Kink­ku on yhä jou­lu­pöy­dän ykkönen

Jou­lu­kin­kun suo­sio on edel­leen vank­ka osa suo­ma­lais­ta jou­lu­ruo­ka­pe­rin­net­tä, mut­ta vii­me vuo­si­na kin­kut ovat pienentyneet.

– Suo­si­tuin ja kysy­tyin jou­lu­kink­ku on nyt 3–5‑kiloinen tuo­re­suo­lat­tu kink­ku. Aiem­min perin­tei­si­nä tun­ne­tut suu­rem­mat kin­kut ovat jää­neet lähes tyys­tin vähem­mäl­le kysyn­näl­le, ker­too elin­tar­vi­ke­puo­len osas­ton­hoi­ta­ja Jari Ala­ta­lo Hau­ki­pu­taan Sääs­tö­kuo­pas­ta, joka tun­ne­taan suo­sit­tu­na liha­kaup­pa­na jo vuo­si­kym­men­ten ajalta.

Ala­ta­lo arvioi, että pie­nem­pien kink­ku­jen suo­sioon on vai­kut­ta­nut se, että jou­lu­pöy­tään kate­taan nykyi­sin entis­tä enem­män eri­lai­sia herk­ku­ja. Kink­ku on kui­ten­kin edel­leen jou­lu­pöy­dän ykkö­nen, mikä näkyy myös kaupankäynnissä.

Kin­kun­myyn­ti Sääs­tö­kuo­pas­sa pyö­räh­tää käyn­tiin jo pyhäin­päi­vä­nä ja jat­kuu vilk­kaa­na isän­päi­vän ja itse­näi­syys­päi­vän tie­noil­la, jol­loin monis­sa kodeis­sa pais­te­taan ensim­mäi­set “koe­kin­kut”. Kink­ku­kaup­pa käy kuu­mim­mil­laan jou­lun lähes­tyes­sä, ja viik­koa ennen aat­toa sekä aivan jou­luun asti oste­taan eri­tyi­ses­ti tuo­re­suo­lat­tu­ja kinkkuja.

– Nykyi­sin kodeis­sa on niin hyvät kyl­mä­säi­ly­tys­ti­lat, että kink­ku­ja voi ostaa jo hyvis­sä ajoin ennen joulua.

Pie­net val­mis­kin­kut ovat myös kysyt­ty­jä, ja jou­lu­kin­kun rin­nal­la kalk­ku­na on kas­vat­ta­nut suo­sio­taan. Kalk­ku­naa on saa­ta­vil­la pais­to­val­mii­na file­rul­la­na sekä val­miik­si savus­tet­tu­na fileenä.

Jou­lun aika­na eri­lai­set liha­tuot­teet teke­vät hyvin kaup­pan­sa, ja kulut­ta­jat arvos­ta­vat eri­tyi­ses­ti koti­mais­ta lihaa joulupöydässään.

– Kalk­ku­na on koko­naan koti­mais­ta tuo­tan­toa, kuten lähes kaik­ki vali­koi­mis­sam­me ole­vat kin­kut­kin, Ala­ta­lo kertoo.

Jou­lun suo­sit­tui­hin lihai­siin herk­kui­hin lukeu­tu­vat myös kyl­mä- ja läm­min­sa­vus­tet­tu poro sekä naudanliha.

– Täs­sä aivan kau­pan lähel­lä toi­mii Hau­ki­pu­taan Pal­vi­tuo­te, jon­ne asiak­kaat vie­vät savus­tet­ta­vak­si meil­tä osta­mi­aan kink­ku­ja ja run­saas­ti myös nau­dan­li­haa, Ala­ta­lo kertoo.

Jou­lu­kink­ku on ollut olen­nai­nen osa jou­lu­pöy­tää myös Jari Ala­ta­lol­le, joka on teh­nyt pit­kän, pian liki nel­jän vuo­si­kym­me­nen mit­tai­sen uran kau­pan elin­tar­vi­kea­lal­la Hau­ki­pu­taal­la. Tänä jou­lu­na koto­na pais­te­taan säh­kö­uu­nis­sa tuo­re­suo­lat­tu, luu­ton 3–4 kilon juhlakinkku.

