Hal­lin­to-oikeu­den pää­tös Vir­pi­nie­men kaa­vas­ta ei yllättänyt

Virpiniemen idylli kätkee sisäänsä vuosia jatkuneet ongelmat. Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ry valitti hallinto-oikeuteen Oulun kaupunginvaltuuston 13.11.2023 tekemästä päätöksestä, jossa valtuusto hyväksyi Virpiniemen Kellonlahti-Meriniemi alueiden kortteleita koskevan asemakaavan muutoksen. Hallinto-oikeus kumosi valituksen kohteena olevan päätöksen 6.3.2025. Kuva: Anu Kauppila

 

Vikaan on men­ty vuo­sien aika­na useam­paan ker­taan ja ongel­maa on yri­tet­ty kor­ja­ta mah­dot­to­mal­la kaa­va­muu­tok­sel­la, vaik­ka rat­kai­sua oli­si voi­tu etsiä mui­ta reit­te­jä pit­kin. Alu­een asuk­kais­ta pit­kä pro­ses­si tun­tuu kohtuuttomalta.

Kel­lo­lai­nen kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu ja yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nan jäsen Esa Aal­to ei ollut lain­kaan yllät­ty­nyt hal­lin­to-oikeu­den pää­tök­ses­tä. Pää­tös ei yllät­tä­nyt myös­kään alu­eel­la vuo­des­ta 2011 saak­ka asu­nut­ta Han­na Tak­ku­laa. Tak­ku­lal­la ja hänen van­him­mal­la tyt­tä­rel­lään on vaki­tui­set osoit­teet Vir­pi­nie­mes­sä, mut­ta hänen puo­li­son­sa ja kak­si nuo­rin­ta tytär­tä eivät vaki­tuis­ta osoi­tet­ta hei­dän yhtei­seen kotiin­sa saa.

–Tämä oli sel­vää jo ennen, kuin pro­ses­si käyn­nis­tyi. Hal­lin­to-oikeus on teh­nyt vas­taa­van­lai­sia pää­tök­siä aiem­min­kin, joten lain tul­kin­ta ei ollut miten­kään epä­sel­vä, Aal­to toteaa.

– Pää­tös ei sinän­sä ollut yllä­tys, mut­ta on tämä pro­ses­si kes­tä­nyt jo niin kau­an, että kyl­lä sitä toi­saal­ta jo odot­ti, että asia saa­tai­siin pää­tök­seen ja jokai­nen sai­si päät­tää mis­sä asuu, Tak­ku­la sanoo.

Vikaan on men­ty Aal­lon mukaan useam­mas­sa koh­das­sa. Ensin­nä­kin kau­pun­gin­val­tuus­to äänes­ti esi­tyk­ses­tä, joka oli teh­ty ilman val­mis­te­lua. Aal­lon mie­les­tä val­tuu­te­tut eivät tien­neet mis­tä he äänes­ti­vät ja kaa­voi­tus alkoi tul­kit­se­maan pää­tös­tä siten, että ase­ma­kaa­van muu­tos täy­tyi­si tehdä.

– Pää­tös oli itse asias­sa sii­tä, että yleis­kaa­van päi­vi­tyk­ses­sä pitäi­si mah­dol­lis­taa ase­ma­kaa­van muu­tos. Teks­ti käsit­te­li Oulun kes­kei­sen kau­pun­kia­lu­een ase­ma­kaa­vaa, joka lop­puu tuo­hon Hols­tin­mä­keen. Tie­dos­sa oli, että kaa­va­muu­tos oli­si lain­vas­tai­nen, mut­ta sil­ti sitä alet­tiin vie­mään eteen­päin ja poruk­ka läh­ti mukaan ajat­te­le­mat­ta kum­mem­min, mitä se tar­koit­taa, Aal­to kertaa.

Herää kysy­mys, mik­si asian eteen­päin vie­mis­tä ei ole tor­pat­tu vuo­sien aika­na. Aal­to ker­too, että yri­tet­ty on. Hän on itse otta­nut asian yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nas­sa esil­le usein, kuten myös Suo­men luon­non­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen Oulun yhdis­tys, joka esit­ti jo ensim­mäi­ses­tä osal­lis­ta­mis- ja arvioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta mie­li­pi­teen sii­tä, että val­tuus­ton pää­tös­tä tul­ki­taan vää­rin ja ase­ma­kaa­van muu­tos oli­si lainvastainen.

