Jou­lu­kuusen suo­sio säilyy

Jou­lu­kuusi on säi­lyt­tä­nyt hyvin ase­man­sa suo­ma­lai­ses­sa jou­lu­pe­rin­tees­sä. Lähes joka toi­ses­sa kodis­sa on aat­toil­ta­na aito koti­mai­nen met­sä­kuusi. Kuusi onkin kynt­ti­löi­den jäl­keen suo­si­tuin jou­lu­ko­ris­te kotitalouksissa.

Jou­lu­puu­pe­rin­ne on muut­tu­nut vain vähän vii­me aikoi­na. Monet hank­ki­vat edel­leen usein jal­kaan ase­tet­ta­van met­sä­kuusen, joka vie­dään lop­piai­seen men­nes­sä pois.

– Epä­var­moi­na aikoi­na ihmi­set halua­vat vaa­lia jou­lu­kuusi­pe­rin­net­tä. Lap­suus­ko­din hyviä koke­muk­sia ja muis­to­ja halu­taan vaa­lia ja siir­tää jäl­ki­pol­vil­le, sanoo met­sän­hoi­don joh­ta­va asian­tun­ti­ja Mark­ku Remes Suo­men metsäkeskuksesta.

Ruu­kus­sa ole­vat vuo­krat­ta­vat tai uudel­leen istu­tet­ta­vat kuuset eivät ole yleis­ty­neet. Jou­lu­pui­ta on tar­jol­la hyvin monia laje­ja, mut­ta mui­ta puu­la­je­ja käy­te­tään mel­ko vähän. Poh­jois-Suo­mes­sa jou­lu­puu­na on kui­ten­kin ollut perin­tei­ses­ti myös män­ty tai kata­ja. Sel­vin muu­tos jou­lu­pe­rin­tees­sä on ollut se, että kotei­hin han­ki­taan pie­nem­piä kuusia kuin men­nei­nä vuosikymmeninä.

– Jou­lu­kuusen hank­ki­jat arvos­ta­vat eri­tyi­ses­ti sitä, että puu on kau­nis ja sii­tä ei vari­se run­saas­ti neu­la­sia. Han­kin­ta­pää­tök­seen vai­kut­ta­vat lisäk­si puun hin­ta ja yhä useam­min tie­to sii­tä, että se on kas­va­tet­tu mah­dol­li­sim­man luon­non­mu­kai­ses­ti, sanoo Mark­ku Remes.

Kotei­hin ja jul­ki­siin tiloi­hin han­ki­taan yhteen­sä vajaat 1,4 mil­joo­naa kuus­ta, jois­ta lähes mil­joo­na tulee vil­jel­mil­tä. Omis­ta tai tut­ta­vien met­sis­tä hae­taan 300 000 kuus­ta ja ulko­mail­ta tuo­daan lähes 100 000 puu­ta. Ulko­mai­sis­ta kuusis­ta pää­osa tuo­daan Tans­kas­ta ja Ruotsista.

Muo­vi­kuuset yleis­ty­vät hil­jal­leen. Jo rei­lu nel­jän­nes koti­ta­louk­sis­ta valit­see jou­lu­puuk­seen muo­vi­kuusen ja nel­jän­nes jät­tää puun koko­naan hank­ki­mat­ta. Muo­vi­set jou­lu­kuuset ovat otta­neet val­ta-ase­man eri­tyi­ses­ti työ­paik­ko­jen tau­ko­ti­lois­sa ja jul­ki­sis­sa tilois­sa, jois­sa aito­ja kuusia näkee yhä harvemmin.