– Lei­vi­nuu­nis­sa läm­pö ei aina pysy niin tasai­se­na, joten men­nään var­man pääl­le, päät­tää liha­mes­ta­ri-basis­ti Jari Ala­ta­lo, joka tun­ne­taan myös hau­ki­pu­taa­lai­ses­ta Stock­holm Express ‑kokoon­pa­nos­ta.

Mis­tä jou­lu­kink­ku­pe­rin­ne kum­pu­aa? Suo­men ruo­ka­his­to­ria ‑teok­ses­sa kir­jai­li­ja Rit­va Kyl­li arvioi, että kin­kun tie suo­ma­lai­siin jou­lu­pöy­tään juon­taa juu­ren­sa 150 vuo­den taak­se. Suo­mes­sa alet­tiin lisä­tä mää­rä­tie­toi­ses­ti siko­jen kas­va­tus­ta, sil­lä työ­mie­het tar­vit­si­vat tuh­tia ja ras­vais­ta ruo­kaa jak­saak­seen ras­kais­sa savottatöissä. 

Kin­kun suo­sio on säi­ly­nyt, mut­ta K‑ryhmä on tilas­toi­nut, että suo­ma­lai­set osta­vat nyt kes­ki­mää­rin puo­li kiloa vähem­män kink­kua kuin muu­ta­mia vuo­sia sit­ten. Pik­ku­kink­ku­jen suo­sion kas­vua selit­tää pait­si jou­lu­pöy­dän anti­mien moni­puo­lis­tu­mi­nen myös halu vähen­tää ruokahävikkiä.

Lidl:n äsket­täin teet­tä­män kulut­ta­ja­tut­ki­muk­sen mukaan 64 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta pitää kink­kua jou­lu­pöy­dän ykkö­se­nä. Kyse­lys­tä sel­vi­ää myös, että jou­lu­ruo­kaa syö­dään ylei­sim­min kol­me­na päi­vä­nä. 13 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta ker­toi syö­vän­sä jou­lu­ruo­kaa 4–5 päivänä.

Suo­si­tus kas­vis­ten käy­tön lisää­mi­ses­tä saat­taa vai­kut­taa jo jou­lu­pöy­dän­kin anti­miin. Perin­tei­ses­ti sii­hen kuu­lu­vat jo entuu­des­taan eri­lai­set laa­ti­kot sekä rosol­li. Näh­tä­väk­si jää miten vegaa­ni­set “kin­kut” val­taa­vat alaa jat­kos­sa. Niis­sä raa­ka-ainee­na käy­te­tään kas­vis­pe­räi­siä proteiininlähteitä. 

Vink­ke­jä kin­kun­pais­toon ja kastikkeeseen

Kin­kun­pais­to tuo aina muka­naan tut­tu­ja jän­ni­tyk­sen het­kiä. Onko liha­läm­pö­mit­ta­ri tal­les­sa? Kuin­ka kau­an kink­kua tulee pais­taa? Jou­lu­pöy­dis­sä ja kyläi­lyil­lä kes­kus­te­lut kään­ty­vät usein kin­kun onnis­tu­mi­seen, tuli­ko sii­tä täydellinen?

Tänä jou­lu­na monia mie­ti­tyt­tää myös säh­kön hin­ta, eten­kin pörs­si­säh­kön käyt­tä­jiä. Jos säh­kö­uu­nin kulu­tus on noin 2,5–3 kWh ja säh­kön hin­ta koho­aa jopa 25 senttiin/kWh, vii­den kilon kin­kun pais­ta­mi­nen 120-astei­ses­sa uunis­sa vii­den-kuu­den tun­nin ajan mak­saa arviol­ta kol­mes­ta nel­jään euroa – ei siis mahdottomia.

Kin­kun­pais­ton onnis­tu­mi­sen kan­nal­ta tär­ke­ää on val­mis­tau­tu­mi­nen. Jos kink­ku on pakas­te, sen tulee olla kun­nol­la sula­nut. Uuniin lai­tet­ta­van kin­kun pitää olla mie­lel­lään huo­neen­läm­pöi­nen tai vähin­tään 10-asteinen.