– Mut­ta eihän sii­tä kukaan välit­tä­nyt. Pitäi­si miet­tiä, miten tilan­ne on syn­ty­nyt. Alue­han on ollut aina maakunta‑, yleis- ja ase­ma­kaa­vas­sa vir­kis­tys- ja mat­kai­lua­luet­ta, Aal­to lisää.

Pie­leen on men­ty sii­nä koh­taa, kun mai­straat­ti on alka­nut kir­jaa­maan raken­nuk­siin vaki­tui­sia osoit­tei­ta. Aal­to muis­tut­taa, että vir­he on tapah­tu­nut ja ongel­ma on alka­nut syn­ty­mään digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­sa eli enti­ses­sä mai­straa­tis­sa Hel­sin­gin pääs­sä, ei kun­nas­sa. Samal­la taval­la on käy­nyt muun muas­sa Kuusa­mos­sa ja Kala­joen hiek­ka­sär­kil­lä. Mai­straat­te­ja oli aikai­sem­min useam­pia, jot­ka kir­ja­si­vat osoit­tei­ta sil­loi­sen käy­tän­nön mukaan. Eli mai­straa­tit teki­vät ensin yhden­lai­sen tul­kin­nan, joka muut­tui kor­keim­man hal­lin­to-oikeu­den lin­jat­tua, miten lakia pitää tul­ki­ta. Mai­straa­tit yhdis­tyi­vät Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tok­si vuo­den 2020 alus­sa ja osoit­tei­den kir­jaa­mis­käy­tän­tö muu­tet­tiin jo ennen sitä.

– Poruk­ka on ilmoit­ta­nut, että minä asun tääl­lä ja mai­straat­ti on kir­jan­nut vakio­soit­teen ilmoit­ta­jan mukaan. Asia on nous­sut esil­le, kun joku on sii­tä valit­ta­nut ja kor­kein hal­lin­to-oikeus on sit­ten lin­jan­nut, miten lakia tulee tul­ki­ta oikein. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton tulee nou­dat­taa lakia eikä se enää voi kir­ja­ta vaki­tui­sia osoit­tei­ta loma-asun­toi­hin, Aal­to avaa ongel­man taustoja.

Osoit­tei­ta kir­jan­nut­ta mai­straa­tin hen­ki­lö­kun­taa ei Aal­lon mukaan pidä syyt­tää vää­räs­tä toi­min­nas­ta, sil­lä ennen kor­keim­man hal­lin­to-oikeu­den pää­tös­tä ei ollut tie­toa, miten laki tuli­si tul­ki­ta. Ongel­man ilmet­tyä yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nas­sa poh­dit­tiin, mitä asial­le voi­si teh­dä ilman, että kaa­va­muu­tos­ta, sil­lä se tie­det­tiin ongelmalliseksi.

Edel­li­sel­lä val­tuus­to­kau­del­la asi­aa yri­tet­tiin rat­kais­ta ole­mal­la yhtey­des­sä digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton suun­taan ja sil­loi­seen val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­öön yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nan tuol­loi­sen puheen­joh­ta­ja Mart­ti Kor­ho­sen toi­mes­ta. Kes­kus­te­lu­yh­teys saa­tiin­kin avat­tua ja Hel­sin­gis­tä pyy­det­tiin työ­ka­lu­ja asian edis­tä­mi­seen, sil­lä Oulus­sa nii­tä ei ollut. Tuol­loin keret­tiin jo poh­tia muu­tos­ta koti­kun­ta­la­kiin ja pro­ses­si alkoi hie­man sel­vi­tä, kun­nes kaik­ki yhtey­den­pi­to ja ongel­man­rat­kai­su pysäh­tyi­vät kuin sei­nään kaa­van­muu­tos­pro­ses­sin edetessä.

– Nyt on men­nyt vuo­sia eikä yhtey­den­pi­toa ole ollut lain­kaan. Nyt ollaan taas nol­la­pis­tees­sä, eikä ole tapah­tu­nut mitään, Aal­to harmittelee.

Asioi­den veks­laa­mi­nen tun­tuu Tak­ku­las­ta koh­tuut­to­mal­ta ver­rat­tu­na mui­hin kun­tiin, jois­sa asia on pys­tyt­ty ratkaisemaan.

