Jän­nit­tä­vä tut­ki­mus­mat­ka vede­ne­lä­vien maa­il­maan Kiiminkijoella

Kote­los­taan kuo­riu­tu­va vesi­per­ho­sen touk­ka, kos­ki- ja päi­vä­ko­ren­non tou­kat, vesisiira…

Kii­min­ki­joes­sa, sen kivi­kois­sa ja poh­ja­mu­das­sa elää luke­ma­ton mää­rä eliöi­tä. Nii­tä Hau­ki­pu­taan Ase­man kou­lun 5. luo­kan oppi­laat pää­si­vät tut­ki­maan Myl­ly­saa­ren laa­van ympä­ris­tös­sä ja Sämp­pi­kos­kel­la. Myös kalaon­nea pääs­tiin kokei­le­maan ja tut­kai­le­maan kala­la­je­ja. Päi­vään osal­lis­tui myös Hau­ki­pu­taan yhte­näis­kou­lun viidesluokkalaisia.

Kysees­sä oli kou­lu­jen ja Oulun yli­opis­ton yhtei­nen STEAM-toi­min­taan liit­ty­vä Kii­min­ki­jo­ki-tut­ki­mus­päi­vä. “STEAM in Oulu” on yhtei­sö, jos­sa edis­te­tään luo­vuut­ta ja ute­liai­suut­ta etsi­mäl­lä rat­kai­su­ja tule­vai­suu­den haas­tei­siin tai­teen, median, tie­teen ja tek­no­lo­gian avul­la. Täl­lä het­kel­lä ver­kos­tos­sa on muka­na yli 40 STEAM-kou­lua, usei­ta var­hais­kas­va­tuk­sen yksi­köi­tä, lukioi­ta sekä yhtei­söön kuu­lu­via monia yhteis­työ­kump­pa­nei­ta, jois­ta yksi on Oulun yliopisto.

– Hyvä onki­päi­vä ja muu­ten­kin muka­va päi­vä, kuit­ta­si Aamos Määt­tä. Hän ker­toi käy­vän­sä kalas­sa lähes joka päi­vä, ja se arva­ten­kin ahke­ras­ti myös pian alka­val­la kesälomalla.

Kalas­tuk­sen ohel­la hänes­tä oli ollut mie­len­kiin­tois­ta näh­dä pik­ku koti­los­ta kuo­riu­tu­va touk­ka. Ötö­köi­tä tut­kail­tiin myös mikroskoopilla.

Kalan­saa­lis­ta­kin tuli muka­vas­ti, ahve­nia ja sär­kiä oli ämpä­ri lähes täyn­nä. Pie­net sin­tit pääs­tet­tiin takai­sin kasvamaan.

– Tosi iso hau­ki­kin tart­tui kouk­kuun, mut­ta pää­si kar­kaa­maan, eikä tämä ole kala­va­le, vakuut­ti­vat kalas­tuk­sen opas­ta­ji­na olleet Pasi Haa­pa­kan­gas ja Kari Kale­va.

Oulun yli­opis­ton väi­tös­kir­ja­tut­ki­jat Nii­na Kil­ju­nen, Olli Haan­pää ja Max Schra­de oli­vat iloi­sia huo­ma­tes­saan kuin­ka oppi­laat oli­vat innos­tu­nei­ta ympä­ris­tön tut­ki­mi­ses­ta. Myös kysy­myk­siä sate­li runsaasti.

Olli Haan­pää työs­ken­te­lee väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja­na MATKI tut­ki­mus- ja kehi­tys­hank­kees­sa. Hänen aiheen­sa liit­tyy ennal­lis­ta­mi­sen ja maan­käy­tön vai­ku­tus­ten tut­ki­mi­seen Kii­min­ki­joen valu­ma-alu­eel­la. Tut­ki­muk­ses­sa huo­mioi­daan pai­kal­lis­ten toi­mi­joi­den näke­myk­siä sekä ihmi­sen ja luon­non välis­tä suh­det­ta. Nämä näkö­kul­mat yhdis­te­tään ympä­ris­töön liit­ty­vään tie­toon, kun tavoit­tee­na on ilmas­to­toi­men­pi­teet ja veden laa­dun paran­ta­mi­sen tavoitteet.

