Hyvo­nin Teh­taan Tytöt kool­la jälleen

Voi nii­tä aiko­ja, muis­tel­tiin Teh­taan Tyt­tö­jen läm­min­hen­ki­ses­sä ja iloi­ses­sa tapaa­mi­ses­sa 35 vuo­den jäl­keen Nyy­man­nis­sa Haukiputaalla.

Hyvo­nin teks­tii­li­teh­taal­la Ukon­kai­vok­sen teol­li­suusa­lu­eel­la ommel­tiin alusa­su­ja vuo­si­na 1970–76. Vaik­ka Hyvo­nin elin­kaa­ri oli suh­teel­li­sen lyhyt, se loi poh­jaa Hau­ki­pu­taan uudel­le teol­li­sel­le nousul­le saho­jen hii­pues­sa ja koko paik­ka­kun­nan kehi­tyk­sel­le. Väki­lu­ku nousi 1 600 asuk­kaal­la. Teh­das tar­jo­si työ­tä sadoil­le oman paik­ka­kun­nan ja lähi­seu­dun nai­sil­le. Hyvo­nin jous­ta­vat ja värik­käät alusa­sut mul­lis­ti­vat alus­vaa­te­mark­ki­nat koko valtakunnassa.

– Mei­dän muu­ta­mien entis­ten Teh­taan Tyt­tö­jen kes­ken herä­si aja­tus, että oli­si­pa muka­va muis­tel­la men­nei­tä ja vaih­taa kuu­lu­mi­sia. Me olim­me aikoi­naan tii­vis työyh­tei­sö, muis­te­li Mai­re Mäkelä.

Kool­la oli liki 40 entis­tä, iäl­tään 63–86-vuotiasta hyvo­ni­lais­ta. Osal­lis­tu­jia oli Hau­ki­pu­taan ohel­la Iis­tä, Kii­min­gis­tä, Yli­kii­min­gis­tä, Oulus­ta, Kuusa­mos­ta, Sie­vis­tä ja Yli­vies­kas­ta. Mukaan oli kut­sut­tu myös Hau­ki­pu­taan enti­nen kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja ja kun­nan­joh­ta­ja Heik­ki Sep­pä­lä yhdes­sä Sirk­ka-puo­li­son­sa kans­sa. Alku­jaan Sep­pä­lät oli­vat tul­leet Hau­ki­pu­taal­le opet­ta­jan tehtäviin.

– Te enti­set hyvo­ni­lai­set olet­te työn san­ka­rei­ta. Nos­tit­te omal­ta osal­tan­ne nuk­ku­van Hau­ki­pu­taan kun­nan eloon, Sep­pä­lä kiitteli.

Hau­ki­pu­taal­le Hyvo­nin tulo oli kuin lot­to­voit­to, sil­lä ihmi­siä oli muut­ta­nut työn peräs­sä Ruot­siin sata­mää­rin ja Pate­nie­men liit­tä­mi­nen Ouluun pudot­ti asu­kas­lu­vun 9000:ään. Kii­min­ki­läis­syn­tyi­sel­lä vuo­ri­neu­vos Aar­ne Kar­ja­lai­sel­la oli sym­pa­tioi­ta Oulun seu­dul­le, niin­pä hän päät­ti perus­taa Hyvon Kuden­neu­le Oy:n uuden teks­tii­li­teh­taan Hau­ki­pu­taal­le pai­kal­lis­ten kun­na­ni­sien ja päät­tä­jien myötävaikutuksella.

Hen­ki­lös­tön kou­lu­tus ja tuo­tan­to käyn­nis­tyi kevääl­lä 1970 Mar­tin­nie­men työ­väen­ta­lol­la ja tar­kas­ta­mon ja pak­kaa­mon osal­ta San­ta­hol­man sahal­la. Ukon­kai­vok­sel­le val­mis­tui­vat uudet suu­ret teh­das­ti­lat lop­pu­vuon­na 1970.

Teh­taal­la ommel­tiin urak­ka­vauh­dil­la poi­kien ja mies­ten alusa­su­ja sekä Neu­vos­to­lii­ton mark­ki­noil­le vil­la­housu­ja. Kun vil­la­housu­jen vien­ti hii­pui, val­mis­tus ja tuo­te­va­li­koi­ma laa­je­ni olo- ja yöasui­hin, T‑paitoihin ja puseroihin.

Mai­re Mäke­lä oli muut­ta­nut 18-vuo­ti­aa­na Ruot­siin töi­hin hit­saa­maan Vol­vo­ja. Kuu­den vuo­den jäl­keen hänel­le paluu­muut­ta­ja­na tar­jou­tui sopi­vas­ti töi­tä Hyvo­nil­ta. Sit­tem­min hän läh­ti opis­ke­le­maan hoitoalalle.

Yli­vies­ka­lai­nen Hilk­ka Lund aloit­ti Hyvo­nil­la kokoa­mal­la pak­kaus­laa­ti­koi­ta ja työs­ken­te­li sit­ten ryh­mä­vas­taa­va­na. Kun työt lop­pui­vat, hän muut­ti Yli­vies­kaan, perus­ti per­heen ja työs­ken­te­li 30 vuot­ta koti­ky­län postissa.

– Vie­lä­kin on tal­lel­la Hyvo­nin pah­vi­laa­tik­ko, jos­sa säi­ly­te­tään suvun kas­te­mek­koa. Sitä laa­tik­koa ei hävi­te­tä kos­kaan, Lund vakuutti.

