Keis­kan kou­lun läh­tö­las­ken­ta on alkanut

Oulun kau­pun­ki aikoo tii­vis­tää kou­lu­jen pal­ve­lu­verk­koa Hau­ki­pu­taan suur­alu­een vähe­ne­vän lap­si­mää­rän joh­dos­ta. Pal­ve­lu­verk­ko­sel­vi­tyk­ses­sä esi­te­tään Keis­kan kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta syk­syl­lä 2023, jol­loin oppi­laat siir­tyi­si­vät pää­sään­töi­ses­ti kir­kon­ky­läl­le Hau­ki­pu­taan kou­luun. Keis­kan kou­lus­sa on oppi­lai­ta 57 ja ope­tus­hen­ki­lös­töä 3+1. Opet­ta­jat työl­lis­tyi­si­vät muil­le kouluille.

Kysy­mys on rahas­ta ja sääs­töis­tä, sil­lä voi­mak­kaas­ti las­ke­vat väes­tö- ja oppi­la­sen­nus­teet Hau­ki­pu­taal­la ja koko Oulun alu­eel­la mer­kit­se­vät val­tio­no­suuk­sien vähe­ne­mis­tä rajusti.

Pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­maa esi­tel­tiin 30.8. Län­si­tuu­len kou­lul­la pide­tys­sä kuu­le­mis­ti­lai­suu­des­sa, johon osal­lis­tui tois­ta­kym­men­tä kuu­li­jaa. Muka­na oli viran­hal­ti­joi­den ohel­la myös muu­ta­mia päättäjiä.

Keis­kan kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen ei tul­lut alu­een van­hem­mil­le täy­sin yllä­tyk­se­nä, sil­lä kou­lu oli lii­pa­si­mel­la jo aiem­mas­sa sel­vi­tyk­ses­sä. Tuol­loin kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti antaa kou­lul­le jatkoaikaa.

Tilai­suu­des­sa muka­na olleet keis­ka­lai­set Mika Man­ni­nen, Tii­na Pol­la­ri ja Eetu Vil­mu­nen eivät sula­ta idyl­li­sen 100-vuo­ti­aan lähi­kou­lun lakkauttamista.

He ihmet­te­li­vät kuin­ka kau­pun­gil­la on varaa lait­taa rahaa tyh­jän­päi­väi­sel­tä tun­tu­viin hank­kei­siin sen sijaan, että raha käy­tet­täi­siin pie­neen kylä­kou­luun ja lap­siin. Lähi­kou­lul­la on suu­ri mer­ki­tys koko yhtei­söl­le. Kyse on arvovalinnoista.

– Vii­meis­tä sanaa­han täs­sä ei ole vie­lä sanot­tu, aiom­me tais­tel­la kou­lun puo­les­ta lop­puun asti, sum­ma­si Mika Manninen.

Pal­ve­lu­verk­koe­si­tys ete­nee syys­kuus­sa sivis­tys- ja kult­tuu­ri­lau­ta­kun­nan ja kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen käsit­te­lys­tä val­tuus­toon 10.10, jol­loin pää­te­tään koko Oulun alu­een kou­lu­ja ja päi­vä­ko­te­ja kos­ke­vas­ta pal­ve­lu­ver­kos­ta. Suun­ni­tel­maa on esi­tel­ty eri alueil­la. Panee­li­kes­kus­te­lun pien­ten kou­lu­jen puo­les­ta jär­jes­te­tään vie­lä ennen val­tuus­toa 5.10. Alek­si­kul­mas­sa Oulus­sa kel­lo 18.

Sivis­tys­joh­ta­ja Mika Pent­ti­lä ja alue­pääl­lik­kö Pir­jo Koret ker­toi­vat, että val­tuus­ton edel­lyt­tä­mää pal­ve­lu­vek­ko­sel­vi­tys­tä on val­mis­tel­tu vir­ka­vas­tuul­la poh­ja­ten tie­dot väes­tö- ja oppi­la­sen­nus­tei­siin ja talous­vai­ku­tuk­siin. Syn­ty­vyy­den ja oppi­las­mää­rien ennus­te­taan las­ke­van rajus­ti Hau­ki­pu­taal­la vuo­si­kym­me­nen lop­puun men­nes­sä. Eni­ten kas­vua ennus­te­taan Län­si­tuu­len kou­lun alu­eel­le, mis­sä raken­ta­mi­nen jat­kuu vilk­kaa­na. Hau­ki­pu­taan kou­lul­la (itä­puo­lel­la) oli­si tilaa Keis­kan kou­lun oppilaille.

