Ker­ho­lal­le uudet omistajat

Mar­tin­nie­men Ker­ho­la on saa­nut uudet omis­ta­jat. Mar­tin­nie­me­läi­set Pek­ka ja Han­na Qvist ovat osta­neet Kero­lan ja tar­koi­tuk­se­na heil­lä on jat­kaa enti­sen omis­ta­jan hie­noa enti­söin­ti- ja kun­nos­tus­työ­tä ja saat­taa raken­nus jäl­leen käyt­tö­kun­toon. Kaup­pa vah­vis­tui vii­me viikolla.

Myyn­nis­sä olleen Ker­ho­lan talon tule­vai­suus on askar­rut­ta­nut kylä­läi­siä ja huol­ta­kin on kan­net­tu sen säi­ly­mi­ses­tä kylä­ku­vas­sa. Tie­to talon myyn­nis­tä pai­kal­li­sel­le yrit­tä­jä­pa­ris­kun­nal­le otet­tiin ilol­la vas­taan ja uudet omis­ta­jat ovat saa­neet pal­jon onnit­te­lu­ja kau­pan joh­dos­ta. Qvis­tit tun­ne­taan Hau­ki­pu­taan Anna­lan­kan­kaal­la toi­mi­vas­ta Pel­ti­myl­ly Oy:stä, joka on pel­ti­töi­hin ja kat­to­re­mont­tei­hin eri­kois­tu­nut raken­nus- ja peltisepänliike.

Tal­ven aika­na uusil­la omis­ta­jal­la on suun­ni­tel­mis­sa remon­toi­da ja uusia raken­nuk­sen vesi­kat­to ja ylä­poh­ja. Edel­li­nen omis­ta­ja teki vii­me vuo­si­na ison työn ja kult­tuu­ri­teon enti­söi­des­sään tilo­ja perin­tei­tä vaa­lien niin sisäl­tä kuin ulkoa. Alku­pe­räi­siä kalus­tei­ta on myös tal­les­sa ja käytössä.

– Tar­koi­tus on käy­dä tal­ven mit­taan koko raken­nus läpi ja tut­kia ilme­nee­kö jota­kin remon­toi­ta­vaa, jot­ta tilat saa­daan käyt­tö­kun­toon ja voi­daan ava­ta, suun­nit­te­lee Pek­ka Qvist.

Mitä toi­min­taa talos­sa jat­kos­sa on, sitä­kin on jo kaa­vail­tu. Tar­koi­tuk­se­na yrit­tä­jil­lä on teh­dä Ker­ho­las­ta moni­käyt­töi­nen tila, jota voi­daan vara­ta ja vuo­kra­ta eri­lai­siin tilai­suuk­siin ja tapah­tu­miin kuten häi­den ja syn­ty­mä­päi­vien pito­pai­kak­si, ker­hoil­le, teat­te­ri- ja mui­hin esi­tyk­siin tai vaik­ka­pa myy­jäis­ten pitoon. Koro­na­ti­lan­teen sal­lies­sa on kevään mit­taan suun­ni­tel­mis­sa jär­jes­tää myös avoi­mien ovien päi­vä sop­pa­ty­kin äärel­lä. Monet kylä­läi­set ovat toi­vo­neet pää­se­vän­sä tutus­tu­maan enti­söi­tyyn Kerholaan.

Mis­tä idea Ker­ho­lan hank­ki­mi­seen syn­tyi? Kun Pek­ka ja Han­na Qvist huo­ma­si­vat Ker­ho­lan ole­van myyn­nis­sä, he kävi­vät kat­so­mas­sa paik­kaa ja ihas­tui­vat heti. Kau­aa ei osto­pää­tös­tä tar­vin­nut miet­tiä, ja kun tar­jous hyväk­syt­tiin, oli asia sel­vä. Molem­mil­le paik­ka on myös entuu­des­taan tut­tu. Han­na on mar­tin­nie­me­läi­siä ja Pek­ka läh­töi­sin Mar­tin­nie­men ja kir­kon­ky­län välil­tä. Tie­dos­sa heil­lä on hyvin Ker­ho­lan pit­kä his­to­ria ja mer­ki­tys kyläläisille.

Ker­ho­lan his­to­rias­ta on kir­joit­ta­nut Pent­ti Utriai­nen kir­jas­saan Koti­ky­lä­ni Mar­tin­nie­mi. Ker­ho­lan vai­heet alka­vat Suo­men itse­näis­ty­mi­sen ajoil­ta. Alun­pe­rin tilaan kuu­lui useam­pia raken­nuk­sia. Alku­jaan Ker­ho­la toi­mi las­taa­jien asun­to­la­na ja nimen­sä Ker­ho­la sai 1930-luvun alus­sa siel­lä pidet­ty­jen ilta­mien myötä.

Sahayh­tiöt jär­jes­ti­vät yllä­pi­tä­mäs­sään Ker­ho­las­sa monen­lais­ta har­ras­tus­toi­min­taa, vuo­tui­sia juh­lia ja tapah­tu­mia työn­te­ki­jöil­le, kir­jas­to­kin oli. Lukui­sat pai­kal­li­set yhdis­tyk­set ja jär­jes­töt ovat toi­mi­neet tilois­sa ja vuo­kran­neet nii­tä Lot­ta Svärd ‑jär­jes­tös­tä Putaan Poi­kiin (myö­hem­min Hau­ki­pu­taan Vei­kot). Ker­ho­las­sa on ollut kah­vi­la ja myö­hem­min myös baa­ri. Myö­häi­sim­pi­nä aikoi­na pai­kan omis­ta­ja on vaih­tu­nut muu­ta­mia ker­to­ja. Ker­ho­la muis­te­taan myös kult­tuu­ri­ta­lo Anjush­ka­na. Käyt­tä­mät­tö­mä­nä­kin raken­nus on välil­lä ehti­nyt olla.