Kol­man­nes nok­ka­ko­la­reis­ta tapah­tuu liuk­kail­la keleil­lä, ajo­neu­von hal­lin­nan voi menet­tää kun­nol­li­nen­kin kuljettaja

Reilu kolmannes henkilö- ja pakettiautoilijoiden aiheuttamista kohtaamisonnettomuuksista tapahtui lumisella tai jäisellä ajokelillä. ArkistokuvaReilu kolmannes henkilö- ja pakettiautoilijoiden aiheuttamista kohtaamisonnettomuuksista tapahtui lumisella tai jäisellä ajokelillä. Arkistokuva

Onnet­to­muus­tie­toins­ti­tuut­ti (OTI) on teh­nyt tee­ma­ra­por­tin, jos­sa on tar­kas­tel­tu vuo­si­na 2018–2022 maan­teil­lä tapah­tu­nei­ta kuo­le­maan joh­ta­nei­ta koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sia. Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sil­la tar­koi­te­taan vas­tak­kai­sis­ta ajo­suun­nis­ta tul­lei­den ajo­neu­vo­jen tör­mäyk­siä, onnet­to­muu­det ovat tyy­pil­li­ses­ti niin sanot­tu­ja ”nok­ka­ko­la­rei­ta”.

Onnet­to­muuk­sis­ta rei­lu kol­man­nes tapah­tui lumi­sel­la tai jäi­sel­lä kelil­lä. Rapor­tin tie­dot perus­tu­vat lii­ken­neon­net­to­muuk­sien tut­ki­ja­lau­ta­kun­tien tut­ki­miin onnettomuuksiin.

Rapor­tis­sa tar­kas­tel­tiin 170 koh­taa­mi­son­net­to­muut­ta, jois­sa meneh­tyi 204 hen­ki­löä. Aineis­tos­ta on rajat­tu pois tie­toi­ses­ti aiheu­te­tut onnet­to­muu­det sekä sairauskohtaukset.

Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sia tapah­tui vuo­si­na 2018–2022 eni­ten val­ta­teil­lä (55 % onnet­to­muuk­sis­ta). Vähi­ten koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sia tapah­tui pie­nem­mil­lä teil­lä, kuten yhdys­teil­lä. Onnet­to­muuk­sia tapah­tui enem­män kaar­teis­sa kuin suo­ril­la tie­o­suuk­sil­la. Vii­den vuo­den aika­na tapah­tu­neis­ta nok­ka­ko­la­reis­ta 20 oli ohit­ta­mi­sen yhtey­des­sä tapahtuneita.

Onnet­to­muu­den aiheut­ta­neis­ta hen­ki­lö- ja paket­ti­au­ton kul­jet­ta­jis­ta nel­jän­nes oli päih­ty­nei­tä. Joka vii­des ajoi vähin­tään 20 km/h yli­no­peu­del­la. Joka kym­me­nes kul­jet­ta­ja oli vail­la ajo-oikeutta.

Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sia tapah­tui eni­ten tal­vi­kuu­kausi­na. Rei­lu kol­man­nes hen­ki­lö- ja paket­ti­au­toi­li­joi­den aiheut­ta­mis­ta koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sis­ta tapah­tui lumi­sel­la tai jäi­sel­lä ajo­ke­lil­lä. Näis­sä onnet­to­muuk­sis­sa oli yleen­sä kyse auton hal­lin­nan menet­tä­mi­ses­tä. Lau­ta­kun­nat arvioi­vat usein, että onnet­to­muu­den taus­tal­la oli ren­kai­siin liit­ty­viä ris­ki­te­ki­jöi­tä, kuten kulu­neet ren­kaat tai ajo­ke­liin sopi­ma­ton rengastyyppi.

− Ylei­sim­mät kuo­lon­ko­la­rit ovat tiel­tä suis­tu­mi­sia ja vas­taan­tu­li­joi­hin tör­mää­mi­siä eli koh­taa­mi­sia. Kuo­let­ta­vat tiel­tä suis­tu­mi­set tapah­tu­vat usein ris­ke­jä otta­vil­le, päih­ty­nee­nä ja kovaa aja­vil­le kul­jet­ta­jil­le. Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sis­sa sen sijaan olo­suh­teil­la kuten liuk­kau­del­la ja ren­kai­den kun­nol­la on enem­män mer­ki­tys­tä. Myös sel­vin päin ja rajoi­tus­ten mukaan aja­va kul­jet­ta­ja saat­taa menet­tää ajo­neu­von­sa hal­lin­nan ja tör­mä­tä vas­taan­tu­le­viin, OTIn lii­ken­ne­tur­val­li­suus­pääl­lik­kö Esa Räty vertailee.

Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sien aiheut­ta­jis­ta val­tao­sa (89 %) oli hen­ki­lö- ja paket­ti­au­to­jen kul­jet­ta­jia. Ajo­kort­ti­ti­las­toi­hin suh­teu­tet­tu­na nuo­ret, alle 25-vuo­ti­aat ja toi­saal­ta ikään­ty­neem­mät yli 74-vuo­ti­aat kul­jet­ta­jat koros­tui­vat onnet­to­muu­den aiheuttajissa.

Noin puo­les­sa koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sis­ta lii­ken­neon­net­to­muuk­sien tut­ki­ja­lau­ta­kun­nat eivät pys­ty­neet mää­rit­tä­mään tark­kaa syy­tä, mik­si ajo­neu­vo siir­tyi vas­taan­tu­li­joi­den kais­tal­le. Tähän vai­kut­ti muun muas­sa se, että kukaan ei ollut todis­ta­mas­sa yksin aja­van kul­jet­ta­jan onnet­to­muut­ta edel­tä­nei­tä toi­mia. Tut­ki­ja­lau­ta­kun­nat esit­ti­vät mah­dol­li­si­na syi­nä muun muas­sa kul­jet­ta­jan nukah­ta­mis­ta tai huo­mion siir­ty­mis­tä pois aja­mi­ses­ta. Tahal­li­ses­ti aiheu­te­tuik­si onnet­to­muuk­sik­si arvioi­dut tapauk­set ovat rajat­tu tar­kas­te­lus­ta pois.

− Uudem­mat autot tal­len­ta­vat enem­män dataa, jota hyö­dyn­tä­mäl­lä onnet­to­muus­tut­ki­jat pää­se­vät parem­paan ymmär­ryk­seen onnet­to­muut­ta edel­tä­neis­tä tapah­tu­mis­ta. Tie­to­ja onkin jo hyö­dyn­net­ty tut­kin­nois­sa, mut­ta tois­tai­sek­si onnet­to­muuk­sis­sa on muka­na enim­mäk­seen niin van­ho­ja auto­ja, ettei ajo­neu­vo­da­taa ole vie­lä lähes­kään aina hyö­dyn­net­tä­vis­sä, Räty kertoo.

− Kuo­let­ta­vien nok­ka­ko­la­rei­den suu­ri osuus onnet­to­muuk­sis­ta on kes­kei­nen ongel­ma suo­ma­lais­ten lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­sa. Het­kel­li­nen vir­he voi joh­taa vaka­viin seu­rauk­siin. Euroop­pa­lai­ses­sa lii­ken­ne­tur­val­li­suus­työs­sä koros­te­taan safe sys­tem ‑ajat­te­lua, jon­ka mukaan inhi­mil­li­sen vir­heen lii­ken­tees­sä ei tuli­si joh­taa kuo­le­maan tai vaka­vaan louk­kaan­tu­mi­seen. Suo­mes­sa­kin on tär­ke­ää panos­taa sii­hen, että lii­ken­neym­pä­ris­tö mini­moi vir­hei­den seu­rauk­sia. Huo­mat­ta­vaa on, että vas­tak­kai­sis­ta ajo­suun­nis­ta tule­vien ajo­neu­vo­jen tör­mäyk­siä ei tapah­tu­nut lain­kaan sel­lai­sil­la tie­o­suuk­sil­la, jois­sa oli kes­ki­kai­teet. Ajo­suun­tien fyy­si­nen erot­te­lu on esi­merk­ki tur­val­li­ses­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­ta, lii­ken­ne­tur­val­li­suus­joh­ta­ja Kal­le Park­ka­ri tuo esiin.

Kes­kei­siä tee­mo­ja lii­ken­neon­net­to­muuk­sien tut­ki­ja­lau­ta­kun­tien ehdo­tuk­sis­sa koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sien vähen­tä­mi­sek­si ovat ajo­suun­tien erot­te­lu, esi­mer­kik­si kes­ki­kai­tein; herä­te­rai­dat ties­sä; ajo­neu­vo­kan­nan uudis­tu­mi­nen, jot­ta kul­jet­ta­jien tuki­jär­jes­tel­mät yleis­tyi­si­vät; yli­no­peus- ja päih­ty­mys­val­von­ta lii­ken­tees­sä ja tie­do­tus vaih­te­le­viin ja liuk­kai­siin ajo­ke­lei­hin liit­ty­vis­tä riskitekijöistä.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.