Kii­min­ki­joen kun­nos­tus ei saa Oulun har­tei­ta tur­vak­seen – Mil­joo­nat eurot menos­sa kun­nos­ta­jil­ta sivu suun

Kiiminkijoen vesistö kiittää turvetuotannon päätyttyä. Pentti Marttila-Tornio kertoo, että Kiiminkijoen veden laatu on nyt niin hyvälllä tasolla, että sellaista ei ole nähty sitten 1980-luvun alkuvuosien. Kunnostustoimille on kuitenkin vielä runsaasti tarvetta, jotta joki saataisiin palautettua takaisin entisaikojen lohijoeksi. Kun Oulun kaupunki ei lähde omarahoitusosuutta JTF-rahoituksen turvin toteutettavalle hankkeelle hakemaan, on toimijoiden ainoana toivona Marttila-Tornion mukaan Maakuntaliitto, josta toivotaan vielä löytyvän apua rahoituksen saamiselle. (Arkistokuva: Teea Tunturi)Kiiminkijoen vesistö kiittää turvetuotannon päätyttyä. Pentti Marttila-Tornio kertoo, että Kiiminkijoen veden laatu on nyt niin hyvälllä tasolla, että sellaista ei ole nähty sitten 1980-luvun alkuvuosien. Kunnostustoimille on kuitenkin vielä runsaasti tarvetta, jotta joki saataisiin palautettua takaisin entisaikojen lohijoeksi. Kun Oulun kaupunki ei lähde omarahoitusosuutta JTF-rahoituksen turvin toteutettavalle hankkeelle hakemaan, on toimijoiden ainoana toivona Marttila-Tornion mukaan Maakuntaliitto, josta toivotaan vielä löytyvän apua rahoituksen saamiselle. (Arkistokuva: Teea Tunturi)

24.08.2023 00:03

Ajankohtaista Haukipudas Kiiminki Oulu Ylikiiminki

Oulun kau­pun­ki ei läh­de hake­maan oma­ra­hoi­tuso­suut­ta hank­keel­le, jos­sa sel­vi­te­tään Kii­min­ki­joen veden­laa­tua hei­ken­tä­vät teki­jät sekä esi­te­tään nii­den poh­jal­ta toi­men­pi­tei­tä veden­laa­dun paran­ta­mi­sek­si. Kysei­seen hank­kee­seen sisäl­ly­tet­täi­siin myös muun muas­sa kos­kien ennal­lis­ta­mis­ta ja kutuso­ra­koi­den kun­nos­tus­ta. Yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta antoi pää­tök­sen­sä asias­ta vii­me vii­kol­la kes­kus­tan val­tuus­to­ryh­män teke­mään valtuustoaloitteeseen.

Val­tuus­toa­loit­teen taus­tal­la on Poh­jois-Poh­jan­maan alu­een entis­ten tur­ve­soi­den ja nii­den ala­puo­lis­ten vesis­tö­jen kun­nos­ta­mi­seen tar­koi­tet­tu JTF-rahoi­tus, jon­ka saa­mi­nen edel­lyt­täi­si noin 20 pro­sen­tin oma­vas­tuu­osuu­den. Kun Oulun kau­pun­ki ei läh­de oma­vas­tuu­ra­hoi­tus­ta hake­maan, jää ole­mas­sa ole­va raha Kii­min­ki­joen kalas­ta­lous­a­lu­een puheen­joh­ta­ja Pent­ti Mart­ti­la-Tor­nion mukaan erit­täin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä käyttämättä.

– Täs­sä ollaan nyt erit­täin mur­heel­li­sel­la mie­lel­lä, että kau­pun­ki koh­te­lee mei­tä kuin ker­jä­läis­poi­kaa, Mart­ti­la-Tor­nio kuvailee.

Hänen mukaan­sa Pudas­jär­vi ja Uta­jär­vi, joi­den alu­eel­la Kii­min­ki­jo­ki myös vir­tai­lee, ovat ilmais­seet, että Kii­min­ki­joen laa­dun paran­ta­mi­sen vas­tuun­kan­to kuu­lui­si Oulul­le, joka on tur­ve­tuo­tan­non muo­dos­sa alu­ees­ta hyö­ty­nyt ja joen tilaa hei­ken­tä­nyt. Oulun kau­pun­ki puo­les­taan on lin­jan­nut, että se osal­lis­tuu vain sel­lais­ten soi­den ennal­lis­ta­mi­seen, jot­ka sijait­se­vat koko­naan kau­pun­gin alueella.

