Hon­ka­pirt­tiä kat­sel­moi­tiin, uudel­la omis­ta­jal­la jo kunnostussuunnitelmia

Pate­nie­mi-Seu­ra esit­ti 25.7.2024 Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sel­le, että Pate­nie­men Hon­ka­pirt­ti mää­rät­täi­siin raken­nus­pe­rin­nön suo­je­le­mi­ses­ta anne­tun lain (498/2010) nojal­la suo­jel­ta­vak­si. Ennen suo­je­lua­se­man rat­kai­se­mis­ta ELY-kes­kus oli varan­nut saman lain 7 §:n mukai­ses­ti mah­dol­li­suu­den lais­sa tar­koi­te­tuil­le sekä muil­le hal­lin­to­lain 11 §:ssä tar­koi­te­tuil­le asian­osai­sil­le tilai­suu­den tul­la kuulluksi.

Täl­tä poh­jal­ta ELY-kes­kus jär­jes­ti 19.3.2025 hal­lin­to­lain 38 §:n mukai­sen kat­sel­muk­sen Honkapirtillä.

Pai­kal­le oli kut­sut­tu ELY-kes­kuk­sen edus­ta­jien lisäk­si edus­ta­jat museo­vi­ras­tos­ta, Poh­jois-Poh­jan­maan museos­ta, Oulun kau­pun­gil­ta, Poh­jois-Poh­jan­maan lii­tos­ta ja Pate­nie­mi-Seu­ras­ta. Pai­kal­la oli myös Pate­nie­men Elä­ke­läi­siä ja Pate­nie­mi-Seu­ran jäse­niä sekä Hon­ka­pir­tin nykyi­nen omistaja.

Tilai­suu­den avauk­sen ja läs­nä ole­vien esit­täy­ty­mi­sen jäl­keen suo­ri­tet­tiin raken­nuk­sen kat­sel­mus sisäl­tä ja ulkoa. Lopuk­si ker­rot­tiin suo­je­lu­asian ete­ne­mis­pro­ses­sis­ta. Taus­tal­la oli kut­su­tuil­le etu­kä­teen lähe­te­tyt doku­men­tit Pate­nie­mi-Seu­ran suo­je­lue­si­tyk­ses­tä ja Cave­rio­nin teke­mäs­tä sisäil­ma­tut­ki­muk­ses­ta. Hon­ka­pir­til­le oli teh­ty aikai­sem­min myös laa­jat kun­to­tut­ki­muk­set Kiwa Ins­pec­tan toi­mes­ta kesäl­lä 2023. Raken­nus sul­jet­tiin syys­kuun alus­sa 2023 sisäil­maon­gel­mien vuoksi.

Pate­nie­mi-Seu­ran joh­to­kun­nan jäsen Pau­la Hima­nen oli teh­nyt seik­ka­pe­räi­sen suo­je­lue­si­tyk­sen, jos­sa käsi­tel­tiin mm. Hon­ka­pir­tin his­to­ri­aa, Hon­ka­pir­tin sijoit­tu­mis­ta enti­seen ja nykyi­seen, val­ta­kun­nal­li­ses­ti arvo­tet­tuun, raken­net­tuun kult­tuu­riym­pä­ris­töön Pate­nie­men sahayh­dys­kun­nas­sa, raken­nuk­sen nykyis­tä tilaa sekä perus­tei­ta suo­je­lu­ha­ke­muk­sel­le. Hon­ka­pirt­ti on arvo­tet­tu val­ta­kun­nal­li­ses­ti arvok­kaak­si raken­nuk­sek­si Poh­jois-Poh­jan­maan maakuntakaavassa.

