Jun­nik­ka­lan sahan tulo lisää alu­een puun ostoa merkittävästi

Kalle Junnikkala kertoo, että tämän vuoden aikana aletaan rakentaa korjuun, kuljetuksen ja metsänomistajien kumppanuusverkostoa uudelle Laanilaan rakennettavalle sahalle. (Kuva: Teemu Paloaho)Kalle Junnikkala kertoo, että tämän vuoden aikana aletaan rakentaa korjuun, kuljetuksen ja metsänomistajien kumppanuusverkostoa uudelle Laanilaan rakennettavalle sahalle. (Kuva: Teemu Paloaho)

Kala­jo­ki­sen Jun­nik­ka­la Oy:n uut­ta sahaa ale­taan raken­taa Laa­ni­laan lähi­viik­koi­na. 15 heh­taa­rin alu­eel­le nousee 75 mil­joo­nan euron inves­toin­ti, joka kulut­taa vuo­sit­tain noin 700 000 kuu­tio­ta män­ty- ja kuusi­tuk­kia. Tukin han­kin­ta lisään­tyy sel­väs­ti myös Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta, sil­lä Jun­nik­ka­la hank­kii puun uudel­le sahal­leen yhä lisään­ty­väs­sä mää­rin Poh­jois-Poh­jan­maan, ete­läi­sen Lapin sekä Oulun­jär­ven poh­jois­puo­li­sen Kai­nuun alu­eel­ta. Sahan val­mis­tues­sa Jun­nik­ka­lan vuo­tui­nen puun tar­ve nousee koko­nai­suu­te­na 1,5 mil­joo­naan kuutioon.

Met­sän­hoi­to­yh­dis­tys Oulu-Kii­min­ki ry:n met­sän­hoi­don neu­vo­ja Sep­po Tik­ka­la tote­aa, että Jun­nik­ka­lan sahan inves­toin­ti vai­kut­taa posi­tii­vi­ses­ti Oulun alue­ta­lou­teen ja var­mis­taa omal­ta osin tukin mene­kin ja jat­ko­ja­los­tuk­sen tulevaisuudessa.

– Mitä ken­täl­tä olen kuul­lut, niin kaik­ki odot­ta­vat posi­tii­vi­sin mie­lin sahan käyn­nis­ty­mis­tä, Tik­ka­la sanoo.

Oulun saha työl­lis­tää 40–50 hen­ki­löä tuo­tan­toon ja lisäk­si noin 20 uut­ta toi­mi­hen­ki­löä. Lisäk­si se poi­kii välil­li­ses­ti aina­kin noin 200 uut­ta työ­paik­kaa. Yhtiö kou­lut­taa itse yhteis­työ­kump­pa­nei­den­sa kans­sa sahan työntekijät.

– Myös raken­nus­vai­heen työl­lis­tä­vyys on mer­kit­tä­vä. Vuo­den 2023 kesäs­tä alkaen työ­maal­la on noin 200 työn­te­ki­jää saman aikai­ses­ti. Uskon, että Oulun veto­voi­ma toi­mii myös hen­ki­lös­tön saa­mi­sek­si, toi­mi­tus­joh­ta­ja Kal­le Jun­nik­ka­la kertoo.

Hänen mukaan­sa Jun­nik­ka­la Oy päät­ti laa­je­ta Ouluun, kos­ka näil­lä seu­duin sahaus­ka­pa­si­teet­tia on suh­teel­li­sen vähän.

– Lisäk­si meil­lä on jo nyt raa­ka-aine­han­kin­taa tääl­tä alu­eel­ta, joten paik­ka sopii logis­ti­ses­ti­kin hyvin meil­le. Uskom­me poh­joi­sen kemial­li­sen met­sä­teol­li­suu­den isoi­hin inves­toin­tei­hin, jot­ka tuo­vat meil­le tuk­ki­puu­ta sahattavaksi.

Sijain­ti­paik­ka­na Laa­ni­lal­la on sahal­le myös mer­kit­tä­viä syner­giae­tu­ja, sil­lä siel­lä sijait­see muun muas­sa Jun­nik­ka­lan pit­kä­ai­kai­sen yhteis­työ­kump­pa­nin Oulun Ener­gian biovoimalaitos.

Yhte­nä inves­toin­nin kes­kei­se­nä tavoit­tee­na onkin mini­moi­da hank­keen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ja tur­va­ta bio­ener­gi­aa Oulun kau­pun­kiin ja teollisuuteen.

