Koko kau­pun­gin tont­ti­po­ten­ti­aa­li tuli­si käyt­tää tasai­sem­min – Oulun val­tuu­te­tut Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta ovat pää­osin tyy­ty­väi­siä kau­pun­gin maan­käy­tön toteuttamisohjelmaan

Rantapohjan alueen valtuutetut toivovat, että kaupunki tukisi alueiden elinvoimaa esimerkiksi luovuttamalla tontteja tasaisemmin. Kuvassa Jäälin vanha urheilukenttä, joka on kaavoitettu asuinalueeksi. Alueen ensimmäinen tonttivaraus on tehty Insinööritoimisto Tarmo-Rakenne Oy:n toimesta. (Arkisto: Teea Tunturi)Rantapohjan alueen valtuutetut toivovat, että kaupunki tukisi alueiden elinvoimaa esimerkiksi luovuttamalla tontteja tasaisemmin. Kuvassa Jäälin vanha urheilukenttä, joka on kaavoitettu asuinalueeksi. Alueen ensimmäinen tonttivaraus on tehty Insinööritoimisto Tarmo-Rakenne Oy:n toimesta. (Arkisto: Teea Tunturi)

Maan­käy­tön toteut­ta­mis­oh­jel­mas­sa täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen alu­eek­si on Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta nimet­ty Jää­lin ja Hau­ki­pu­taan kes­kus­tat. Oulun pain­opis­te asun­to­ra­ken­ta­mi­sen suh­teen on täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­sa. Uusia asui­na­luei­ta on tulos­sa Kii­min­kiin, Jää­liin ja Hau­ki­pu­taal­le. Pal­ve­lu­jen ja työ­paik­ko­jen alueis­sa on mai­nit­tu Jää­lin Väli­ky­län yrityspuisto.

Yli­kii­min­ki­läis­val­tuu­tet­tu Pek­ka Kai­nua (kesk.) toi­voo, että kau­pun­ki pitäi­si esi­mer­kik­si Yli­kii­min­gin väl­jiä ja luon­non­lä­hei­siä tont­te­ja aktii­vi­sem­min esillä.

– Koko­nai­suu­te­na ei ole hyvä, jos tie­tyil­le kas­va­vil­le aluil­le raken­ne­taan niin pal­jon, ettei päi­vä­hoi­to, kou­lut ja muu pal­ve­lu­tar­jon­ta pysy peräs­sä. Samal­la meil­lä on run­saas­ti aluei­ta, jois­sa pal­ve­lut jo löy­ty­vät, ja nii­hin mah­tui­si hyvin raken­ta­maan lisää, kom­men­toi Yli­kii­min­gis­sä asu­va kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Pek­ka Kainua.

Jää­li­läi­sen Jari Larun (kok.) mukaan kau­pun­ki on kes­kit­tä­nyt kas­vu­aan muu­ta­mal­le alu­eel­le, vaik­ka kau­pun­gin kan­nal­ta edul­li­sin­ta oli­si eri suur­aluei­den tasai­nen kasvu.

– Jää­lin kes­kuk­sen ase­ma­kaa­voi­tus ja muu­ta­ma muu kaa­va­han­ke ovat edis­ty­neet ohjel­mas­sa kuva­tul­la taval­la. Toki tont­tien luo­vu­tus­tah­ti tun­tuu omaan tah­tiin hitaalta.

Laru nos­taa esil­le sen, että edel­li­sel­lä val­tuus­to­kau­del­la ohjel­mas­sa ei ollut mer­kit­ty Jää­lin oma­ko­tia­su­tuk­sel­le ase­ma­kaa­voi­tet­tua aluetta.

– Se lisät­tiin val­tuus­ton kokouk­ses­sa ohjel­maan yhdes­sä Sir­pa Tik­ka­lan (kesk.) kans­sa. Alue on nyt kaa­voi­tet­ta­va­na ja tun­ne­taan nimel­tä Näp­pä­rin­kan­gas, jon­ka kehi­tyk­sen toi­von ete­ne­vän vilkkaasti.

Hau­ki­pu­taa­lai­nen Jor­ma Les­ke­lä (kesk.) sanoo, että edel­li­siin maan­käy­tön toteut­ta­mis­oh­jel­miin ver­rat­tu­na paran­nus­ta kaa­voi­tuk­sen jakau­tu­mi­sen suh­teen on nyt tapah­tu­nut. Hänen mukaan­sa esi­mer­kik­si Hau­ki­pu­taal­la Län­si­tuu­len alu­een kehi­tys on eden­nyt hyvin, mut­ta toi­saal­ta urhei­lu­ken­tän ja Tor­pan­mäen kaa­voi­tus eivät ole eden­neet toi­vo­tul­la tavalla.

Kel­lo­lai­sen Esa Aal­lon (vihr.) mie­les­tä kehi­tys on eden­nyt ohjel­man mukai­sel­la, jos­kaan ei toi­vo­tul­la tavalla.

– Toi­voi­sin, että uusi raken­ta­mi­nen toteu­tui­si lähem­mäs kylä­kes­kuk­sia Kel­los­sa ja Kivi­nie­mes­sä. Kes­kus­ten ympä­ris­tös­sä ase­ma­kaa­vat ovat pahas­ti van­hen­tu­neet, eivät­kä mah­dol­lis­ta riit­tä­väl­lä taval­la täydennysrakentamista.

