Oulun kaupunki järjesti keskustelutilaisuuden, jossa keskusteltiin kunnan roolista nyt, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteelle.
Panelisteina tilaisuudessa olivat oululaislähtöinen kirjailija ja muusikko Miki Liukkonen, työelämäprofessori Mika Niemelä Oulun yliopistosta, kiiminkiläinen Sirkka-Liisa Mikkonen vanhusneuvostosta, Pohteen toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka, sekä Oulun Pyrinnön puheenjohtaja Hanna Uusitalo. Keskustelua vetivät Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä sekä kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori Maiju Teeriaho.
Illan aikana todettiin, että kuntalaisen hyvinvointi muodostuu hyvin monenlaisista asioista ja että kunnalla on vastuu toimia niin, että asukkaille syttyisi halu osallistua aktiivisesti eri asioihin. Kuntalaisten puolestaan pitää rohkeasti tarttua toimintaan ja olla mahdollisuuksien mukaan aktiivisia asukkaita. Kunnan aito halu kuunnella asukkaitaan nähtiin erittäin tärkeänä asiana.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että eri ihmisten tarpeiden tunnistaminen ja resurssien kohdistaminen niiden mukaisesti on avainhaaste.
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveyspalvelut puhuttivat tilaisuudessa runsaasti. Tämä kaikkine taustoineen on asia, johon kuntalaiset haluavat kunnan ja hyvinvointialueen sekä yhteisöjen vahvalla yhteistyöllä vaikuttavan. Muutenkin esille nousi kaupungin ja Pohteen välinen saumaton yhteistyö, joka on kaikkien toiveena.
Tekemisen meininkiä kaivattiin puheenvuoroissa Ouluun lisää. Hanna Uusitalo kertoi, että urheiluseurojen haaveena on, että kunta tarjoaisi asukkailleen harrastussetelin, jolla seurat voisivat järjestää aidosti kaikille liikuntaharrastuksen.
Sirkka-Liisa Mikkonen toivoi, että mallia otettaisiin monessa suhteessa vaikkapa Tampereelta, jossa eteenpäin mennään rohkeasti.
– Oulun pitäisi löytää oma imago, jota haluttaisiin nostaa ja kehittää. Minulla ei ole oikein selvää, mikä se Oulun juttu on. Meidän pitää kehittää paitsi keskustaa, myös reuna-alueita, näin saataisiin lisää hyvinvointia.
–Olen aina ajatellut, että oululainen omintakeisuus on hyvinvoinnin merkki, ja Oulu näyttäytyy minulle suhteellisen hyvinvoivana. Omien, hämärien empiiristen tutkimusteni mukaan Oulu on 6,5/10 onnellisuusskaalassa, Miki Liukkonen totesi.
Leena Mämmi-Laukka sanoi, että vaikka moni asia on hyvin, aina voitaisiin tehdä asioita paremmin.
– Ei saa tyytyä siihen mitä on.
Mika Niemelä puolestaan pohti, mihin asioihin voidaan eniten vaikuttaa.
– Itseäni kiinnostaa eniten yhteisön tapa reagoida yksilön hyvinvoinnin tarpeisiin. Yhteisöjen pitäisi olla yksilön liepeillä niin, että ne tunnistavat tarpeita, jotka kannattelevat eteenpäin. Se on iso asia yhteiskunnassa, hän totesi.
Asukkaat saivat kertoa tilaisuudessa mielipiteitään myös sosiaalisen median kautta. Näissä kommenteissa otettiin kantaa muun muassa haja-alueiden asukkaiden palveluihin, kyläkouluihin ja vanhusneuvoloihin.
Tilaisuuden loppupäätelmänä todettiin, että arjen tukeminen, eri viranomaistahojen monikanavainen yhteistyö, erilaisten ihmisten tarpeiden huomiointi ja palveluiden saatavuus, mielekkään tekemisen mahdollisuuksien tarjoaminen asukkaille synnyttää hyvinvointia.
Oulun uuden hyvinvointi‑, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Susa Vikeväkorva päätti tilaisuuden tiivistämällä, että pyritään lisäämään yhteistyöllä ihmisten hyvinvointia, jotta ehkäistään pahoinvoinnin kasvamista.
– Tehdään Oulusta mallikaupunki hyvinvoinnin mahdollistajana.