Hau­ki­pu­das-seu­ra 70 vuot­ta: Koti­seu­tu­työ saa uusia ulottuvuuksia

Hau­ki­pu­das-seu­ran 70-vuo­tis­ta koti­seu­tu­työ­tä juh­lis­tet­tiin kat­se­le­mal­la Koti­seu­tum­me yläil­mois­ta ‑dro­ne­vi­deoi­ta val­ko­kan­kaal­ta lukiol­la tiis­tai-ilta­na. Kut­sua oli kuul­tu, ja äkeä oli pai­kal­la muka­vas­ti. Ilma­ku­vat Hau­ki­pu­taal­ta ihas­tut­ti­vat ja häm­mäs­tyt­ti­vät kuin­ka pal­jon näky­mät ovat muut­tu­neet ja miten kau­nis Hau­ki­pu­das on eri vuodenaikoina.

Juh­la­vuo­te­naan Hau­ki­pu­das-seu­ra on vas­tan­nut haas­tee­seen kehit­tää koti­seu­tu­työn toi­min­ta­muo­to­ja ja siten tal­len­taa ja välit­tää kotiseututietoutta.

– Haas­tee­na on saa­da myös nuo­rem­pi pol­vi kiin­nos­tu­maan omas­ta koti­seu­dus­ta ja mukaan koti­seu­tu­työ­hön, sanoi Hau­ki­pu­das-seu­ran puheen­joh­ta­ja Ilpo Väi­sä­nen.

Koro­na-aika on mut­kis­ta­nut Hau­ki­pu­das-seu­ran­kin toi­min­taa, mut­ta juh­la­vuo­den kun­niak­si saa­tiin toi­nen­kin iso jut­tu maa­liin jul­kai­se­mal­la Hau­ki­pu­taan Perin­ne­po­lul­la ‑opas­kir­ja kesäl­lä. Se ker­too teks­tein ja kuvin museon ja kir­kon­seu­dun koh­teis­ta, muu­ta­mis­ta merk­ki­hen­ki­löis­tä ja pei­laa laa­jem­min­kin paik­ka­kun­nan historiaa.

Upeat dro­ne­vi­deot Hau­ki­pu­taal­ta on toteut­ta­nut kuvaus­tii­mi Lee­na Hap­po­nen ja Han­nu Lie­vet­mur­su. Link­ki videoi­hin jul­kais­taan lähiai­koi­na Hau­ki­pu­das-seu­ran koti­si­vuil­la ja some­ka­na­vil­la. You­Tu­bes­ta videoi­ta löy­tyy #hau­ki­pu­das­seu­ra ‑haul­la.

Yhdis­tys sai osaan Koti­seu­tua yläil­mois­ta ‑pro­jek­tiin Suo­men Koti­seu­tu­lii­tol­ta apu­ra­haa. Kri­tee­rei­nä oli­vat uuden­lai­nen koti­seu­tu­työ, sosi­aa­li­sen median hyö­dyn­tä­mi­nen ja toi­min­ta­mal­lit, joi­ta voi­daan ottaa käyt­töön myös muualla.

Videoi­ta esi­te­tään live­nä syk­syn aika­na Hau­ki­pu­taan eri kylä­kul­mil­la ja ope­tus­mie­les­sä kou­luil­la pai­not­taen kuta­kin aluetta.

Lukiol­la näh­dys­sä kat­sauk­ses­sa oli vain mur­to-osa kuvaus­tii­min videoista.

– Videoi­ta olem­me kuvan­neet dro­nel­la pal­jon myös Iin seu­dul­la, ker­toi Han­nu Lievetmursu.

Kuvauk­set dro­ne­lait­teel­la ja videon työs­tä­mi­nen taus­ta­musiik­kei­neen ja teks­tei­neen on aikaa vaa­ti­vaa ja pik­ku­tark­kaa työ­tä. Kuvauk­set vaih­te­le­vis­sa sää­olois­sa haas­ta­vat, kuvai­li Lee­na Hap­po­nen työvaiheita.