– Vir­pan koh­dal­la tämä tun­tuu käsit­tä­mät­tö­män han­ka­lal­ta. Asuk­kail­le on annet­tu pie­ni varo­vai­nen lupaus, että nyt onnis­tuu, kun mak­se­taan tiet­ty sum­ma ja sit­ten se ei onnis­tu­kaan, Tak­ku­la sanoo.

Miten Aal­lon mukaan asias­sa tuli­si ede­tä? Hän huo­maut­taa, että jokai­sen pitäi­si jo tie­tää, että yleis­kaa­van muu­tos ei tule onnis­tu­maan, sil­lä vas­taan tulee maa­kun­ta­kaa­va, joka toi­mii ohjee­na yleis­kaa­val­le. Täs­tä­kin on ole­mas­sa esi­merk­ki ja kor­keim­man hal­lin­to-oikeu­den pää­tös Asik­ka­las­ta vuo­del­ta 2021. Asik­ka­lan kun­ta oli aja­tel­lut muut­ta­van­sa ase­ma­kaa­vaa van­hen­tu­neen yleis­kaa­van ansios­ta, muta hal­lin­to-oikeus tote­si, että se ei ole mah­dol­lis­ta maa­kun­ta­kaa­van vuok­si. Vir­pi­nie­men asias­sa pätee samat lait. Pitäi­si läh­teä muut­ta­maan maa­kun­ta­kaa­vaa, joka on taas maa­kun­ta­ta­son asia eikä kau­pun­gin pää­tet­tä­vis­sä. Maa­kun­ta­kaa­vaa ohjaa val­ta­kun­nal­li­set aluei­den käyt­tö­ta­voit­teet, jol­loin pitää kat­soa sitä, onko Vir­pi­nie­mes­sä riit­tä­vän tii­vis yhteis­kun­ta­ra­ken­ne ja voi­daan­ko alu­eel­le osoit­taa asumista.

– Toden­nä­köi­ses­ti ei. Limin­ka oli­si halun­nut raken­taa nelos­tien var­teen ostos­kes­kuk­sia, mut­ta maa­kun­ta­kaa­va mää­rää, että yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta ei saa hajaut­taa lii­kaa ja se tuli esteek­si raken­ta­mi­sel­le, Aal­to vastaa.

Oulun kau­pun­gin kaa­voi­tusark­ki­teh­ti Han­na Pöy­tä­kan­gas ker­toi, että hal­lin­to-oikeu­den pää­tök­seen voi hakea muu­tos­ta valit­ta­mal­la, jos kor­kein hal­lin­to-oikeus myön­tää vali­tus­lu­van. Maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain mukaan kui­ten­kaan muil­la kuin kun­nal­la ei ole oikeut­ta hakea muu­tos­ta hal­lin­to-oikeu­den pää­tök­seen sil­tä osin, kuin hal­lin­to-oikeus on kumon­nut kun­nan viran­omai­sen teke­män kaa­van hyväk­sy­mis­tä kos­ke­van pää­tök­sen. Pöy­tä­kan­gas tote­aa, että asi­aan liit­ty­viä yhtey­den­ot­to­ja on tul­lut tähän men­nes­sä muutamia.

– Asian jat­ko­toi­men­pi­teet ovat kaa­voi­tuk­ses­sa poh­din­nan alla ja vaih­toeh­dois­ta kes­kus­tel­laan päät­tä­jien kans­sa ennen kuin jat­ko­toi­men­pi­tei­siin ryh­dy­tään, Pöy­tä­kan­gas kertoo.

Ainoa miten asi­aa voi­si asuk­kaa­na ja päät­tä­jä­nä läh­teä edis­tä­mään on Aal­lon mie­les­tä kes­kus­te­lu­yh­tey­den palaut­ta­mi­nen Hel­sin­kiin digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­toon ja minis­te­rei­hin. Aal­to poh­tii voi­si­ko lain nykyi­sen tul­kin­nan vuok­si jotain laki­py­kä­lää tar­ken­taa siten, että aina­kin jo vaki­tui­ses­ti asut­tui­hin asun­toi­hin sai­si siir­tää muun per­heen kirjat.

–Yhteyt­tä kan­nat­taa ottaa hal­li­tus­puo­luei­siin, sil­lä istu­va hal­li­tus on jo vapaut­ta­nut raken­ta­mis­ta huo­mat­ta­vas­ti, joten siel­lä voi­tai­siin nyt olla myö­tä­mie­li­siä asian suh­teen. Asia ei rat­kea kaa­vaa vaan lakia muut­ta­mal­la, Aal­to toteaa.