Vuon­na 2015 koko Hau­ki­pu­taan suur­alu­eel­la syn­tyi 203 las­ta ja tänä vuon­na lap­sia on syn­ty­nyt 84. Vähi­ten lap­sia on syn­ty­nyt Keiskassa.

Mika Man­ni­nen ei ihme­tel­lyt luku­ja, sil­lä Keis­kan kou­lun oppi­laak­siot­toa­lue on rajat­tu hyvin pie­nek­si ympy­räk­si mui­hin verrattuna.

Perus­te­lui­na Keis­kan kou­lun lak­kau­tuk­sel­le näh­dään myös kou­lun rei­lun 3 mil­joo­nan euron kun­nos­tus­tar­ve jat­kos­sa. Pie­niä kor­jauk­sia on teh­ty, mut­ta niil­lä ei ole lyhen­net­ty kor­jaus­vel­kaa. Nykyi­sel­lään kou­lun käyt­tö­ta­lous­kus­tan­nuk­set ovat 360 000 euroa vuo­des­sa sisäl­täen kiin­teis­tön ja henkilöstön.

Keis­kas­sa on hil­jait­tain teh­ty kun­nos­tus­ta maa­läm­pöön ja piha­ra­ken­nuk­sen puu­työ­luok­kaan. Kysyt­tiin, eikö tule kal­liim­mak­si teh­dä uusia laa­jen­nuk­sia mui­hin Hau­ki­pu­taan kou­lui­hin kuin kun­nos­taa Keis­kaa? Kou­lu­mat­ka kes­kus­taan oli­si lap­sil­le myös aiem­paa tur­vat­to­mam­pi. Kou­lu­kul­je­tuk­set Keis­kas­ta mui­hin kou­lui­hin kus­tan­tai­si arviol­ta noin 10 000 euroa luku­vuo­des­sa, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti oppi­lai­den kou­lu­mat­ka ei yli­tä viit­tä kilometriä.

Keis­kan kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta kos­kien on teh­ty lap­si­vai­ku­tus­ten arvioin­ti 2020. Se sisäl­tää sekä plus­sia että mii­nuk­sia. Kah­ta miel­tä ollaan sii­tä, onko iso vai pie­ni kou­lu oppi­laal­le tur­val­li­sem­pi. Työ­nan­ta­jan kau­pun­gin tahol­ta isom­pi kou­lu näh­dään ope­tuk­sen kan­nal­ta kes­tä­väm­mäk­si ja monipuolisemmaksi.

Keis­kas­sa on myös huo­li ken­tän yllä­pi­dos­ta, jos kou­lu lop­puu. Kau­pun­ki pyr­kii tuke­maan pai­kal­li­sia toi­mi­joi­ta kent­tien yllä­pi­toon lak­kau­te­tuil­la kou­luil­la. Täs­tä hyvä­nä esi­merk­ki­nä on Parkumäki.

Hau­ki­pu­taan pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­maan voi tutus­tua: www.ouka.fi/oulu/koulutus-ja-opiskelu/kuulemistilaisuudet-2022. Mah­dol­li­set kir­jal­li­set kan­na­no­tot tulee toi­mit­taa vii­meis­tään 9.9. kel­lo 15.30 Oulun kau­pun­gin kir­jaa­moon. Mika Pent­ti­lä vakuut­ti, että palaut­tee­seen pereh­dy­tään huolellisesti.

Muu­ra­kor­ven uuden asui­na­lu­een hyl­ly­tys ihmetyttää

Tie­to Muu­ra­kor­peen Keis­kan poh­jois­puo­lel­le vuo­si­kausia suun­ni­tel­mis­sa olleen 30 asun­toa käsit­tä­vän uuden asui­na­lu­een kaa­voi­tuk­sen kes­keyt­tä­mi­ses­tä yllät­ti ja herät­ti ihme­tys­tä. Muu­ra­kor­ven on odo­tet­tu tuo­van uusia asuk­kai­ta alu­eel­le ja vah­vis­ta­van Keis­kan kou­lun­kin ole­mas­sao­lon tarvetta.

