Kalle Vehkaperä, 29, on Kellon Kiviniemestä kotoisin oleva lääketieteen kolmannen vuoden opiskelija Oulun yliopistossa. Hän opiskelee unelma-ammattiinsa lääkäriksi, mutta polku sinne ei ole ollut ihan tavanomainen. Se on vaatinut kovaa työtä, sinnikkyyttä ja rohkeuttakin tarttua haasteisiin päästäkseen alalle, joka kiinnostaa häntä eniten ja jossa hän haluaa työskennellä.
Haasteita opiskeluun on tuonut Vehkaperällä alakouluikäisenä todettu vaikea-asteinen lukihäiriö, mutta se ei ole ollut este myöhemmässäkään vaiheessa vaativille opinnoille, sillä itselle sopivien opiskelumenetelmien kehittelemisellä ja löytämisellä on ollut merkittävä apu. Lukihäiriö vaikuttaa hänellä esimerkiksi lukunopeuteen etenkin aikapaineen alla. Koskaan hän ei ole kuitenkaan tämän takia tuntenut, että pitäisi luovuttaa ja heittää hanskat tiskiin.
Kalle Vehkaperä kävi peruskoulunsa Kiviniemen ja Kellon kouluissa. Lukio ei häntä yhdeksännen luokan jälkeen kiinnostanut, niinpä hän opiskeli ammattikoulussa sähkö- ja automaatioasentajaksi. Sen jälkeen hän jatkoi opintojaan ammattikorkeakoulussa ja valmistui automaatioinsinööriksi.
– Koin kuitenkin, että haluaisin työskennellä enemmän ihmisten kuin koneiden ja laitteiden parissa. Lääketieteen opinnot kiinnostivat yhä enemmän, ja siinä ihmisläheinen asiantuntijatyö ja mahdollisuus auttaa ihmisiä, Vehkaperä kertoo.
Hän oli muiden opintojen ohella opiskellut myös valmentajaksi ja työskennellyt yrittäjänä liikunta-alalla. Työt sillä sektorilla hiljenivät korona-aallon myötä, jolloin oli saumaa pysähtyä miettimään mitä tulevaisuudelta haluaa.
– Minulla oli onnea, sillä korona-aikana yrittäjille myönnettiin työttömyystukea, jonka ansiosta pystyin ryhtyä opiskelemaan uuteen ammattiin.
Koska Vehkaperä ei ollut käynyt lukiota, pänttääminen lääkiksen pääsykokeisiin vaati paljon työtä ja aikaa. Lääkiksen ovet avautuivat toisella yrittämällä vuonna 2022.
Lääketieteen perusopinnot kestävät kuusi vuotta. Kolmannen vuoden opintoihin sisältyy lääkärin perustaitojen harjoittelua sekä potilaan kohtaamisen, haastattelemisen ja käytännön työn opettelua yliopistollisessa sairaalassa. Yleislääketieteenharjoittelujakson hän suorittaa Tuiran terveyskeskuksessa.
– Tärkeää on oppia kuuntelemaan potilasta, sillä se kuuluu lääkärin perustaitoihin.
Liikuntataustansa ansiosta Vehkaperää on erityisesti kiinnostanut tuki- ja liikuntaelimistön erikoisala. Jo nyt perusopintojen aikana hän on voinut valita syventäviä opintoja tältä alueelta ja tekee parhaillaan tutkimusta kroonisiin tuki- ja liikuntaelinkipuihin liittyen.
Lääkärin perusopintojen jälkeen Oulun yliopistossa on mahdollista erikoistua, mikä kestää vielä noin kuusi vuotta. Vehkaperää kiinnostaa erityisesti fysiatria, ja hänen haaveenaan on työskennellä tulevaisuudessa fysiatrian poliklinikalla.
Voimaharjoittelua ja frisbeegolfia harrastava Vehkaperä pitää tärkeänä, että opintojen rinnalla on myös muuta elämää. Liikuntaharrastukset eivät ainoastaan tuo vastapainoa opiskelulle, vaan auttavat myös ylläpitämään fyysistä kuntoa.
Omaa tulevaisuuden alaa ja opintoja miettiville nuorille Kalle Vehkaperä haluaa kannustaa sanomalla, että kannattaa tunnistaa itselle mieluisa oma ala, mikä motivoi opiskelussa.
– Välillä on hieman kaduttanut, etten aikoinaan mennyt lukioon.
Siksi hän uskaltaa suositella esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisille, joilla ei vielä ole selkeää suuntaa, että lukio on hyvä valinta.
Kalle Vehkaperä ei ole antanut lukivaikeutensa muodostua esteeksi opiskelulle, vaikka se onkin vaatinut häneltä tavallista enemmän työtä ja omien opiskelutekniikoiden etsimistä. Hänelle on ollut hyödyksi esimerkiksi intervalliopiskelu, jossa laajemmat kokonaisuudet pilkotaan pienempiin osiin ja ajoitetaan sopivasti.
Opiskelussa häntä auttaa myös kääntökortteihin perustuva Anki-sovellus, jonka metodi pohjautuu ulkoa opetteluun ja kertaamiseen. Lisäksi tekoälyä voi hyödyntää vaikeiden termien hahmottamisessa ja omaksumisessa.
– Minulle tärkeää on oppia ymmärtämään myös asioiden taustat, Vehkaperä summaa.
Kalle Vehkaperä on kehittänyt itselleen sopivia opiskelumetodeja, jotka tukevat hänen opintojaan.
Opiskeluun voi saada tukea
Oppimisvaikeudet yleistyvät korkeakouluopiskelijoilla. Kuntoutussäätiön erikoistutkija Johanna Korkeamäen mukaan oppimisvaikeuden ilmoittaa noin 7 % ammattikorkeakouluopiskelijoista, yliopistossa opiskelevista naisista 4,8 % ja miehistä 3,8 %. Yleisin haaste on lukivaikeus.
Myös Oulussa ammattikorkeakoulu ja yliopisto tarjoavat aktiivisesti tukea oppimisvaikeuksia kokeville opiskelijoille. Kalle Vehkaperä kertoo, että hän sai lukivaikeustaustansa vuoksi yliopiston pääsykokeeseen 30 minuuttia lisäaikaa.
Erilaisten oppijoiden liitto ja Pohjoisen moninaiset oppijat ry (POMO ry) järjesti viime viikolla kiertueen, joka keskittyi Oulussa ammattikorkeakouluun, yliopistoon ja OSAOon. Oulun yliopistolla vietettiin yhdenvertaisuusviikkoa, jolloin ohjelmassa oli myös oppimisvaikeuksiin liittyvä teema.
POMO ry toimii Pohjois-Suomessa oppimisvaikeuksia kokevien etujärjestönä, ja valtakunnallinen Erilaisten oppijoiden liitto edistää oppimisen ja työllistymisen mahdollisuuksia.
POMO ry valitsi Kallen vuoden 2024 Oppimisvaikeussankariksi. Esimerkkejä hyödyllisestä oppimisen tuesta ja opiskelujensa etenemisestä Kalle Vehkaperä kertoo hänen omalla Instagram-tilillään @kallevehkapera.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.
