Jän­nit­tä­viä löy­tö­jä Halo­sen­lah­den jäältä

Eino Jämsä ja Lassi Lindström löysivät lahdenpohjasta jään mukana nousseen puunuijan, jollaisia "paukkupojat" käyttivät Halosenniemen sahan aikoina. Kuva: Paula Harju

Halo­sen­lah­den jääl­tä on löy­ty­nyt kuol­lei­den sim­pu­koi­den lisäk­si monen­lais­ta tava­raa, ja myös jän­nit­tä­viä löy­tö­jä on teh­ty. Vii­me syk­sy­nä mata­lan veden aika­na lah­den poh­ja jää­tyi ja kun vesi jäl­leen nousi, jään muka­na nousi esil­le ras­kai­ta­kin tava­roi­ta, jot­ka nyt kevääl­lä pal­jas­tui­vat lumen sula­mi­sen myö­tä. Ran­ta­poh­ja ker­toi Halo­sen­lah­den jääl­tä pal­jas­tu­nees­ta laa­jas­ta sim­puk­ka­tu­hos­ta 3.4.

Jääl­tä on löy­ty­nyt pöl­le­jä, köy­siä ja ken­kiä. Eino Jäm­sä ja Las­si Lind­ström löy­si­vät mie­len­kiin­toi­sen puu­nui­jal­ta näyt­tä­vän esi­neen Kol­jus­ta, enti­sen Halo­sen­nie­men sahan edus­tal­ta lähel­tä ran­taa. Esi­neen tun­nis­ti Edvin Mat­ti­la, joka on nuo­ruu­des­saan toi­mi­nut sahal­la töis­sä pik­ku­po­jas­ta läh­tien. Esi­net­tä sanot­tiin pau­kak­si ja Edvin on itse toi­mi­nut paukkapoikana.

Tal­vi­sin lank­ku­ja kas­tel­tiin laho­suo­jas­sa, jon­ka jäl­keen ne pinot­tiin. Pak­ka­sen takia lan­kut jää­tyi­vät kiin­ni toi­siin­sa ja pauk­ka­po­jan teh­tä­vä oli täl­lä työ­ka­lul­la irrot­taa lan­kut toi­sis­taan. Edvin ker­toi, että erää­nä tal­ve­na pak­kas­ta oli ‑40 °C ja lan­kut oli­vat tiu­kas­ti kiin­ni toi­sis­saan. Ker­ran hän löi pau­kal­la niin kovaa, että pak­su lank­ku (2 x 6 tuu­maa) meni säpäleiksi.

Toi­ses­sa kuvas­sa on myös poi­kien löy­tä­mä metal­lie­si­ne. Metal­li­ren­kaan hal­kai­si­ja on noin 20 cm. Edvin tun­nis­ti esi­neen uppo­tuk­kien kul­jet­ta­mi­ses­sa käy­tet­tä­väk­si väli­neek­si eli kil­le­ri-ren­kaak­si. Uppo­tu­keis­ta vali­koi­tiin hyvät ja ne kul­je­tet­tiin veneel­lä hinaa­mal­la sahal­le. Ren­kaas­sa kiin­ni ole­vat metal­li­le­vyt lyö­tiin tukin pää­hän ja ren­kaa­seen kiin­ni­tet­tiin köy­si, jon­ka avul­la tuk­ki pys­tyt­tiin kul­jet­ta­maan sahalle.

Teks­ti: Lei­la Ukkola