Kau­pu­ki ver­taa pää­tök­sen­teos­saan Kii­min­ki­joen tilan­net­ta Iijo­keen. Oulun kau­pun­gil­la on jon­kin ver­ran maa­ta Kii­min­ki­joen valu­ma-alu­eel­la. Kii­min­ki­joen vesia­lu­een omis­ta­vat useat jakokunnat.

Kii­min­ki­joen kon­kreet­ti­set kun­nos­tus­hank­keet, esi­mer­kik­si kos­ki­kun­nos­tuk­set, on kau­pun­gin mukaan tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta toteut­taa hank­kei­na ja han­ke­ra­hoi­tuk­sel­la. Han­keor­ga­ni­saa­tion kokoon­pa­no tulee muo­dos­taa eri sidos­ryh­mien edus­ta­jis­ta. Iijo­ki­so­pi­muk­sen hank­keis­sa han­ke­koor­di­naa­tio on Iin Mic­ro­po­lik­sel­la. Kii­min­ki­joen osal­ta tulee Oulun mukaan löy­tää tai perus­taa saman­ta­pai­nen vastuutaho.

Mart­ti­la-Tor­nio koros­taa, että vas­tuu­ta­hon löy­ty­mi­nen ei ole ongel­ma, sel­lai­nen voi­si olla vaik­ka­pa Kii­min­ki­joen kala­ta­lous­a­lue tai Kii­min­ki­jo­ki ry, mut­ta nämä tahot eivät voi hakea JTF-rahoitusta.

– Ei meil­lä ole mitään mah­dol­li­suut­ta saa­da yli rei­lus­ti yli mil­joo­nan euron oma­ra­hoi­tus­ta kasaan ilman isom­paa toi­mi­jaa, kuten Oulun kau­pun­kia, vaik­ka pal­jon teem­me­kin ja aktii­vi­sia olemme.

Täl­lä het­kel­lä Kii­min­ki­joen vesis­tö­alu­eel­la on käyn­nis­sä usei­ta kun­nos­tus­toi­mia: Hau­ki­pu­taan Sämp­pi­kos­ken kutuso­rai­kot, Jolos­joen vir­ta­ve­si­kun­nos­tus, Nuo­rit­ta­joen Mat­ki-han­ke, Jolos­jär­ven kun­nos­tus, Jolos­jär­ven valu­ma-alu­een kos­tei­kot, Syvä­ojan kos­teik­ko sekä Jur­va­sen­lam­men kun­nos­tus. Näis­sä toi­mia toteu­te­taan laa­jal­la yhteis­työl­lä eri toi­mi­joi­den kanssa.

Vaik­ka Oulu ei nyt näy­tä­kään aloit­teen toi­veen mukai­ses­ti vih­re­ää valoa JTF-rahoi­tuk­sen oma­ra­hoi­tuso­suu­den hake­mi­seen, kau­pun­gin aktii­vi­nen osal­lis­tu­mi­nen Kii­min­ki­joen kun­nos­tus­hank­kei­siin on kui­ten­kin Ympä­ris­tö­oh­jel­ma 2026:ssa ja LUMO-sel­vi­tyk­ses­sä todet­tu­jen tavoit­tei­den ja toi­men­pi­tei­den edis­tä­mi­sen joh­dos­ta sen mukaan perus­tel­tua. Kon­kreet­tis­ten toi­men­pi­tei­den osal­ta kau­pun­ki odot­taa MATKI- hank­kees­sa vuon­na 2024 val­mis­tu­vaa tie­kart­taa. Oulun vas­tuul­le näis­sä esi­tet­ty­jen toi­men­pi­tei­den toteut­ta­mi­nen mah­dol­lis­tuu vuo­sit­tais­ten talous­ar­vioi­den esit­tä­mis­sä raameissa.

JAA TWIITTI PIN JAA