Kuvauk­set on teh­ty maas­ta ohja­ten dro­ne­lait­teel­la 80–120 met­rin kor­keu­des­ta, mut­ta myös mata­lam­mal­ta. Kir­kon sisäl­lä­kin on dro­nel­la käyty.

Hau­ki­pu­das-video sisäl­tää pait­si näky­miä yläil­mois­ta käsin, myös van­ho­ja valo­ku­via ja paik­ka­kun­nan his­to­ri­aan poh­jau­tu­via teks­te­jä. Hau­ki­pu­das-seu­ra on teh­nyt arvo­kas­ta työ­tä kokoa­mal­la kuvia ja tie­toa yhteen paket­tiin, ja video on kuvat­tu upeas­ti, kii­tel­tiin ja häm­mäs­tel­tiin juhlaillassa.

– Täs­sä tuli pal­jon tie­toa tii­vis­tet­ty­nä ja uut­ta­kin, vaik­ka Hau­ki­pu­das on tul­lut hyvin tutuk­si vuo­si­kym­men­ten aika­na, kiit­te­li kun­nal­li­sis­ta luot­ta­mus­toi­mis­ta­kin tut­tu, kel­lo­lai­nen Han­nu Pie­ti­lä.

– Perin­ne­po­lul­la ‑opas­kir­ja kan­nat­taa hank­kia ja lukea, sanoi Pietilä.

Hau­ki­pu­taan Perin­ne­po­lul­la ‑kir­ja on tii­vis ja elä­väs­ti kir­joi­tet­tu tie­to­pa­ket­ti, jon­ka teks­tit ovat kir­joit­ta­neet Lii­sa Ervas­ti-Jul­ku ja Outi Hir­ve­lä. Yhdis­tys sai jul­kai­sun tuek­si Val­to Per­nu ‑sää­tiön apu­ra­haa. Opas­kir­jaa voi ostaa pai­kal­li­ses­ta Oulu10:stä. Oppaan ulkoa­sun ovat suun­ni­tel­leet Lee­na Holms­töm ja Pirit­ta Pie­ti­lä-Liten­dahl. Kir­jan kan­nen vai­vai­suk­ko­hah­mon on piir­tä­nyt Maria Bog­da­noff.

– Hau­ki­pu­taan Perin­ne­po­lul­la ‑opas on alun­pe­rin Mart­ti Asun­maan idea, joka saa­tiin toteu­tet­tua juh­la­vuon­na, iloit­si pit­kän lin­jan koti­seu­tuak­tii­vi Lii­sa Ervas­ti-Jul­ku. Myös perin­ne­po­lun koh­teis­ta on kuvat­tu oma dronevideo.

Hau­ki­pu­das-seu­ral­la on haa­vee­na jat­kaa perin­ne­pol­ku-pro­jek­tia niin, että alu­eel­le saa­tai­siin opaskylttejä.

– Samaan tapaan kuin Pate­nie­men rai­til­la. Yksin Hau­ki­pu­das-seu­ran rah­keet eivät tähän kui­ten­kaan rii­tä, vaan tar­vit­sem­me yhteis­työ­kump­pa­nei­ta, veto­si Han­nu Lil­ja­mo.

Hau­ki­pu­taan enti­nen kun­nan­joh­ta­ja Heik­ki Sep­pä­lä häm­mäs­te­li videon näh­ty­ään sitä val­ta­vaa muu­tos­ta, mikä paik­ka­kun­nal­la on tapahtunut.

– Tämä erin­omai­nen video palaut­ti mie­liin niin pal­jon muis­to­ja. Usko­ma­ton­ta, että Hau­ki­pu­das oli aikoi­naan Suo­men teol­lis­tu­nein kun­ta, mut­ta yksi toi­sen­sa jäl­keen lai­tok­set hävi­si­vät. Sil­ti kai­kes­ta on sel­vit­ty, huo­ka­si Seppälä.

Videol­la kul­je­taan aika­mat­kal­la lin­nun­tie­tä Ase­ma­ky­läl­tä Mau­nun sahan syn­ty­si­joil­ta Nie­me­län­tör­män, kir­kon­ky­län ja San­ta­hol­man kaut­ta Mar­tin­nie­meen ja Halosenniemeen.