Aal­to tun­tee sym­pa­ti­aa eri­tyi­ses­ti nii­tä per­hei­tä koh­taan, jois­sa osal­la on kir­jat Vir­pi­nie­mes­sä ja osal­la jos­sain muu­al­la. Lakia voi­si tar­ken­taa hänen mie­les­tään eri­tyi­ses­ti näi­den per­hei­den koh­dal­la, jot­ta kaik­ki sai­si­vat osoit­teen yhtei­seen kotiin. Kor­kein oikeus ei Aal­lon mukaan poh­di yksit­täi­sen asuk­kaan tilan­net­ta tul­ki­tes­saan lakia vaan se kat­soo isom­paa linjaa.

– Sama kos­kee koko Suo­mea. Vir­pi­nie­men tilan­ne nousee eni­ten esil­le, kos­ka tääl­lä on niin pal­jon vaki­tui­sia asuk­kai­ta. He, joil­la tääl­lä on vaki­tui­nen osoi­te saa tie­ten­kin jat­kos­sa­kin tääl­lä asua eikä ketään olla hää­tä­mäs­sä pois, Aal­to lisää.

Vir­pi­nie­men alu­een kehit­tä­mi­nen vir­kis­tys- ja majoi­tusa­lu­ee­na Vir­pi­nie­men kehit­tä­mis­suun­ni­tel­man ja maa­kun­ta­kaa­van mukaan on Aal­lon mie­les­tä tär­ke­ää. Hän har­mit­te­lee Syke-kah­vi­lan lopet­ta­mis­ta, Osaon siir­ty­mis­tä pois alu­eel­ta ja hyp­py­ri­mäen hiljaisuutta.

– FIS-latu­jen tule­mi­nen alu­eel­le on tie­ten­kin hyvä, kuten myös tule­va ensi­lu­men­la­tu. Jotain kehi­tys­tä tapah­tuu, mut­ta enem­män on men­ty taak­se­päin. Nyt resurs­sit mene­vät asu­mi­sen vat­vo­mi­seen, kun ne tuli­si käyt­tää alu­een kaa­van mukai­seen kehit­tä­mi­seen, Aal­to sanoo.

Val­tuu­tet­tu koros­taa, ettei ole mis­sään vai­hees­sa ollut sitä miel­tä, ettei­kö ongel­maa tuli­si rat­kais­ta. Hän ker­too nos­ta­neen­sa esil­le sen, että asioi­ta on teh­ty vää­räs­sä jär­jes­tyk­ses­sä ja lain vas­tai­ses­ti. Hän­tä har­mit­taa alu­een asuk­kai­den puo­les­ta, että val­tuus­to ei otta­nut yksit­täi­sen polii­ti­kon tuo­mia epä­koh­tia tosis­saan eivät­kä pereh­ty­neet annet­tuun tie­toon. Aal­to nau­rah­taa ja ihmet­te­lee, miten val­tuus­tos­sa voi­daan vie­lä ihme­tel­lä jon­kun valit­ta­neen kaa­vas­ta, sil­lä sen lain­vas­tai­suus on ollut koko ajan tiedossa.

– Minul­le oli tär­ke­ää, että asuk­kail­le teh­täi­siin sel­väk­si kaa­va­muu­tok­seen rahaa kerä­tes­sä, että rahat mene­vät toden­nä­köi­ses­ti huk­kaan kaa­van kumou­tues­sa. Medias­sa on kir­joi­tet­tu ”Virp­paan saa pian vaki­tui­sen osoit­teen” ja asun­to­ja on myy­ty eteen­päin sitä mai­nos­taen. Se on tie­tys­ti uudel­le omis­ta­jal­le vää­rä vies­ti. Olen sano­nut lau­ta­kun­nas­sa, että täl­le täy­tyy lait­taa stop­pi, sil­lä se on ihmis­ten har­haut­ta­mis­ta kau­pun­gin puo­lel­ta, Aal­to sanoo.

Kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä ja yrit­tä­jä Jon­na Kur­vi­nen ker­too Kiin­teis­tö­vä­li­ty­sa­lan kes­kus­lii­ton hin­ta­seu­ran­ta­pal­ve­lus­ta sel­viä­vän, että vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na Vir­pi­nie­mes­sä on myy­ty 50 asun­toa. Vii­mei­sen vuo­den aika­na on myy­ty 10 ja sitä ennen seit­se­mäs­tä kah­dek­saan asun­toa vuo­des­sa. Vuon­na 2015 myy­tiin kak­si asun­toa ja edel­li­se­nä vuon­na nel­jä asuntoa.

