Jou­lu­ruo­ka alkaa pipareista

Jou­luk­si val­mis­te­taan mones­sa kodis­sa val­ta­va ruo­ka­vuo­ri. Urak­ka hel­pot­tuu, kun tie­tää, mit­kä jou­lu­her­kut sopii val­mis­taa jo hyvis­sä ajoin val­miik­si. Ajois­sa aloit­ta­mi­nen vähen­tää jou­lustres­siä eikä aika­tau­lu­kaan pää­se pettämään.

Jou­lu­ruo­kien val­mis­ta­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa lei­von­nai­sis­ta. Pipa­rit voi lei­poa jo muu­ta­ma viik­ko ennen jou­lua. Pipa­rit säi­ly­vät par­hai­ten kui­vas­sa, esi­mer­kik­si perin­tei­ses­sä pel­ti­ses­sä pipa­ri­ra­sias­sa. Ilma­tii­viis­ti herk­ku­ja ei kan­na­ta pakata.

Myös kui­va­ka­kut kan­nat­taa lei­poa ajois­sa. Kui­va­ka­kut ja täy­te­kak­ku­jen poh­jat kan­nat­taa kui­ten­kin pakas­taa, jos ne val­mis­taa jopa viik­ko­ja ennen jou­lua. Pakas­tet­ta­vat kakut pitää paka­ta ilma­tii­viis­ti, jot­ta ne eivät ota maku­ja pak­ka­ses­ta. Kui­va­kak­ku ja kak­ku­poh­ja kan­nat­taa paka­ta vaik­ka­pa kel­muun ja sen jäl­keen pah­vi­laa­tik­koon, jot­ta kakut eivät rusen­nu pak­ka­ses­sa. Muis­ta ottaa kui­va­ka­kut ja kak­ku­poh­jat ajois­sa sula­maan pakas­ti­mes­ta. Ota täy­te­kak­ku­poh­ja sula­maan aato­naa­ton aamu­na ja tee lop­puun aato­naat­to­na. Anna täy­te­ka­kun vetäy­tyä kyl­mäs­sä yön yli, jol­loin se mehevöityy.

Yhä useam­pi val­mis­taa jou­luk­si omia makei­sia kuten kon­veh­te­ja. Resep­tis­tä riip­puen useim­mat makei­set voi pakas­taa tai säi­lyt­tää jää­kaa­pis­sa, jol­loin ne säi­ly­vät hyvin jopa viikkoja.

Jos lei­vot jou­lu­lim­put itse, kan­nat­taa työ teh­dä jou­lu­na­lus­vii­kol­la. Jos lei­vät pakas­te­taan, voi tämän­kin työn teh­dä jo aiem­min. Kun lei­vät val­mis­taa ker­ta­käyt­töi­seen, pah­vi­kan­nel­li­seen folio­vuo­kaan, onnis­tuu pakas­ta­mi­nen­kin hel­pos­ti. Usein lei­pä­tai­ki­nan voi myös pakas­taa nos­ta­tuk­sen jäl­keen raa­ka­na, jol­loin tuo­ret­ta lei­pää on hel­pos­ti saa­ta­vil­la läpi joulun.

Myös laa­ti­kot voi pakas­taa. Ne voi joko pais­taa val­miik­si ja pakas­taa tai pakas­taa raa­ka­raas­tee­na. Raa­ka­na pakas­tet­tu laa­tik­ko pitää muis­taa ottaa ajois­sa sula­maan, jot­ta pais­ta­mi­sel­le­kin jää vie­lä aikaa.

Perin­tei­sen käsi­tyk­sen mukaan kin­kus­ta tulee mehuk­kain, kun sen sisä­läm­pö­ti­la uuniin lai­tet­taes­sa on lähel­lä kym­men­tä plusas­tet­ta. Sula­mi­sen tuli­si tapah­tua hil­jaa ja tasai­ses­ti, ei ker­ta­hei­tol­la. Sulat­ta­mi­sen voi hoi­taa ulko­na­kin, jos sää on sopiva

Jos jou­lu­vii­kol­la on pie­ni pak­ka­nen, kink­ku kan­nat­taa vie­dä par­vek­keel­le tai auton perään aina­kin viik­koa ennen jou­lua, hyvin pakat­tu­na. Noin vii­den asteen pak­ka­ses­sa pakas­te­kin­kun läm­pö­ti­la nousee vii­des­sä päi­väs­sä — 5 asteen paik­keil­le. Kol­me päi­vää ennen pais­toa kink­ku siir­re­tään jää­kaap­piin, jol­loin kin­kun läm­pö­ti­la nousee hitaas­ti plus­san puo­lel­le. Kink­ku ote­taan huo­neen­läm­pöön aato­naat­to­na aamul­la. Ympä­ril­lä ole­va pak­kaus ava­taan. Näin kink­ku pysyy raik­kaam­pa­na ja illal­la se on sisäl­tä­kin läm­men­nyt lähel­le 10 astet­ta ja on val­mis yök­si uuniin.