Lain raken­nus­pe­rin­nön suo­je­le­mi­ses­ta tavoit­tee­na on tur­va­ta raken­ne­tun kult­tuu­riym­pä­ris­tön ajal­li­nen ja alu­eel­li­nen moni­muo­toi­suus, vaa­lia sen omi­nais­luon­net­ta ja eri­tyis­piir­tei­tä sekä edis­tää sen kult­tuu­ril­li­ses­ti kes­tä­vää hoi­toa ja käyt­töä. Raken­net­tua kult­tuu­riym­pä­ris­töä kut­su­taan rakennusperinnöksi.

Suo­men van­him­piin kuu­lu­neen, vuo­si­na 1873–1990 toi­mi­neen Pate­nie­men enti­sen höy­ry­sa­han nykyi­nen yhdys­kun­ta koos­tuu paris­ta­kym­me­nes­tä eri-ikäi­sis­tä konttori‑, kokoon­tu­mis- ja asuin­ra­ken­nuk­sis­ta. Hon­ka­pirt­ti muo­dos­taa Pori­lan talo­jen kans­sa oman koko­nai­suu­ten­sa. Alu­eel­la sijait­see myös Suo­men ensim­mäi­nen, vuon­na 1989 perus­tet­tu saha­museo, 1850-luvul­la raken­ne­tus­sa nikkaripirtissä.

Hon­ka­pirt­ti raken­net­tiin enti­sen työ­väen­ta­lon pai­kal­le vuon­na 1951 Pate­nie­men sahan ja alu­een mui­den asuk­kai­den har­ras­tus- ja kokoon­tu­mis­ti­loik­si. Raken­nuk­sen suun­nit­te­li vuon­na 1950 ark­ki­teh­ti Uki Heik­ki­nen. Vuo­den 1950 Hak­keis­ta saam­me lukea mm. seu­raa­vaa: ”Uuteen valis­tus­ta­loon tulee kak­si eril­lis­tä sii­pi­ra­ken­nus­ta. Toi­seen val­mis­tuu juh­la­sa­li, jota käy­te­tään myös elo­ku­va­teat­te­ri­na. Kaik­kia vaa­ti­muk­sia vas­taa­va elo­ku­va­ko­ne­huo­ne liit­tyy tähän sii­peen, samoin kuin tar­peel­li­set tilat puhe­näyt­tä­möä var­ten. Juh­la­sa­liin tulee 300 istu­ma­paik­kaa… Raken­nuk­sen toi­ses­ta osas­ta tulee kak­si­ker­rok­si­nen, alem­pi ker­ros tii­lis­tä ja ylem­pi puus­ta… Kir­jas­to saa myös oman huo­neen­sa. Ker­rok­sen toi­seen pää­hän tulee sau­na- pesu- ja pukeu­tu­mis­huo­neet urhei­li­joi­ta var­ten. Toi­nen ker­ros käsit­tää tila­van sisä­ur­hei­lusa­lin voi­mis­te­lua, pal­lo­pe­le­jä, pai­nia, ym. varten”.

Elo­ku­va­toi­min­nan lisäk­si Pate­nie­men Urhei­li­jat jär­jes­ti­vät monen­lai­sia juh­lail­ta­mia, ja Hon­ka­pir­tis­sä kon­ser­toi­vat ja esiin­tyi­vät Suo­men tun­ne­tuim­mat tai­tei­li­jat. Hon­ka­pirt­ti toi­mi edel­lä­kä­vi­jä­nä moni­kult­tuu­ril­li­sen tar­jon­nan mah­dol­lis­ta­ja­na. Vii­me aikoi­na vuo­sit­tai­nen kävi­jä­mää­rä oli liki 30 000 ja tilois­sa toi­mi kol­mi­sen­kym­men­tä ryh­mää tai yhdistystä.

Vuo­sien var­rel­la Hon­ka­pirt­tiä on kun­nos­tet­tu use­aan ottee­seen. Perus­kor­jauk­set teh­tiin 1986 ja 1992. Vii­mei­sim­piä kor­jauk­sia teh­tiin vuon­na 2022. Kiwa Ins­pec­tan vuon­na 2023 teke­män kun­to­tut­ki­muk­sen tulok­se­na todet­tiin raken­teis­sa olleen laa­ja-alai­sia mik­ro­bi­vau­rioi­ta, min­kä vuok­si raken­nus meni käyttökieltoon.

