- Toni Nyström kertoi kokevansa tärkeäksi koulukiusaamisesta luennoimisen, vaikka kiusaamista ei saataisikaan koskaan täysin kitkettyä pois.
Haukiputaan Länsituulen koulun 4.–9.-luokkalaisille järjestettiin viime viikolla Haukiputaan Lions Clubin toimesta Älä kiusaa ‑luento. Luennolla puhumassa oli palomies-ensihoitaja Toni Nyström, joka on myös Älä kiusaa Ry:n perustajajäsen.
Nyström puhui oppilaille väkivallasta ja koulukiusaamisesta suoraan asioiden oikeilla nimillä.
– Olin seitsemän vuotta koulukiusaamisen ja väkivallan uhri, kunnes minusta tuli koulukiusaaja, Nyström kertoi.
Kiusaaminen alkoi heti ensimmäisenä koulupäivänä. Syyksi riitti yksittäinen luomi kasvoissa, hiusmalli tai vääränlaiset vaatteet. Kerjäläislapseksi kutsuminen satutti, sillä Nyström tiesi vanhempiensa työskentelevän pitkiä päiviä. Fyysiset oireet alkoivat pian petin kastelulla ja henkisellä puolella itsetuhoiset ajatukset nousivat pintaan.
– Keräsin rohkeuteni ja kerroin äidille. Äiti kuitenkin totesi, että tuohan on poikien nahistelua. Se tuntui kamalan kevyeltä vastaukselta ekaluokkalaiselle.
Kiusaaminen jatkui koulun vaihdoista huolimatta ja lukuisten lyöntien, potkimisten ja päälle sylkemisten jälkeen 7. luokalla Nyström pahoinpideltiin sairaalakuntoon.
Seuraavana kesänä hän ystävystyi omien kiusaajiensa kanssa ja alkoi purkamaan omaa pahaa oloaan muihin. Yhtä luokan tyttöä hän haukkui niin kauan läskiksi, että tämä lopetti syömisen.
– Pian tie vei päihteiden pariin. Olin 15-vuotiaana sekakäyttäjä, jolla ei ollut kotia, sillä äiti ei suostunut ottamaan minua enää siinä kunnossa kotiin.
Päihdevelkojen pakeneminen ja rikollisuus ajoivat nuoren miehen katkeamispisteeseen ja yliannostukseen. Lähellä kuolemaa käytyään hän ymmärsi, että oli aika aloittaa päihdekuntoutus ja terapia. Elämänsyrjään kiinni päästyään hän palasi kotiin ja kouluun.
– Nykyisin ambulanssissa työskennellessäni ymmärrän päihteiden käyttäjiä paljon paremmin.
Nuorin Nyströmin tapaama huumeidenkäyttäjä oli vain 10-vuotias. Nyström lisäsi, että 90 prosentilla päihteitä käyttävistä nuorista löytyy taustalta koulukiusaamista.
– Koskaan ei voi tietää, millaista taistelua toinen käy läpi ja yksi ilkeä sana voi ajaa toisen epätoivoiseksi.
Nyström muistutti nuoria sosiaalisen median raadollisuudesta. Hän on itse saanut laidallisen kuraa niskaansa somessa ja häntä kutsuttiin maanpetturiksi kieltäydyttyään presidentin kutsusta itsenäisyyspäivän vastaanotolle.
– Toivoisin, että nuoret käyttäisivät enemmän estä-painiketta. On kamala lukea nuorten tilien kommenttikenttiä, joissa huoritellaan ja käsketään tappamaan itsensä. Somessa on helppo purkaa omaa pahaa oloa, mutta harva ymmärtää kuinka vakavia vaikutuksia sanoilla voi olla.
Rikosoikeudellinen vastuu ja velkaantuminen nousivat myös luennolla esille, kun Nyström kertoi itse velkaantuneensa rikoksiensa vuoksi melkein 20 000 euroa. Korkojen kanssa hän maksoi lopulta takaisin 28 000 euroa ja aikaa maksamiseen kului 17 vuotta.
– Velat jäävät odottamaan, että olette kykeneviä ne maksamaan.
”Se oli vaan läppää” ‑mantraa kuulee Nyströmin mukaan aivan liikaa ja sillä yritetään usein oikeuttaa kiusaamista. Hän korostikin nuorille, että he kohtelisivat toisiaan siten, kuin haluavat itseään kohdeltavan.
– Hassuttelulla ei voi oikeuttaa toisen fyysistä tai henkistä satuttamista. Muistutan vielä, että jos teillä on paha olla, puhukaa siitä aikuiselle.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.