Mat­kan var­rel­la ylei­sön huo­mio kiin­nit­tyy muu­ta­miin hyvin vaa­lit­tui­hin van­hoi­hin raken­nuk­siin kuten Huo­ve­li­nin myl­lyyn, Hei­ton taloon ja Halo­sen­nie­men Koi­vu­ha­kaan. Ikä­viä­kin näky­miä on, kuten enti­sen Poh­jo­la-opis­ton tie­noo, mis­sä pur­ku­työt ovat edel­leen kes­ken. San­ta­hol­man sahan tapu­li­nä­ky­mät ovat enää muis­to vain, tilal­la on viih­tyi­sä asui­na­lue. Mar­tin­nie­men sahan alue on laa­ja meren­ran­to­jen sylei­lys­sä. Halo­sen­lah­den ran­nal­la pil­kot­taa punai­nen Kol­jun maja.

Heik­ki Sep­pä­lä kuu­li, että kau­pun­ki oli­si lait­ta­mas­sa Kol­jua myyntiin.

– Todel­la ikä­vää, jos raken­nus ei voi olla jat­kos­sa kylä­läis­ten käy­tös­sä. Aikoi­naan talo ostet­tiin Repo­lal­ta kun­nal­le, muis­te­li muis­te­li Seppälä.

Jul­kai­su­toi­min­taa, museo, kannanottoja

70 vuo­den aika­na Hau­ki­pu­das-seu­ra (alku­jaan Kel­lon-Hau­ki­pu­taan koti­seu­tu­yh­dis­tys) on jul­kais­sut mit­ta­van mää­rän koti­seu­tuai­heis­ta kir­jal­li­suut­ta. Yllä­pi­tä­män­sä koti­seu­tu­museon ohel­la Hau­ki­pu­das-seu­ra pyr­kii vai­kut­ta­maan eli­nym­pä­ris­töön kan­na­no­toin ja aloittein.

Aikoi­naan läh­det­tiin aja­maan Run­te­lin­har­jun suo­je­lua niil­tä osin kuin mitä pelas­tet­ta­vis­sa oli. Raken­nus­ten osal­ta työ­tä on teh­ty Par­ku­mäen kou­lun ja kir­kon­ky­län kivi­kou­lun puo­les­ta, mut­ta se on ollut tais­te­lua tuu­li­myl­ly­jä vas­taan. Saha­pe­rin­tees­tä ker­to­vat “muis­to­mer­kit”, pii­put on puret­tu yksi toi­sen­sa jäl­keen Halo­sen­nie­mes­sä, Mar­tin­nie­mes­sä ja Santaholmalla.

Hau­ki­pu­das-seu­ral­la on mie­tin­näs­sä voi­tai­siin­ko teet­tää koti­seu­dus­ta ker­to­via tuot­tei­ta. 90-luvul­la Hau­ki­pu­taal­la teh­tiin vaat­tei­ta kan­kaas­ta, johon oli pai­net­tu van­ho­ja pai­kal­li­sia puu­merk­ke­jä. Tiis­tain tapah­tu­maan oli Anne­li Han­nus puke­nut ylleen puu­merk­ki­ha­meen. Hän oli tuol­loin muka­na hank­kees­sa ja edel­leen­kin pitä­nyt puu­merk­ki­kuo­sia pinnalla.

Hau­ki­pu­das-seu­ran 70-vuo­ti­sil­ta oli mie­liin­pai­nu­va tapah­tu­ma koh­taa­mi­si­neen ja muis­te­luk­si­neen. Musii­kis­ta vas­ta­si Juk­ka Taka­lo, joka on lau­luil­laan tuo­nut koti­seu­tu­aan esil­le myös val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Monet pai­kal­li­set teks­tit ovat syn­ty­neet koti­seu­dul­le paluun jäl­keen lap­suus- ja nuo­ruus­muis­to­jen siivittäminä.