Cave­rio­nin teke­mäs­sä sisäil­ma­tut­ki­muk­sis­sa tode­taan mm., että sisäil­man koko­nais­mik­ro­bi­pi­toi­suu­det eivät ole poik­kea­van kor­kei­ta, mut­ta kui­ten­kin seit­se­mäs­sä näyt­tees­sä yhdek­säs­tä todet­tiin vii­te mik­ro­bi­läh­tees­tä. Raken­teis­ta pää­see yhä sisäil­maan mik­ro­be­ja, jot­ka hei­ken­tä­vät sisäil­man laatua.

Suo­je­lu­ha­ke­muk­sen teh­nyt Pau­la Hima­nen tote­aa, että, kun ote­taan huo­mioon lukui­sat kor­jaus­toi­men­pi­teet kym­me­nien vuo­sien aika­na sekä sen tosi­asian, että raken­nuk­sen ala­poh­jaa ei ole avat­tu eikä salao­ja­re­mont­tia teh­ty, on raken­nus var­mas­ti asian­mu­kai­sil­la kor­jaus­toi­men­pi­teil­lä kor­jat­ta­vis­sa tur­val­li­seen käyttöön.

Samaa miel­tä oli raken­nuk­sen uuden omis­ta­jan, hel­sin­ki­läi­sen APITEK OY: n toi­mi­tus­joh­ta­ja, Tapio Helis­ten.

– Ehkä täs­sä on hie­man yli­rea­goi­tu näi­den tut­ki­mus­ten osal­ta, hän huomautti.

Hän oli huo­man­nut Oulun kau­pun­gin ilmoi­tuk­sen raken­nuk­sen huu­to­kau­pas­ta ja huu­ta­nut sen 1 500 eurol­la. APITEK on talo­tek­niik­kaan eri­kois­tu­nut raken­nus­lii­ke. Niin­pä hänel­lä oli suun­ni­tel­mis­sa ensi töik­seen salao­ja­re­mon­tin teko. Raken­nuk­seen voi­si asen­taa myös muu­ta­ma ilma­läm­pö­pump­pu ja vaik­ka­pa aurinkopaneelit.

Mitään radi­kaa­le­ja muu­tok­sia ei ole suun­ni­tel­mis­sa. Aja­tuk­se­na oli­si saa­da raken­nus saman­ta­pai­seen, yleis­hyö­dyl­li­seen käyt­töön, kuten aikai­sem­min­kin. Mah­dol­li­nen suo­je­lu­pää­tös vai­kut­taa luon­nol­li­ses­ti sii­hen, mil­lai­sia muu­tok­sia tai kor­jauk­sia voi­daan tehdä.

Kier­rok­sen lopuk­si ELY-kes­kuk­sen Tai­na Tör­mi­kos­ki valot­ti jat­ko­suun­ni­tel­mia. ELY pyy­tää lausun­not kau­pun­gil­ta, Museo­vi­ras­tol­ta ja uudel­ta omis­ta­jal­ta. Pää­tös mah­dol­li­ses­ta suo­je­lus­ta pyri­tään saa­maan vuo­den lop­puun men­nes­sä ennen tule­vaa hallintouudistusta.

Yhte­nä mah­dol­li­suu­te­na hän väläyt­ti myös suo­je­lua ase­ma­kaa­val­la. Jat­kos­sa voi­daan myön­tää myös avus­tuk­sia maa­kun­nal­li­ses­ti arvok­kaan kiin­teis­tön kun­nos­ta­mi­sek­si. Tosin ei puhu­ta suu­ris­ta sum­mis­ta, kos­ka käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa rahaa on vähän.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.