Jouluksi valmistetaan monessa kodissa valtava ruokavuori. Urakka helpottuu, kun tietää, mitkä jouluherkut sopii valmistaa jo hyvissä ajoin valmiiksi. Ajoissa aloittaminen vähentää joulustressiä eikä aikataulukaan pääse pettämään.
Jouluruokien valmistaminen kannattaa aloittaa leivonnaisista. Piparit voi leipoa jo muutama viikko ennen joulua. Piparit säilyvät parhaiten kuivassa, esimerkiksi perinteisessä peltisessä piparirasiassa. Ilmatiiviisti herkkuja ei kannata pakata.
Myös kuivakakut kannattaa leipoa ajoissa. Kuivakakut ja täytekakkujen pohjat kannattaa kuitenkin pakastaa, jos ne valmistaa jopa viikkoja ennen joulua. Pakastettavat kakut pitää pakata ilmatiiviisti, jotta ne eivät ota makuja pakkasesta. Kuivakakku ja kakkupohja kannattaa pakata vaikkapa kelmuun ja sen jälkeen pahvilaatikkoon, jotta kakut eivät rusennu pakkasessa. Muista ottaa kuivakakut ja kakkupohjat ajoissa sulamaan pakastimesta. Ota täytekakkupohja sulamaan aatonaaton aamuna ja tee loppuun aatonaattona. Anna täytekakun vetäytyä kylmässä yön yli, jolloin se mehevöityy.
Yhä useampi valmistaa jouluksi omia makeisia kuten konvehteja. Reseptistä riippuen useimmat makeiset voi pakastaa tai säilyttää jääkaapissa, jolloin ne säilyvät hyvin jopa viikkoja.
Jos leivot joululimput itse, kannattaa työ tehdä joulunalusviikolla. Jos leivät pakastetaan, voi tämänkin työn tehdä jo aiemmin. Kun leivät valmistaa kertakäyttöiseen, pahvikannelliseen foliovuokaan, onnistuu pakastaminenkin helposti. Usein leipätaikinan voi myös pakastaa nostatuksen jälkeen raakana, jolloin tuoretta leipää on helposti saatavilla läpi joulun.
Myös laatikot voi pakastaa. Ne voi joko paistaa valmiiksi ja pakastaa tai pakastaa raakaraasteena. Raakana pakastettu laatikko pitää muistaa ottaa ajoissa sulamaan, jotta paistamisellekin jää vielä aikaa.
Perinteisen käsityksen mukaan kinkusta tulee mehukkain, kun sen sisälämpötila uuniin laitettaessa on lähellä kymmentä plusastetta. Sulamisen tulisi tapahtua hiljaa ja tasaisesti, ei kertaheitolla. Sulattamisen voi hoitaa ulkonakin, jos sää on sopiva
Jos jouluviikolla on pieni pakkanen, kinkku kannattaa viedä parvekkeelle tai auton perään ainakin viikkoa ennen joulua, hyvin pakattuna. Noin viiden asteen pakkasessa pakastekinkun lämpötila nousee viidessä päivässä — 5 asteen paikkeille. Kolme päivää ennen paistoa kinkku siirretään jääkaappiin, jolloin kinkun lämpötila nousee hitaasti plussan puolelle. Kinkku otetaan huoneenlämpöön aatonaattona aamulla. Ympärillä oleva pakkaus avataan. Näin kinkku pysyy raikkaampana ja illalla se on sisältäkin lämmennyt lähelle 10 astetta ja on valmis yöksi uuniin.
Jos kinkku otetaan suoraan pakasteesta, on sille silti varattava sulamisaikaa jääkaapissa muutama päivä, kinkun koosta riippuen. Suuren kinkun sulaminen voi kestää useita päiviä.
Graavikalat kannattaa valmistaa vasta aatonaattona. Lohi graavaantuu jääkaapissa vuorokaudessa, siika jo 8 tunnissa. Graavaantuva kala kääritään leivin- tai voipaperiin ja päälle laitetaan tuorekelmua. Halutessaan kalan päälle voi laittaa painoa. Painon alla kala suolaantuu hitaammin, mutta siitä tulee kiinteämpi, jolloin sitä on helppo leikata.
Myös rosolliainekset kannattaa leikata vasta aatonaattona. Ainekset säilytetään jääkaapissa tiiviin tuorekelmun alla.
Paraskaan etukäteisvalmistelu ei täysin vapauta ruoanlaitolta aattona. Vihersalaattien ainekset voi leikata etukäteen, mutta ne yhdistetään vasta juuri ennen esillelaittoa.
Joululaatikot paistetaan vasta aattona, heti kun kinkku on saatu ulos uunista. Jouluaattoon kuuluu myös joulukinkun koristelu ja kuorrutus.
Lähde: Suomalainenjoulu.fi
Mitä lohen erilaiset leikkuut tarkoittavat?
Lohen myyminen esimerkiksi A- tai C‑leikattuna on tuttu juttu, mutta mitä erilaiset leikkuut todella tarkoittavat? Aakkosin merkityt, erilaiset leikkuut on kehitetty pelkästään kaupallisiin tarkoituksiin, joten eri kauppiailla saattaa olla hieman toisistaan poikkeavat käsitykset koodien merkityksestä.
Pro Kala Ry:n käsityksen mukaan A‑leikattu lohi- ja kirjolohifile tarkoittaa kalaa, josta on poistettu selkäruoto ja kylkiruodot sekä kidusluu. File sopii jo tällaisenaan periaatteessa kaikkeen kypsentämiseen, mutta ei paloiteltuna käytettäväksi kuten esimerkiksi kalakeittoon.
B‑leikatusta fileestä on edellisten lisäksi poistettu vielä kaikki evät ja eväruodot. Lisäksi vatsa- ja selkärasvaa on poistettu.
C‑leikkuussa edellisten lisäksi poistetaan vielä pystyruoto lähes sataprosenttisesti. C‑leikattu file sopii jo lähes kaikkeen ruoanlaittoon, koska viimeisistäkin ruodoista on päästy eroon. Veitsenkäsittelytaitoa silti vielä vaaditaan, jos valmistettava ruoka vaatii nahan poistamista.
D‑leikkuu ei tuo paljon lisäarvoa. Edellisten lisäksi ainoastaan pyrstöpala leikataan pois.
E‑leikkuu on korkein fileenä myytävän kalan jalostusaste. Siinä poistetaan edellisten lisäksi vielä kalan nahka. Tämän jälkeen file sopii vaikka keittoon paloiteltavaksi.
Valmiiksi pakattuna myytävä lohifile on harvoin jalostettu C‑leikkuuta pidemmälle. D- ja E‑leikkuun saadakseen asiakas joutuu usein pistäytymään kalatiskillä tai aidon kalakauppiaan luona tai opettelemaan taidon itse.
Lähde: Pro Kala Ry
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.