– Saha tuot­taa uusiu­tu­vaa bio­ener­gi­aa yli oman tar­peen ja mah­dol­lis­taa osal­taan tur­peen kor­vaa­mi­sen sahan uusiu­tu­vil­la sivu­vir­roil­la Oulun Ener­gian säh­kön ja läm­mön tuo­tan­nos­sa. Tämä on aimo harp­paus koh­ti hii­li­neut­raa­lia ener­gian­tuo­tan­toa, iloit­see lii­ke­toi­min­ta­joh­ta­ja Pert­ti Van­ha­la Oulun Energialta.

Inves­toin­nin jäl­keen Jun­nik­ka­lan lii­ke­vaih­to tulee nouse­maan vuo­si­ta­sol­la noin 300 mil­joo­naan euroon. Kar­keas­ti noin 2/3 saho­jen lii­ke­vaih­dos­ta tulou­tuu alu­een met­sä­no­mis­ta­jil­le puus­ta mak­set­tu­jen kan­to­ra­ho­jen muodossa.

– Kulu­van vuo­den aika­na alam­me aktii­vi­ses­ti raken­taa kor­juun, kul­je­tuk­sen ja met­sä­no­mis­ta­jien kump­pa­nuus­ver­kos­toa. Kiin­nos­tus­ta on jo ollut. Met­sä­no­mis­ta­jan näkö­vink­ke­lis­tä aja­tel­len saam­me raken­net­tua tukin käyt­töä myös Oulun seudulle.

Jun­nik­ka­la uskoo, että kil­pai­lua puus­ta tulee ole­maan, sil­lä kas­vu­hank­kei­ta on Suo­mes­sa täl­lä het­kel­lä usei­ta. Suo­ma­lai­sen saha­ta­va­ran kil­pai­lu­ky­ky on glo­baa­lis­ti­kin Jun­nik­ka­lan mukaan var­sin hyvä, sil­lä se tun­ne­taan maa­il­mal­la erit­täin laa­duk­kaa­na. Saha­teol­li­suut­ta sii­vit­tä­vät mer­kit­tä­väs­ti myös koro­na ja USA:n elvytystoimet.

– Kysyn­nän kas­vu jat­kuu, ja uskon, että ympä­ris­tö- ja ilmas­to­nä­kö­kul­mat nos­ta­vat puu­ta yhä enem­män esille.

Jun­nik­ka­lan inves­toin­nis­sa hyö­dyn­ne­tään koti­mais­ta maa­il­man­luo­kan saha­tek­no­lo­gi­aa ja osaa­mis­ta. Pro­jek­tis­sa koti­mai­sen tek­no­lo­gian osuus on yli 90 pro­sent­tia inves­toin­nin koko­nai­sar­vos­ta. Mit­ta­vas­sa hank­kees­sa Jun­nik­ka­lan yhteis­työ­kump­pa­nei­ta ovat muun muas­sa Veis­to, Jar­tek, Valu­tec, Nor­dau­to­ma­tion, Jack-Steel ja Valon Kone. Uudel­la tek­no­lo­gial­la var­mis­te­taan uuden sahan resurs­si­te­hok­kuus ja huipputuottavuus.

Uuden sahain­ves­toin­nin yhte­nä mah­dol­lis­ta­ja­na on ollut myös Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kus, joka on myön­tä­nyt hank­keel­le mer­ki­tyk­sel­li­sen kehit­tä­mi­sa­vus­tuk­sen Euroo­pan aluekehitysrahastosta.

Jun­nik­ka­la Oy 

Jun­nik­ka­la Oy on Kala­joel­la ja Oulai­sis­sa toi­mi­va, Ouluun sahaa raken­ta­maan alka­va, yli 60-vuo­tias per­heo­mis­tei­nen mekaa­ni­nen puun­ja­los­tus­yh­tiö. Yhtiös­sä raken­ne­taan kes­tä­vää tule­vai­suut­ta luon­non moni­muo­toi­suut­ta ja luon­toar­vo­ja kun­nioit­taen. Raa­ka-ainee­na yhtiön sahat käyt­tä­vät Poh­jan­maan lujaa kuus­ta ja män­tyä. Tuot­tei­ta myy­dään lähes 40 maa­han. Vuon­na 2021 yhtiön lii­ke­vaih­to on noin 140 mil­joo­naa euroa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.