Osuuspankikiryhmän maksukorttidatan mukaan kotitalouksien kulutus supistui maaliskuun puolivälissä nopeasti noin viidenneksen alkuvuoden tasosta. Nyt kulutus näyttää OP:n mukaan maksukorttidatan perusteella kuitenkin jo alkaneen elpyä.
Maksukorttitapahtumista saadaan kattavaa päiväkohtaista tietoa kulutuskysynnän kehityksestä. OP Ryhmän markkinaosuus pankkitoiminnasta on lähes 40 prosenttia, joten ryhmän korttidata antaa laajan kuvan kotitalouksien ostokäyttäytymisestä.
OP:n maksukorttitapahtumia koskevan datan mukaan kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen muuttui maaliskuun puolivälissä huomattavasti. Ruoan osuus korttiostoista nousi tällöin keskimäärin 45 prosenttiin, kun se alkuvuonna oli ollut 33 prosenttia korttiostoista. Päivittäistavarakaupassa alettiin käydä harvemmin, mutta kertaostosten suuruus kasvoi selvästi. Ruokaan käytetty kertaostos on ollut maaliskuun puolivälin jälkeen keskimäärin 25 prosenttia suurempi kuin tammi-helmikuussa.
Myös esimerkiksi kulutus kodin kunnostamiseen on kasvattanut osuuttaan korttiostoista. Sen sijaan ravintoloihin menee enää vajaa 2 prosenttia korttimaksuista alkuvuoden 7 prosentin sijaan. Kulutuskäyttäytyminen on siis muuttunut normaalisti kaikkein vakaimmalta osaltaan eli palveluiden osalta.
Kokonaisuutena kotitalouksien kulutus supistui maksukorttitapahtumien perusteella arvioituna aluksi peräti 20 prosenttia alkuvuoden tasosta. Jo huhtikuun viimeisellä viikolla kulutus näytti kuitenkin palautuvan: kulutus oli enää 15,4 prosenttia vähäisempää kuin alkuvuonna.
– Maksukorttidatan perusteella kotitaloudet ovat jo hieman toipuneet koronapandemian aiheuttamasta alkushokista. Nyt kuluttajat ostavat muun muassa elektroniikkaa ja rautakauppatavaraa enemmän kuin maaliskuun lopussa. Sen sijaan suoraan rajoituksista kärsineillä aloilla kulutus on pysynyt pohjatasolla, toteaa OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Kotitalouksien ostot vaihtelevat paljon kausiluontoisesti. Poikkeuksellinen tilanne on voinut vaikuttaa korttimaksamiseen, mikä vaikeuttaa maksukorttidatan tulkintaa lyhyellä aikavälillä.
– Päivittäisen datan tulkinnassa on omat vaikeutensa, mutta tiedot käyvät yksiin myös muiden havaintojen kanssa. Menee kuitenkin pitkään ennen kuin lopulta täsmentyy, kuinka paljon kulutus lopulta väheni kriisikeväänä, arvioi Heiskanen.