Maankäytön toteuttamisohjelmassa täydennysrakentamisen alueeksi on Rantapohjan alueelta nimetty Jäälin ja Haukiputaan keskustat. Oulun painopiste asuntorakentamisen suhteen on täydennysrakentamisessa. Uusia asuinalueita on tulossa Kiiminkiin, Jääliin ja Haukiputaalle. Palvelujen ja työpaikkojen alueissa on mainittu Jäälin Välikylän yrityspuisto.
Ylikiiminkiläisvaltuutettu Pekka Kainua (kesk.) toivoo, että kaupunki pitäisi esimerkiksi Ylikiimingin väljiä ja luonnonläheisiä tontteja aktiivisemmin esillä.
– Kokonaisuutena ei ole hyvä, jos tietyille kasvaville aluille rakennetaan niin paljon, ettei päivähoito, koulut ja muu palvelutarjonta pysy perässä. Samalla meillä on runsaasti alueita, joissa palvelut jo löytyvät, ja niihin mahtuisi hyvin rakentamaan lisää, kommentoi Ylikiimingissä asuva kaupunginvaltuutettu Pekka Kainua.
Jääliläisen Jari Larun (kok.) mukaan kaupunki on keskittänyt kasvuaan muutamalle alueelle, vaikka kaupungin kannalta edullisinta olisi eri suuralueiden tasainen kasvu.
– Jäälin keskuksen asemakaavoitus ja muutama muu kaavahanke ovat edistyneet ohjelmassa kuvatulla tavalla. Toki tonttien luovutustahti tuntuu omaan tahtiin hitaalta.
Laru nostaa esille sen, että edellisellä valtuustokaudella ohjelmassa ei ollut merkitty Jäälin omakotiasutukselle asemakaavoitettua aluetta.
– Se lisättiin valtuuston kokouksessa ohjelmaan yhdessä Sirpa Tikkalan (kesk.) kanssa. Alue on nyt kaavoitettavana ja tunnetaan nimeltä Näppärinkangas, jonka kehityksen toivon etenevän vilkkaasti.
Haukiputaalainen Jorma Leskelä (kesk.) sanoo, että edellisiin maankäytön toteuttamisohjelmiin verrattuna parannusta kaavoituksen jakautumisen suhteen on nyt tapahtunut. Hänen mukaansa esimerkiksi Haukiputaalla Länsituulen alueen kehitys on edennyt hyvin, mutta toisaalta urheilukentän ja Torpanmäen kaavoitus eivät ole edenneet toivotulla tavalla.
Kellolaisen Esa Aallon (vihr.) mielestä kehitys on edennyt ohjelman mukaisella, joskaan ei toivotulla tavalla.
– Toivoisin, että uusi rakentaminen toteutuisi lähemmäs kyläkeskuksia Kellossa ja Kiviniemessä. Keskusten ympäristössä asemakaavat ovat pahasti vanhentuneet, eivätkä mahdollista riittävällä tavalla täydennysrakentamista.
Aallon mielestä kyliä ympäröivät metsäalueet ovat tärkeitä virkistysalueita, ja toisaalta olemassa olevan, asemakaavoitetun alueen elävöittäminen ja uusien asukkaiden saaminen olisi tärkeää.
–Uudessa ohjelmassa Kellossa ja Haukiputaalla tonttien luovutusta suunnitellaan pienennettäväksi entisestään jopa nollaan vuositasolla. Sellainen ei tue alueen elinvoimaisuutta eikä koulujen oppilasmäärän suotuisaa kehitystä. Etenkin Kellon Kiviniemessä kouluun tarvittaisiin lisää oppilaita.
Saman nostaa esille Kainua, jonka mukaan Ylikiimingissä koulut ovat hyvät, mutta ennusteet väkimäärän suhteen synkän puoleiset.
– Yhtään ei ole varaa vähentää palveluita alueeltamme. Viihtyisyyttä ja asumismukavuutta lisäävät investoinnit, kuten kirjaston, kuntosalin ja nuorisotilojen uudisrakentaminen pitää saada pian toteutukseen.
Kiiminkiläinen valtuutettu Lauri Nikula (kesk.) heittää kaupungille haasteen suurien ja uusien asumiskeskittymien rakentumisessa palveluiden suhteen.
– Kokonaan uusi on ilman muuta houkuttelevaa, mutta myös kaupungille erittäin kallista. Tarjontaa pitää olla sinne, mihin ihmiset aidosti haluavat asumaan, ja siihen voidaan vaikuttaa muun muassa markkinoinnilla. Haluan nähdä Oulun kaupungin sosiaalisessa mediassa ja mediassa nostettavan esille alueemme monipuoliset asumismahdollisuudet.
Yli-iiläinen valtuutettu Risto Päkkilä (kesk.) kiinnittää huomiota siihen, että Yli-Iin alueelle rakentuu taloja asemakaava-alueen ulkopuolelle, koska rakentajat haluavat väljemmille tonteille. Uusia rivi- tai luhtitaloasuntoja valmistuu Yli-Iin taajama-alueelle tämän ja ensi vuoden aikana peräti 16.
– Suunnittelutarveratkaisut toteutuvat jouhevasti, mutta muu luvitus takkuaa. Vaikka maankäytön toteuttamisohjelmassa ei ole Yli-Iihin yhtään rivi- tai luhtitaloa, niitä tänne valmistuu. Yli-Iin asemakaava-alueella on ohjelmassa vain kaksi omakotitaloa, mutta ne eivät ole vielä toteutuneet.
Lauri Nikulan mukaan yksi kehityskohde olisi kevyempien ja kustannustehokkaampien kyläkaavojen mahdollistaminen kaupungin omistamilla mailla, hieman etäämmällä kaupungin keskustasta. Hän toivoo, että kaupunkia ja alueita pystyttäisiin kehittämään rintarinnan, eivätkä erikokoiset hankkeet kilpailisi keskenään ajasta ja huomiosta. Jorma Leskelän mielestä olisi syytä tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä maanomistajien ja yritysten kanssa.
Maankäytön toteuttamisohjelman 2020–2024 arvion mukaan Rantapohjan alueelle rakentuu Oulun tontinluovutuksen kautta Yli-Iin kahden omakotitalon lisäksi Haukiputaalle noin 55 omakotitaloa, Kiiminkiin noin 35 omakotitaloa ja Ylikiimingin Vesalaan 3 omakotitaloa.
Rivitaloasuntoja ja erillistalo puolestaan valmistuu Haukiputaalle noin 120 asuntoa, Kelloon 30 asuntoa, Jääliin 30 asuntoa, Kiiminkiin 20 asuntoa ja Ylikiiminkiin 20 asuntoa.
Kerrostaloasuntoja arvioidaan valmistuvat Haukiputaalle noin 110 asuntoa, Kelloon 30 asuntoa ja Jääliin 60 asuntoa.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.