–Eni­ten myyn­tiin on vai­kut­ta­nut vuo­den 2014 mai­straa­tin pää­tös olla hyväk­sy­mät­tä asuk­kai­ta kir­joil­le. Se aiheut­ti suur­ta epä­tie­toi­suut­ta alu­eel­le. Myyn­ti­koh­teis­sa olen huo­man­nut luke­neen kaa­va­muu­tok­sen ole­van vireil­lä. Uskoi­sin sil­ti, että osta­jat ovat tie­toi­sia, että kaa­va ei vält­tä­mät­tä mene läpi, Kur­vi­nen kertoo.

Jotain posi­tii­vis­ta­kin Aal­to on löy­tä­nyt tilan­tees­ta. Hän ei ole kuul­lut kenen­kään kysee­na­lais­ta­van hal­lin­to-oikeu­den pää­tös­tä tai päätäntävaltaa.

–Suo­ma­lai­sil­la on todel­la vah­va luot­to sii­hen, että oikeus päät­tää oikein. Vir­pas­sa on pal­jon hyvää­kin, kuten tal­vi- ja eläi­nur­hei­lu sekä golf. Itse en pelaa, mut­ta se näyt­tää ole­van suo­sit­tua ja pitää aluet­ta elä­vä­nä kesäi­sin, Aal­to hymyilee.

Tak­ku­la ker­too, että äiti­nä hän­tä ei nämä asiat pelo­ta, sil­lä tähän asti kaik­ki Vir­pi­nie­men kou­lu­lai­set ovat saa­neet kou­lu­kyy­dit kou­luun ja lap­set ovat pääs­seet ter­vey­den­huol­lon asiak­kaik­si. Hän toi­voo, että asiat pysy­vät näi­den osal­ta jat­kos­sa­kin turvattuina.

–Toi­voi­sin, että mei­dän per­heem­me kaik­ki jäse­net sai­si­vat lopul­ta osoit­teen­sa mei­dän kotiim­me. Asuin­paik­kaam­me se ei kui­ten­kaan vai­ku­ta jat­kos­sa­kaan, sil­lä me tyk­kääm­me täs­tä rau­hal­li­ses­ta alu­ees­ta ja ulkoi­lu­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Minus­ta jokai­sen pitäi­si tuli­si saa­da päät­tää itse mis­sä asuu ja minä­kin olen tie­toi­ses­ti halun­nut tääl­lä asua enkä ole tän­ne vail­la sen enem­pää pal­ve­lui­ta, mitä tääl­lä nyt on. Uskon, että tääl­lä asu­vat ihmi­set ovat tie­toi­ses­ti valin­neet pik­kui­sen pidem­mät väli­mat­kat muun muas­sa kaup­paan, Tak­ku­la naurahtaa.

Kaup­pa­hin­nat ovat olleet neliö­hin­noil­taan Kur­vi­sen mukaan koko ajan samois­sa tasois­sa. Hänes­tä on vai­kea sanoa vai­kut­taa­ko hal­lin­to-oikeu­den pää­tös myyn­ti­hin­toi­hin, sil­lä alu­eel­la on pal­jon myös loma-asun­to­ja ja koh­tei­ta oste­taan loma­käyt­töön. Vii­me tal­ven aika­na on Kur­vi­sen mukaan ollut het­kiä, kun alu­eel­la ei ole ollut yhtään myy­tä­vää koh­det­ta ja se poik­ke­aa nor­maa­lis­ta tilan­tees­ta. Hal­lin­to-oikeu­den pää­tök­sen tul­les­sa jul­ki alu­eel­ta tuli heti muu­ta­ma koh­de myyntiin.

–He, jot­ka Vir­pi­nie­mes­sä halua­vat asua jär­jes­te­le­vät asian­sa niin, että voi­vat siel­lä asua ympä­ri­vuo­ti­ses­ti. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti mie­li­pi­tee­ni on se, että Oulun kau­pun­gin tuli­si kehit­tää Vir­pi­nie­meä niin pal­jon, että ihmi­set halua­vat lait­taa mök­kin­sä tuot­ta­maan ja sin­ne saa­tai­siin lisää majoi­tus­ta, Kur­vi­nen toteaa.