Posiol­ta läh­töi­sin ole­va Oner­va Tuo­mi­vaa­ra työs­ken­te­li Hyvo­nil­la, sit­ten Hau­ki-Texis­sä ja myö­hem­min Nokial­la ja San­mi­nal­la elä­kei­kään saak­ka. Toi­ni Jas­ka­ri meni Hyvo­nin ja Hau­ki-Texin jäl­keen Kui­vak­sen lei­po­moon töi­hin ja sit­ten Liha­po­la­ril­le. Sii­hen aikaan työ­paik­ko­ja oli jo parem­min tarjolla.

Teh­taan Tyt­tö­jen koh­taa­mi­ses­sa suun­ni­tel­tiin jo seu­raa­vaa tapaamista.

– Jos ollaan suin­kin kuo­sis­sa, niin nel­jän vuo­den pääs­tä tava­taan, suun­nit­te­li Mai­re Mäkelä.

Hyvo­nin teh­taan värik­käät vaiheet

Hyvo­nin raken­nut­ta­mas­sa teh­das­hal­lis­sa Ukon­kai­vok­ses­sa oli työn­te­ki­jöi­tä alkuun 350. Pian teh­das­ta oli tar­vet­ta laa­jen­taa uusil­le tuo­tan­to­lin­joil­le. Vien­ti Venä­jäl­le veti. Teh­taan toi­sen raken­nus­vai­heen perus­ki­veä oli muu­raa­mas­sa pre­si­dent­ti Urho Kek­ko­nen hei­nä­kuus­sa 1971.

Hau­ki­pu­taan val­tuus­to oli myön­ty­nyt lah­joit­ta­maan Hyvo­nil­le 50 heh­taa­rin maa-alu­eet sekä arvok­kaan ran­ta-ton­tin Kii­min­ki­joen var­rel­ta, jon­ne yri­tys raken­si edus­tus­sau­nan. Kysei­nen hir­si­ra­ken­nus siir­ret­tiin sit­tem­min Vir­pi­nie­men lii­kun­tao­pis­ton tiloik­si. Vuo­ri­neu­vos Kar­ja­lai­sen vaa­ti­muk­seen saa­da myös Mie­hi­kän saa­ret ei suos­tut­tu, eikä voi­tu­kaan, sil­lä saa­ret oli­vat val­tion omistuksessa.

Hyvon jou­tui talous­vai­keuk­siin ja ajau­tui kon­kurs­siin vuon­na 1976. Maa-alu­eet saa­tiin lopul­ta ostet­tua kon­kurs­si­pe­säl­tä var­sin koh­tuul­li­sel­la hin­nal­la kun­nan omistukseen.

– Tilan­ne oli vai­kea, jäl­jel­lä oli­vat isot tyh­jät teh­das­hal­lit, Sep­pä­lä muis­te­li. Se joh­ti kui­ten­kin mer­kit­tä­vään Keran, Hau­ki­pu­taan kun­nan ja Rei­no Meri­läi­sen Inse­len perus­ta­maan Hau­ki­pu­taan Teol­li­suus­kiin­teis­töt Oy:hyn.

Ensim­mäi­se­nä tyh­jis­sä teh­das­ti­lois­sa aloit­ti Edvin Mat­ti­lan puuse­pän­vers­tas, joka toi­mii edel­leen toi­ses­sa pol­ves­sa. Tilois­sa toi­mi­vat Hau­ki-Tex, Rus­ka­tex, ammat­ti­kou­lun osas­to ja Insele.

Jat­ko onkin his­to­ri­aa Nokian teh­taan tulon myö­tä. Aluk­si Nokial­la oli kat­sot­ta­va­na tyh­jät teh­das­ti­lat Hols­tin­mäel­lä, mut­ta ne eivät kel­van­neet. Salai­nen Nokian ja Hau­ki­pu­taan kun­na­ni­sien väli­nen neu­vot­te­lu tilo­jen vuo­kraa­mi­ses­ta Ukon­kai­vok­ses­ta käy­tiin Samant­tan kokous­ti­las­sa, Heik­ki Sep­pä­lä muis­te­li. Rat­kai­se­vaa Nokian tuloon oli myös, että Hau­ki­pu­taal­la on työ­voi­maa, asun­to­ja ja päi­vä­ko­te­ja. Nokian vaa­ti­muk­ses­ta Hau­ki­pu­taal­le oli myö­hem­min perus­tet­ta­va myös vaki­nai­nen palokunta.

Nokia kui­ten­kin pois­tui Hau­ki­pu­taal­ta ja yhtiön vii­mei­sil­lä yhtei­sö­ve­ro­tu­loil­la Hau­ki­pu­taal­le saa­tiin uima­hal­li, jon­ka raken­ta­mi­ses­ta val­tuus­tos­sa syn­tyi pää­tös yhden äänen enemmistöllä.

Nykyi­sin Ukon­kai­vok­sen teol­li­suusa­lu­eel­la toi­mi­vas­sa San­mi­nan toi­mi­pai­kas­sa val­mis­te­taan elekt­ro­niik­kaa vies­tin­nän, teol­li­suu­den ja ter­vey­den­hoi­don toi­mia­loil­le. Teh­da­sa­lu­eel­la toi­mii myös mui­ta yrityksiä.

Hau­ki­pu­das-seu­ra on jul­kais­sut kat­ta­van his­to­ria­kir­jan hen­ki­lö­ta­ri­noi­neen “Hyvon yllä hyvon olla – Hyvo­nin teh­taan vai­heis­ta” vuon­na 2015.