Haukiputaan yhteisötilalla järjestettiin neuvontatilaisuus kompostoinnista. Tilaisuuteen osallistui niukasti väkeä, kun ainoastaan kaksi ihmistä oli paikalla Kiertokaaren erityisasiantuntija Mari Juntusen lisäksi.
Juntunen aloitti tilaisuuden kertomalla kompostoinnin hyödyistä. Kompostista saa käyttökelpoista multaa, jota voi hyödyntää käyttöön ja täten säästää rahaa. Lisäksi kompostoimalla säästää ympäristöä ja pääsee halvemmalla jätemaksuissa.
– Kompostoria hoidettaessa ja käyttäessä saa myös hyötyliikuntaa, Juntunen naureskelee.
Juntunen antoi ohjeita kompostoinnin aloittamista varten. Hän korosti, että kompostin on oltava lämpöeristetty ja suojattu haittaeläimiltä. Lisäksi ilmankierto on varmistettava, sillä komposti ei toimi hapettomissa oloissa. Käyttökokemuksen puolesta on tärkeää hankkia kompostori, joka on mahdollisimman helppokäyttöinen ja laadukas.
– Helppokäyttöistä kompostia on mukava käyttää ja hoitaa. Laadukkaalla kompostorilla on myös yleensä pitkä ikä, joten kannattaa tarkistaa jo ostaessa, että komposti on jämäkkä, Juntunen muistuttaa.
Ohjeistuksen mukaan neljän hengen perheen elintarvikejätteille riittää 200–300 litran kompostori.
Kompostoinnin aloittamiseen tarvitaan kompostorin lisäksi myös esimerkiksi kaupasta saatavaa seosainetta, kannellinen astia ja annostelukauha seosaineelle sekä keittiöön biojäteastia.
Muita asioita, joita saattaa tarvita kompostoinnin aloittaessa ovat heräte, talikko tai sekoitussauva sekä lapio ja kottikärryt.
Seuraavaksi Juntunen kertoi vinkkejä kompostointiin. Ensimmäisenä hän kertoi jätteen kompostoituvan sitä nopeammin, mitä pienemmissä paloissa se on.
– Kannattaa pilkkoa jätteet pieniksi paloiksi, murskata kananmunankuoret ja halkaista pilaantuneet perunat ja hedelmät, Juntunen vinkkaa.
Lisäksi seosainetta kannattaa hänen mukaansa laittaa kompostiin saman verran, kuin laitat jätettä.
Hän myös muistuttaa, että kompostori ei toimi automaattisesti. Sitä pitää muistaa tarkkailla ja hoitaa. Etenkin lämpötilaa, hajua ja kosteutta tulisi seurata tarkasti. Kompostia pitää myös aika ajoin sekoitella.
– Riittää, että sekoittelee pinnasta. Jos tarvitsee pohjasta asti alkaa sekoittamaan, niin puhutaan jo toimintahäiriöstä, hän jatkaa.
Ajan kuluessa kompostista saa multaa. Juntunen kertoo kypsää käyttökelpoista multaa valmistuvan noin vuodessa tai kahdessa. Tämä multa kelpaa kaikkialle puutarhaan.
– Myös raakaa kompostia saa jo 2–5 kuukauden aikana, mutta kyseinen multa on yleensä liian äreää, joten se ei vielä toimi kasvualustana, Juntunen toteaa.
Myös raaka kompostimulta voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi lehtikompostin seassa tai pensaiden katteena lannoitekerroksena. Raakaa kompostia voi myös kypsyttää erillisessä kehikossa.
Kompostoinnissa on myös omat haasteensa, mutta Juntusella oli ohjeet niistä yleisimpiin. Jos komposti haisee mädälle tai valuttaa nestettä, kannattaa lisätä seosainetta ja sekoittaa. Jos kompostissa ei puolestaan tapahdu mitään kannattaa silloin lisätä herätteitä. Valkoiset toukat kompostin sisältä voi pyyhkiä pois paperilla tai muulla liinalla, jonka jälkeen kannattaa lisätä seosainetta ja sekoittaa. Ammoniakin haju johtuu usein siitä, että herätettä on käytetty liikaa. Tällöin kompostiin kannattaa lisätä turvetta.
Juntunen muistutti vielä siitä, mitä ei tulisi kompostiin laittaa. Tuhkaa ei kannata laittaa, koska se on haitallista pieneliöille, mikä sitten vaikuttaa kompostin toimintaan. Lisäksi erilaiset rikkakasvit kannattaa kuivattaa kunnolla, sillä ne saattavat muutoin säilyä ja levitä kompostin käytön yhteydessä.
Tilaisuudessa kerrottiin myös vaihtoehtoja perinteiselle kompostoinnille. Yksi niistä on keittiöön tarkoitettu komposti: Bokashi. Se ei oikein käytettynä aiheuta hajuhaittoja. Bokashilla biojätteestä saa multaa nopeasti, jo parissa kuukaudessa. Toisin kuin kompostori, bokashi toimii täysin hapettomana. Se siis hapattaa biojätteen. Bokashista saa mullan lisäksi myös suotonestettä, joka on erittäin laadukas lannoite. Toinen vaihtoehto kompostorille on biojätekeräykseen liittyminen. Biojätteisiin lajitellut jätteet lähetetään biokaasulaitokselle, jossa niistä tehdään polttoainetta.
– Biojätteestä voi tehdä vaikka mitä, joten kannattaa lajitella tai kompostoida vaikka se ei olisi pakollista, sanoo Juntunen.
Tilaisuuden päätteeksi paikalle saapuneet harmittelivat vähäistä osallistujamäärää. Paikallinen asukas Mervi Saaranen arveli vähäisen kävijämäärän johtuvan tilaisuuden aikaisesta kellonajasta.
– Näin puolen päivän aikaan ihmiset ovat vielä töissä, niin varmaankin sen takia täällä ei tämän enempää ihmisiä ole, Saaranen tuumasi.
Saaranen kertoi aloittaneensa kompostoinnin jo aiemmin, mutta tuli tapahtumaan saadakseen lisätietoa ja vinkkejä kompostointiin.
– Minulla on kotona tällä hetkellä iäkkäämpi kompostori, mutta aion hankkia vielä tehokkaamman. Minulla on myös bokashi, jota käytän lähinnä suotonesteen vuoksi, Saaranen sanoo.
Paikalle saapunut Heli Ollila ei ole vielä aloittanut kompostointia, mutta aikoo hankkia kompostorin kesäkuun aikana.
– Meillä on iso piha, johon tarvitaan paljon multaa esimerkiksi hyötykasveille ja kukille, joten kompostointi on meille hyvä ratkaisu, hän kertoo.
Ollila antoi tilaisuudelle ja Juntuselle kehunsa.
– Todella paljon sai hyvää tietoa tästä tilaisuudesta, kannatti tulla paikalle, Ollila sanoo.
Vastaava tilaisuus järjestetään uudestaan heinäkuun 1. päivä Haukiputaan yhteisötilalla kello 17, jolloin myös muut halukkaat pääsevät kuulemaan asiasta enemmän.