Val­tuus­ton hyväk­sy­män maan­käy­tön toteut­ta­mis­oh­jel­man (MaTo) mukaan lähi­vuo­si­na Hau­ki­pu­taal­la täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta ja katu­jen kun­nos­ta­mis­ta kes­ki­te­tään enti­sil­le kaa­va-alueil­le kuten kes­kus­tan itä­puo­len Simp­pu­lan suuntaan.

Kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu ja yhdys­kun­ta- ja ympä­ris­tö­lau­ta­kun­nan jäsen Esa Aal­to (vihr.) sanoi, että Hau­ki­pu­taal­la on nyt kysyn­tää län­si­puo­lel­le Niit­ty­hol­maan, Kivi­nie­mes­sä Leton­ran­taan ja kau­pun­gis­sa Rita­har­juun ja Hiuk­ka­vaa­raan. Tont­te­ja on tar­jol­la Hau­ki­pu­taan eri alueil­la run­saas­ti, mut­ta suur­ta veto­voi­maa on vain tie­tyil­le alueil­le. Mikä­li Muu­ra­kor­pi toteu­tet­tai­siin nyt, ei rahaa jäi­si raken­teil­la ole­vien uusien aluei­den kun­nal­lis­tek­niik­kaan ja van­ho­jen kaa­va­tei­den kun­nos­ta­mi­seen Haukiputaallakaan.

Muu­ra­kor­ven kaa­voi­tus on vie­nyt aikaa ja mak­sa­nut kau­pun­gil­le, mut­ta työ ei ole toi­von mukaan men­nyt hukkaan.

Kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Mir­ja Veh­ka­pe­rä vakuut­ti, että Muu­ra­kor­pi jää tont­ti­va­ran­toon tule­vai­suu­den tar­pei­ta var­ten. Kau­pun­ki hank­kii tont­ti­maa­ta vuo­sit­tain mil­joo­nil­la euroil­la ja reser­viä on olta­va tule­via tar­pei­ta varten.

Asuk­kai­den mukaan Keis­ka ja Sii­ka­saa­ri ovat suo­sit­tu­ja ja rau­hal­li­sia asui­na­luei­ta. Kun talo­ja tulee myyn­tiin, ne mene­vät pian kau­pak­si. Pie­ni kylä­kou­lu on ollut monil­le rat­kai­se­va teki­jä alu­eel­le muut­toon. Har­mi, jos kou­lu lak­kau­te­taan. Lap­si­per­heet ovat jou­tu­neet elä­mään vuo­sia epä­tie­toi­si­na mikä on kou­lun kohtalo.

Mika Pent­ti­län mukaan pal­ve­lu­ver­kos­sa on huo­mioi­tu väes­tö- ja oppi­la­sen­nus­tei­den ohel­la MaTo ja Muu­ra­kor­ven­kin kaa­va­ti­lan­ne. Sen sijaan vai­ke­aa on arvioi­da miten esi­mer­kik­si Keis­kan alu­eel­la ikä­ra­ken­ne muut­tuu ja muut­taa­ko nuo­rem­paa väkeä alueelle.

Vara­val­tuu­tet­tu ja raken­nus­lau­ta­kun­nan jäsen Mau­no Sipo­la (Vas.) ei voi käsit­tää Muu­ra­kor­ven jarrutusta.

– Ihan hävet­tää. Muu­ra­kor­ven alue ostet­tiin jo Hau­ki­pu­taan kun­nan aika­na, mut­ta Ouluun liit­ty­mi­sen jäl­keen han­ke oli jäis­sä ja vii­väs­tyi, ja niin näyt­tää käy­vän edelleen.

Ydin­ky­sy­mys kau­pun­gin talou­del­le, kehi­tyk­sel­le ja veto­voi­mal­le todet­tiin ole­van, että on työ­paik­ko­ja, veron­mak­sa­jia ja muut­to­lii­ket­tä tapah­tuu Ouluun eikä vain kau­pun­gin sisällä.