokapyramidin aiheuttaneen “järkytystä kansan keskuudessa”.
Uteliaana otin keittiövaa’an esiin ja punnitsin. Yksi omena painaa noin 200 grammaa, joten loput 600 grammaa pitäisi kerätä salaatilla, porkkanoilla, tomaateilla, kurkulla ja muilla kasviksilla sekä marjoilla. Ehkei suositus ole mahdoton täyttää, mutta se vaatii paneutumista. Peruna, tuo suomalaisten ikisuosikki, ei muuten kuulu kasvissarjaan, vaan se sijoittuu ruokapyramidissa viljatuotteiden kategoriaan. Arvatenkin ranskalaiset perunat kuuluvat harvoin nautittaviin herkkuihin, kuten myös hampparit, limut, namit suklaa mukaanlukien kahvipöydän makeat.
Ruokasuositukset eivät pyri vain kansanterveyden edistämiseen, vaan taustalla vaikuttavat myös ekologiset näkökohdat. Tämä kehitys näkyy jo kaupoissa: kasvispohjaiset tuotteet ja proteiinivalmisteet valtaavat yhä enemmän myyntihyllyjä.
Maailma muuttuu. Äskettäin Kotkan kaupunki ilmoitti, että poliittiset puolueet eivät saa jakaa ilmaisia vaalitarjoiluja torialueillaan. Hetken ajan moni ehti huolestua, että vege valtaa vaalimakkaratkin. Ei sentään – kyse on vain reilusta pelistä samoja tarjottavia myyvien torikauppiaiden eduksi. Eiköhän kevään koittaessa jostain vaalikojusta vielä pullakahvit ja kärkkärit saa.
auli.haapala(at)rantpohja.fi