Aal­lon mie­les­tä kyliä ympä­röi­vät met­sä­alu­eet ovat tär­kei­tä vir­kis­ty­sa­luei­ta, ja toi­saal­ta ole­mas­sa ole­van, ase­ma­kaa­voi­te­tun alu­een elä­vöit­tä­mi­nen ja uusien asuk­kai­den saa­mi­nen oli­si tärkeää.

–Uudes­sa ohjel­mas­sa Kel­los­sa ja Hau­ki­pu­taal­la tont­tien luo­vu­tus­ta suun­ni­tel­laan pie­nen­net­tä­väk­si enti­ses­tään jopa nol­laan vuo­si­ta­sol­la. Sel­lai­nen ei tue alu­een elin­voi­mai­suut­ta eikä kou­lu­jen oppi­las­mää­rän suo­tui­saa kehi­tys­tä. Eten­kin Kel­lon Kivi­nie­mes­sä kou­luun tar­vit­tai­siin lisää oppilaita.

Saman nos­taa esil­le Kai­nua, jon­ka mukaan Yli­kii­min­gis­sä kou­lut ovat hyvät, mut­ta ennus­teet väki­mää­rän suh­teen syn­kän puoleiset.

– Yhtään ei ole varaa vähen­tää pal­ve­lui­ta alu­eel­tam­me. Viih­tyi­syyt­tä ja asu­mis­mu­ka­vuut­ta lisää­vät inves­toin­nit, kuten kir­jas­ton, kun­to­sa­lin ja nuo­ri­so­ti­lo­jen uudis­ra­ken­ta­mi­nen pitää saa­da pian toteutukseen.

Kii­min­ki­läi­nen val­tuu­tet­tu Lau­ri Niku­la (kesk.) heit­tää kau­pun­gil­le haas­teen suu­rien ja uusien asu­mis­kes­kit­ty­mien raken­tu­mi­ses­sa pal­ve­lui­den suhteen.

– Koko­naan uusi on ilman muu­ta hou­kut­te­le­vaa, mut­ta myös kau­pun­gil­le erit­täin kal­lis­ta. Tar­jon­taa pitää olla sin­ne, mihin ihmi­set aidos­ti halua­vat asu­maan, ja sii­hen voi­daan vai­kut­taa muun muas­sa mark­ki­noin­nil­la. Haluan näh­dä Oulun kau­pun­gin sosi­aa­li­ses­sa medias­sa ja medias­sa nos­tet­ta­van esil­le alu­eem­me moni­puo­li­set asumismahdollisuudet.

Yli-iiläi­nen val­tuu­tet­tu Ris­to Päk­ki­lä (kesk.) kiin­nit­tää huo­mio­ta sii­hen, että Yli-Iin alu­eel­le raken­tuu talo­ja ase­ma­kaa­va-alu­een ulko­puo­lel­le, kos­ka raken­ta­jat halua­vat väl­jem­mil­le ton­teil­le. Uusia rivi- tai luh­ti­ta­loa­sun­to­ja val­mis­tuu Yli-Iin taa­ja­ma-alu­eel­le tämän ja ensi vuo­den aika­na perä­ti 16.

– Suun­nit­te­lu­tar­ve­rat­kai­sut toteu­tu­vat jou­he­vas­ti, mut­ta muu luvi­tus tak­ku­aa. Vaik­ka maan­käy­tön toteut­ta­mis­oh­jel­mas­sa ei ole Yli-Iihin yhtään rivi- tai luh­ti­ta­loa, nii­tä tän­ne val­mis­tuu. Yli-Iin ase­ma­kaa­va-alu­eel­la on ohjel­mas­sa vain kak­si oma­ko­ti­ta­loa, mut­ta ne eivät ole vie­lä toteutuneet.

Lau­ri Niku­lan mukaan yksi kehi­tys­koh­de oli­si kevyem­pien ja kus­tan­nus­te­hok­kaam­pien kylä­kaa­vo­jen mah­dol­lis­ta­mi­nen kau­pun­gin omis­ta­mil­la mail­la, hie­man etääm­mäl­lä kau­pun­gin kes­kus­tas­ta. Hän toi­voo, että kau­pun­kia ja aluei­ta pys­tyt­täi­siin kehit­tä­mään rin­ta­rin­nan, eivät­kä eri­ko­koi­set hank­keet kil­pai­li­si kes­ke­nään ajas­ta ja huo­mios­ta. Jor­ma Les­ke­län mie­les­tä oli­si syy­tä teh­dä nykyis­tä enem­män yhteis­työ­tä maa­no­mis­ta­jien ja yri­tys­ten kanssa.

Maan­käy­tön toteut­ta­mis­oh­jel­man 2020–2024 arvion mukaan Ran­ta­poh­jan alu­eel­le raken­tuu Oulun ton­tin­luo­vu­tuk­sen kaut­ta Yli-Iin kah­den oma­ko­ti­ta­lon lisäk­si Hau­ki­pu­taal­le noin 55 oma­ko­ti­ta­loa, Kii­min­kiin noin 35 oma­ko­ti­ta­loa ja Yli­kii­min­gin Vesa­laan 3 omakotitaloa.

Rivi­ta­loa­sun­to­ja ja eril­lis­ta­lo puo­les­taan val­mis­tuu Hau­ki­pu­taal­le noin 120 asun­toa, Kel­loon 30 asun­toa, Jää­liin 30 asun­toa, Kii­min­kiin 20 asun­toa ja Yli­kii­min­kiin 20 asuntoa.

Ker­ros­ta­loa­sun­to­ja arvioi­daan val­mis­tu­vat Hau­ki­pu­taal­le noin 110 asun­toa, Kel­loon 30 asun­toa ja Jää­liin 60 asuntoa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.