Jos kink­ku ote­taan suo­raan pakas­tees­ta, on sil­le sil­ti varat­ta­va sula­mi­sai­kaa jää­kaa­pis­sa muu­ta­ma päi­vä, kin­kun koos­ta riip­puen. Suu­ren kin­kun sula­mi­nen voi kes­tää usei­ta päiviä.

Graa­vi­ka­lat kan­nat­taa val­mis­taa vas­ta aato­naat­to­na. Lohi graa­vaan­tuu jää­kaa­pis­sa vuo­ro­kau­des­sa, sii­ka jo 8 tun­nis­sa. Graa­vaan­tu­va kala kää­ri­tään lei­vin- tai voi­pa­pe­riin ja pääl­le lai­te­taan tuo­re­kel­mua. Halu­tes­saan kalan pääl­le voi lait­taa pai­noa. Pai­non alla kala suo­laan­tuu hitaam­min, mut­ta sii­tä tulee kiin­teäm­pi, jol­loin sitä on help­po leikata.

Myös rosol­liai­nek­set kan­nat­taa lei­ka­ta vas­ta aato­naat­to­na. Ainek­set säi­ly­te­tään jää­kaa­pis­sa tii­viin tuo­re­kel­mun alla.

Paras­kaan etu­kä­teis­val­mis­te­lu ei täy­sin vapau­ta ruo­an­lai­tol­ta aat­to­na. Viher­sa­laat­tien ainek­set voi lei­ka­ta etu­kä­teen, mut­ta ne yhdis­te­tään vas­ta juu­ri ennen esillelaittoa.

Jou­lu­laa­ti­kot pais­te­taan vas­ta aat­to­na, heti kun kink­ku on saa­tu ulos uunis­ta. Jou­lu­aat­toon kuu­luu myös jou­lu­kin­kun koris­te­lu ja kuorrutus.

Läh­de: Suomalainenjoulu.fi

 

Mitä lohen eri­lai­set leik­kuut tarkoittavat?

 

Lohen myy­mi­nen esi­mer­kik­si A- tai C‑leikattuna on tut­tu jut­tu, mut­ta mitä eri­lai­set leik­kuut todel­la tar­koit­ta­vat? Aak­ko­sin mer­ki­tyt, eri­lai­set leik­kuut on kehi­tet­ty pel­käs­tään kau­pal­li­siin tar­koi­tuk­siin, joten eri kaup­piail­la saat­taa olla hie­man toi­sis­taan poik­kea­vat käsi­tyk­set koo­dien merkityksestä.

Pro Kala Ry:n käsi­tyk­sen mukaan A‑leikattu lohi- ja kir­jo­lo­hi­fi­le tar­koit­taa kalaa, jos­ta on pois­tet­tu sel­kä­ruo­to ja kyl­ki­ruo­dot sekä kidus­luu. File sopii jo täl­lai­se­naan peri­aat­tees­sa kaik­keen kyp­sen­tä­mi­seen, mut­ta ei paloi­tel­tu­na käy­tet­tä­väk­si kuten esi­mer­kik­si kalakeittoon.

B‑leikatusta filees­tä on edel­lis­ten lisäk­si pois­tet­tu vie­lä kaik­ki evät ja evä­ruo­dot. Lisäk­si vat­sa- ja sel­kä­ras­vaa on poistettu.

C‑leikkuussa edel­lis­ten lisäk­si pois­te­taan vie­lä pys­ty­ruo­to lähes sata­pro­sent­ti­ses­ti. C‑leikattu file sopii jo lähes kaik­keen ruo­an­lait­toon, kos­ka vii­mei­sis­tä­kin ruo­dois­ta on pääs­ty eroon. Veit­sen­kä­sit­te­ly­tai­toa sil­ti vie­lä vaa­di­taan, jos val­mis­tet­ta­va ruo­ka vaa­tii nahan poistamista.

D‑leikkuu ei tuo pal­jon lisä­ar­voa. Edel­lis­ten lisäk­si ainoas­taan pyrs­tö­pa­la lei­ka­taan pois.

E‑leikkuu on kor­kein filee­nä myy­tä­vän kalan jalos­tusas­te. Sii­nä pois­te­taan edel­lis­ten lisäk­si vie­lä kalan nah­ka. Tämän jäl­keen file sopii vaik­ka keit­toon paloiteltavaksi.

Val­miik­si pakat­tu­na myy­tä­vä lohi­fi­le on har­voin jalos­tet­tu C‑leikkuuta pidem­mäl­le. D- ja E‑leikkuun saa­dak­seen asia­kas jou­tuu usein pis­täy­ty­mään kala­tis­kil­lä tai aidon kala­kaup­pi­aan luo­na tai opet­te­le­maan tai­don itse.

Läh­de: Pro Kala Ry

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.