Sak­sas­ta kotoi­sin ole­va Max Schra­de tut­kii Kii­min­ki­joen vesis­tö­alu­een ympäristö-DNA:n käyt­töä ja tämän tie­don hyö­dyn­tä­mis­tä ennal­lis­ta­mi­ses­sa, kou­lu­tuk­ses­sa ja kan­sa­lais­tie­tees­sä. Kol­me kuu­kaut­ta sit­ten Suo­meen tul­lut Schra­de ker­toi ole­van­sa innois­saan voi­des­saan tut­kia juu­ri Kii­min­ki­jo­kea, joka läh­tö­koh­dil­taan poik­ke­aa esi­mer­kik­si Iijoes­ta tai Oulu­joes­ta. Hänes­tä on hie­noa pääs­tä koke­maan myös Suo­men kesä ja yötön yö.

Nii­na Kil­ju­nen hyön­teis­asian­tun­ti­ja. Hänen väi­tös­tut­ki­musk­sen­sa aihe ovat äkä­mä­sääs­ket, jot­ka ovat hen­to­ja ja pie­nem­piä kuin hyt­ty­set tai har­so­sääs­ket. Äkä­mä­sääs­ket eivät pure.

– Jos on näh­nyt haa­vaan leh­del­lä pie­niä punai­sia pal­le­roi­ta, ne ovat äkä­mä­sääs­ken munia.

Usko­ma­ton­ta mut­ta tot­ta, Suo­mes­sa tun­ne­taan yli 24 000 hyön­teis­la­jia ja maa­il­mas­sa hyön­teis­la­je­ja tun­ne­taan 1,8 mil­joo­naa. Hyön­tei­set ovat vält­tä­mä­tön osa toi­mi­vaa luontoa.

Arva­ten­kin Nii­na Kil­ju­nen saa vas­ta­ta usein kysy­myk­seen, min­kä­lai­nen sääs­ki­ke­sä on tulossa.

– Sen uskal­lan luva­ta, että nii­tä on tänä­kin kesänä!

Reh­to­ri Mika Kent­tä­maa ker­toi, että STEAM-toi­min­ta alkoi Ase­man kou­lul­la vii­me syk­sy­nä. Se on innos­ta­nut pal­jon opet­ta­jia ja oppi­lai­ta. Aiheek­si on valit­tu lähei­nen ja tär­keä Kii­min­ki­jo­ki. Yhteis­työ­kump­pa­nit pro­jek­teis­sa ovat tär­kei­tä, kuten nyt yli­opis­to ja pai­kal­li­set Ase­ma­ky­län kyläyh­dis­tys, Hau­ki­pu­taan jako­kun­ta ja Kii­min­ki­jo­ki ry.

STEAM:in vas­tuu­opet­ta­ja Mari Kouk­ka­ri ker­toi, että Kii­min­ki­jo­ki-tee­maa hyö­dyn­ne­tään kai­kil­la luok­ka-asteil­la ykkö­sis­tä kuto­siin eri oppiai­neis­sa sekä tutuk­si tul­lees­sa MOK-oppi­mis­jak­sol­la (monia­lai­nen oppi­mis­ko­ko­nai­suus). Toi­nen vas­tuu­opet­ta­ja on Timo Piri­lä.

– Kii­min­ki­jo­ki on hyvin moni­puo­li­nen tut­kit­ta­va. Eri luo­kil­la mie­ti­tään ja suun­ni­tel­laan yhdes­sä mitä kaik­kea sen puit­teis­sa voi­daan teh­dä, tut­kia ja oppia, Kouk­ka­ri valaisi.

Ykkös­luok­ka­lai­set ovat esi­mer­kik­si koo­dan­neet Kii­min­ki­joel­le ötök­kä­rei­tin, nelos­luok­ka­lai­set tut­ki­vat joen kes­tä­viä raken­tei­ta kuten sil­to­ja ja vii­des­luok­ka­lai­sil­la on tut­ki­va ote veden laa­tuun ja ympä­ris­töön. Tiis­tai­päi­vän tapah­tu­mien fil­maa­mi­nen myös yksi päi­vän tehtävistä.

– Kai­kes­sa läh­tö­koh­ta­na on yhdes­sä teke­mi­nen ja ryh­mä­työ. Oppi­laat saa­vat teh­tä­väk­si myös arvioi­da ryh­mä­työ­tai­to­jaan, mis­tä opitaan.

Ase­man kou­lu pää­see aloit­ta­maan syys­lu­ku­kau­den uusis­sa tilois­sa laa­jen­nus­osan val­mis­tues­sa. Sin­ne saa­daan myös oma tila tut­ki­muk­sel­le ja väli­neil­le. Uute­na saa­daan lai­te vede­na­lai­seen tutkimiseen.