Kin­kun­pais­to­lie­mi ja ‑ras­va kan­nat­taa hyö­dyn­tää. Niis­tä voi val­mis­taa perin­tei­sen kas­tik­keen kin­kul­le tai maus­taa lie­men omaan makuun sopi­val­la taval­la. Monis­sa ruo­ka­pos­tauk­sis­sa glö­gi on lan­see­rat­tu uute­na tren­di­nä jou­lui­sen kas­tik­keen maus­ta­mi­seen, mut­ta lisuk­keis­sa malt­ti on valttia.

Mikä­li ras­vaa jää yli, sitä ei pidä kaa­taa vie­mä­riin. Yli­mää­räi­nen ras­va kuu­luu lait­taa bio­jät­tee­seen mui­den ruo­ka­jät­tei­den tapaan. Juok­se­van ras­van voi kaa­taa tyh­jään mai­to­purk­kiin tai vas­taa­vaan asti­aan ja lait­taa biojätteisiin.

Jou­lu­kin­kun paistaminen:

1. Ase­ta sula­nut kink­ku riti­läl­le uuni­pan­nun pääl­le nah­ka- eli kama­ra­puo­li ylöspäin.

2. Työn­nä mit­ta­ri kin­kun pak­suim­paan koh­taan niin, ettei mit­ta­rin kär­ki kos­ke­ta luuta.

3. Lai­ta uuni­pan­nuun tilk­ka vettä.

4. Pais­ta kink­kua 100–125°C:ssa, kun­nes sisä­läm­pö­ti­la on 77°C . Lisää pan­nul­le tar­vit­taes­sa vettä.

5. Mikä­li haluat hie­man muream­paa kink­kua, tulee sisä­läm­pö­ti­lan olla yli 80 astetta.

6. Pais­toai­ka on run­sas tun­ti liha­ki­loa kohti.

7. Anna kin­kun levä­tä 15 minuut­tia, ennen kuin pois­tat mit­ta­rin ja pääl­lä ole­van verkon.

Kin­kun kuorruttaminen:

1. Pois­ta läm­pi­mäs­tä kin­kus­ta kama­ra ja osa silavaa.

2. Voi­te­le pin­ta ohues­ti sinapilla.

3. Ripot­te­le pääl­le korppujauhetta.

4. Koris­te­le halu­tes­sa­si kink­ku – leik­kaa pin­taan terä­väl­lä veit­sel­lä viil­to­ja ja pai­na koko­nai­sia nei­li­koi­ta pintaan.

5. Kuor­ru­ta uunis­sa 225–250°C:een läm­mös­sä noin 5–10 minuuttia.

(Ohje: Mar­tat)

Appel­sii­ni­nen kinkkukastike

2 dl kin­kun paistolientä

2 dl vettä

3 rkl appelsiinimarmeladia

1 rkl sinappia

1 rkl inki­vää­riä raastettuna

1 rkl soijakastiketta

½ tl mustapippuria

2 rkl rus­kean kas­tik­keen suurustetta

1 dl kuohukermaa

Mit­taa kin­kun­pais­to­lie­mi kat­ti­laan. Lisää vesi, mar­me­la­di, sinap­pi ja maus­teet. Kei­tä hil­jal­leen noin 10 minuuttia.

Sii­vi­löi kas­ti­ke­poh­ja ja kuu­men­na uudes­taan. Vat­kaa jouk­koon suu­rus­te ja kei­tä vie­lä minuut­ti. Lisää ker­ma ja tar­kis­ta maku. (Ohje: Maa­seu­dun Tulevaisuus).

Appel­sii­ni­mar­me­la­din voi jät­tää halu­tes­sa pois tai maus­taa kas­tik­keen oman miel­tä­myk­sen mukaan. Sii­hen käy omena‑, karpalo‑, puo­luk­ka- tai luu­muso­se. Makeut­ta kai­paa­va ripaut­taa sekaan farii­ni­so­ke­ria. Isom­pi sat­si kas­ti­ket­ta val­mis­tuu samal­la ker­taa tuplaa­mal­la ainesosat.