Rantapohjan alueella syntyvyys on jyrkässä laskussa. Oulussa lasten määrä laskee nyt kaikilla muilla alueilla, paitsi Myllyoja–Hiukkavaarassa. Iissä syntyvyys on laskenut vuosittain vuodesta 2014 asti, jolloin lapsia syntyi 156 ja vuonna 2019 enää vain 86. Viime vuonna syntyvyys kuitenkin kääntyi nousuun ja lapsia syntyi 110, joista 13 Kuivaniemeen. Myös vuosi 2021 on alkanut näiltä osin hyvin. Kuntaliiton arvion mukaan myös Iin syntyvyys tulee laskemaan tulevina vuosina, pysyen kuitenkin pitkään yli 80 lapsessa.
Koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella synnytykset ovat vähentyneet 2015 vuoden 4 824 syntyneestä lapsesta 2019 vuoden 3 309 lapseen. Oulun kaupungin kokonaisuushedelmällisyysluku on tyypillisesti ollut koko maata ja kaikkia muita suuria kaupunkeja huomattavasti korkeampi, mutta nyt ollaan kovaa vauhtia lähestymässä näiden tasoa. Vuosittain Oulussa syntyy noin 2 000 lasta.
Kiimingissä ja Jäälissä syntyneiden lapsien määrä on laskenut vuonna 2011 syntyneestä 222 lapsesta viime vuoden 138 lapseen. Yli-Iissä lapsia syntyi vuonna 2011 31, viime vuonna enää 12. Ylikiimingissä syntyi vuonna 2020 lapsia 21, kun vielä vuonna 2016 syntyneitä oli 41. Ylikiimingin lukema on siis puolittunut peräti neljässä vuodessa.
– Oulussa ja myös Kiimingin hyvinvointikeskuksen alueella syntyvyys on laskenut merkittävästi. Olen huolissani siitä, että jos syntyvyys jää nykyiselle tasolleen, väestönkasvu kääntyy laskuun. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee, ja se ei ole hyvä kaikkien väestöryhmien ja palveluiden järjestämisen kannalta, Kiimingin hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Sirkku Kaltakari sanoo.
Vapaaehtoinen lapsettomuus on Suomessa muiden Pohjoismaiden tapaan yleistynyt, ja taustalta löytyvät usein kulttuuriset syyt kuten uran tärkeys ja vanhemmuuden vaatimukset.
– Perhepolitiikalla on myös vaikutuksia perhekokoon. Esimerkiksi Kiimingin alueelle muuttaa aiempaa vähemmän lapsiperheitä ja nuorta väkeä. Täällä on lapsiperheiden hyvä asua, mutta Oulun uudet asuinalueet vetävät enemmän.
– Lasten määrä vähenee myös Haukiputaalla. Vuonna 2019 Haukiputaan alueella oli 0–6‑vuotiaita yhteensä 1859 ja vuonna 2020 1782, kertoo palvelupäällikkö Nina Kinnunen Haukiputaan hyvinvointikeskuksesta.
Lapsimäärän väheneminen ei kuitenkaan näy neuvoloiden työmäärän vähenemisenä. Neuvolapalvelut säilyvät edelleen koko Oulun alueella samantasoisina. Sirkku Kaltakari kertoo, että näin on myös Kiimingin, Yli-Iin ja Yikiimingin osalta.
– Tietenkin lapsimäärän vähetessä henkilöstöresursseja tarkastellaan suhteessa kaupungin kasvavien alueiden tarpeisiin. Lapsiperheiden palveluita kehitetään perhekeskusmallilla ja alueellisella yhteistyöllä yhä enemmän, esimerkiksi neuvolan laajoja terveystarkastuksia tehdään jo vakiintuneesti päiväkodeilla kehittäen toimintaa edelleen.
Painopiste kehittämisessä on kevyissä, ennaltaehkäisevissä varhaisen tuen palveluissa. Esimerkiksi Oulunkaarella kehitetään perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Mirva Salmelan mukaan edelleen aktiivisesti perhekeskusten toimintaan, eikä äitiys- tai neuvolapalveluihin ole tulossa muutoksia. Lisäksi tänä vuonna Oulunkaaren alueella otetaan käyttöön maksuton lapsiperheiden kotipalvelu, josta tiedotetaan lisää myöhemmin.
Panostus ennaltaehkäisevään työhön varmistaa sitä, että perhe saa tukea ajoissa, eikä raskaampia palveluita tarvita.
– Yhteiskunnan monenlaiset haasteet näkyvät perheiden elämässä ja siten myös neuvolan vastaanotoilla. Kun perheiden tarpeet muuttuvat myös neuvolatyö kaipaa päivittämistä. Myös koronan vaikutukset näkyvät varmasti myös pidemmällä aikavälillä, Nina Kinnunen sanoo.
Hänen mukaansa Haukiputaalla näkyy selvästi tukea tarvitsevien asiakkaiden määrä äitiys- ja lastenneuvolassa. Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tilannekatsauksessaan viime marraskuussa totesi.
– Neuvolapalveluita kehitetään yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kehitetään muun muassa erilaisia ryhmätoimintoja, digitaalisia palveluita ja vastaanottoaikoja vastaamaan paremmin perheiden tarpeita, kertoo Kinnunen.
– Suurin osa lapsiperheistä voi hyvin, mutta joskus on tarvetta erityiselle tuelle. Esimerkiksi koululaisten mielialahäiriöiden hoitoon on alettu kouluttaa kouluterveydenhuollon henkilöstöä nuorten lievän/keskivaikean masennusoireilun hoitoon lyhytterapialla. Näin pystytään tukemaan nuorta mahdollisimman varhain ja estää vakavampi oireilu, Sirkku Kaltakari kertoo.
Suomessa syntyvyys on laskenut suhteellisesti kaikkia muita Pohjoismaita jyrkemmin vuodesta 2010 alkaen. Siinä, missä vuonna 2010 suomalaisnainen sai 1,87 lasta, hän saa nyt 1,35 lasta. Syntyvyys Suomessa ei ole milloinkaan 1900-luvun tai 2000-luvun aikana ollut näin alhainen.
Tammi–marraskuussa vuonna 2020 Suomessa syntyi 42 776 lasta, joka on kuitenkin kokonaisuudessa 742 lasta enemmän kuin vuonna 2019 vastaavana aikana. Nousua syntyvyydessä on ollut tuona aikana ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen Uudellamaalla.
Tilastokeskuksen mukaan maaseutualueilla on kaupunkialueita korkeampi syntyvyys, mutta kaupunkialueilla on määrällisesti enemmän syntyneitä. Tämän seikan merkitys on kuitenkin kaupungistumisen myötä pienentynyt koko maan syntyvyyttä ajatellen.
Maaseutualueilla asuvan perheiässä olevan väestön osuus koko maan perheikäisestä väestöstä on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Vuonna 2000 maaseutualueiden 15–49-vuotiaan väestön osuus koko maan vastaavan ikäisestä väestöstä oli 30 prosenttia, kun vuonna 2019 tuo osuus oli laskenut jo 22 prosenttiin.
Muokkaus 21.1. klo 8.07 tarkennettu Iin syntyvyysluvut