Hak­kei­ta oli Oulu Osa­keyh­tiön per­he­leh­ti, Pate­nie­mi-Seu­ran valo­ku­va­näyt­te­ly Hau­ki­pu­taan kirjastossa

Pateniemi-Seuran näyttely Oulu Osakeyhtiön perhelehti Hakkeista löytyy Haukiputaan kirjastosta 6.10.saakka.Pateniemi-Seuran näyttely Oulu Osakeyhtiön perhelehti Hakkeista löytyy Haukiputaan kirjastosta 6.10.saakka.

Pate­nie­mi-Seu­ra on koon­nut näyt­te­lyn Hau­ki­pu­taan kir­jas­toon Oulu Osa­keyh­tiön per­he­leh­den, Hak­kei­den kan­sis­ta, mut­ta myös muu­ta­mia sisä­si­vu­ja on näh­tä­vil­lä. Kan­sia on esil­lä 1980-luvun puo­li­vä­liin saak­ka. Näyt­te­ly on näh­tä­vis­sä 6.10. saak­ka. Mar­ras­kuus­sa pidet­tä­väs­sä saha­se­mi­naa­ris­sa aihees­ta pide­tään laa­jem­pi esi­tel­mä­kin. Oulu Osa­keyh­tiö omis­ti myös Pate­nie­men sahan vuo­si­na 1935–1986. Pate­nie­men sahan toi­min­ta lop­pui v. 1990. Oulu Oy sulau­tet­tiin Veit­si­luo­to Oy:hyn vuon­na 1986. Vuon­na 1995 Enso Gutzeit Oy ja Veit­si­luo­to Oy yhdis­tyi­vät Enso Oyj:ksi. Sit­tem­min vuon­na 1998 yhdis­tyi­vät Enso Oyj ja Sto­ra Ab, yhdis­tyi­vät Sto­ra Enso Oyj:ksi.

Pate­nie­mes­tä löy­tyy useam­pia­kin kan­sia. Leh­det ja nii­den kan­net­kin, ker­to­vat arjen tapah­tu­mis­ta aina käy­tän­nön toi­men­pi­tei­siin ja ovat siten his­to­rial­li­sia doku­ment­te­ja. Pate­nie­mi-Seu­ran arkis­tos­ta löy­tyy lähes kaik­ki Hak­keet. Näyt­te­lys­tä löy­tyy myös tie­toa Pate­nie­men toi­min­nois­ta ennen Oulu Oy:n aikaa ja toi­min­nois­ta Oulu Oy:n aikana.

Hak­kei­ta ‑leh­den ensim­mäi­nen nume­ro ilmes­tyi hel­mi­kuus­sa 1945 ja vuo­den 1946 alus­ta leh­ti ilmes­tyi sään­nöl­li­ses­ti ker­ran kuu­kau­des­sa. Vuo­den 1976 alus­ta alkoi Hak­kei­den rin­nal­la ilmes­tyä sisäi­nen tie­do­tus­leh­ti ST-leh­den nimel­lä. Täs­sä vai­hees­sa Hak­kei­ta muu­tet­tiin nel­jä ker­taa vuo­des­sa ilmes­ty­väk­si henkilöstölehdeksi.

Vuo­den 1986 St-leh­den nume­ros­sa 11 ollees­sa artik­ke­lis­sa ”Yli 40 vuot­ta Oulu­yh­tiön leh­tiä”, ker­too talous­pääl­lik­kö Juha­ni Lares, että Hak­kei­ta ja ST-leh­teä oli­si ilmes­ty­nyt sii­hen men­nes­sä koko­nais­ta 470 nume­roa. Hak­kei­den ensim­mäi­nen pää­toi­mit­ta­ja oli ensim­mäi­sen vuo­den toi­mis­to­pääl­lik­kö Leo Rei­to­la. Hänen jäl­keen­sä pää­toi­mit­ta­ji­na toi­mi­vat sosi­aa­li­neu­vos Arvo Alan­ne vuo­det 1946–1969, Tuo­mo Met­sä­ran­ta 1969–1973 ja tämän jäl­keen Tuo­mo Starck.

Oulu Osa­keyh­tiön eri hen­ki­lös­tö­ryh­miä edus­ta­val­la tie­do­tus­toi­mi­kun­nal­la on myös ollut mer­kit­tä­vä roo­li leh­tien jul­kai­se­mi­ses­sa. On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, kuin­ka leh­tien sisäl­tö vaih­te­lee eri aikoi­na. Tämä näkyy myös Hak­kei­den kan­sis­sa. Alku­vai­heis­sa aina 1970-luvul­le saak­ka pai­not­tuu käy­tän­nön työn mer­ki­tys. Niin­pä esi­mer­kik­si kan­sis­ta löy­tyy vuo­del­ta 1949 Ennä­tys­ta­rak­kaa Oulu 13:n hinaa­ma­na tai Alku­ke­sän näky­mää Pate­nie­men sata­mas­ta. Vuo­del­ta 1954 löy­däm­me Pate­nie­men lau­ta­tar­han tal­vi­sa­hauk­ses­ta täyt­ty­nee­nä odot­ta­mas­ta kevään las­tauk­sen alkua tai vuo­den 1969 nume­ros­ta 11 bon­gaam­me M/S Var­ja­kan kiin­nit­ty­nee­nä Top­pi­lan satamaan.

Oulu Osa­keyh­tiöl­lä oli­kin aikoi­naan vii­si suur­ta val­ta­me­ria­lus­ta; Var­ja­kan lisäk­si Pok­ki­nen, Tui­ra, Koi­te­li ja Finn­maid. Lai­van­va­rus­tus ei kui­ten­kaan pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä osoit­tau­tu­nut kan­nat­ta­vak­si, vaan sii­tä oli luo­vut­ta­va 1980- luvun puo­li­vä­lin jäl­keen. Hinaa­jil­la oli mer­kit­tä­vä roo­li Pate­nie­men sahan toi­min­nas­sa. Niil­lä kul­jet­tiin tuk­ki­laut­to­ja Ii- ja Kii­min­ki­jo­ki-suul­ta sekä Oulu­jo­ki­suul­ta. Oulu Oy:n myö­tä hinaa­jat sai­vat uudet nimet, kuten Oulu 1, Oulu 2, Oulu 5 tai ennä­tys­ta­rak­kaa hinaa­mas­sa ollut Oulu 13.

Yhtiön hen­ki­lös­tö per­hei­neen, yhtiön elä­ke­läis­toi­min­ta ja har­ras­tus­toi­min­ta näkyy hyvin myös Hak­kei­den kan­sis­sa ja artik­ke­leis­sa. Niin­pä vuo­den 1948 nume­ros­ta kol­me löy­däm­me tal­vi­kil­pai­luis­ta ja tal­vi­lei­reis­tä ker­to­van kan­si­ku­van. Seu­raa­van vuo­den kan­si näyt­tää kuvaa Pate­nie­men per­he­juh­lil­ta juhan­nus­päi­vä­nä. Näyt­te­lyyn on otet­tu mukaan myös sisä­si­vu samois­ta per­he­juh­lis­ta. Aloi­te­toi­min­ta, tapa­tur­man­tor­jun­ta ja palo­kun­ta­toi­min­ta ovat eri aikoi­na olleet hyvin esillä.

Hak­kei­den kan­nes­ta nume­ro 10 vuo­del­ta 1963 löy­däm­me Nuot­ta­saa­ren teh­das­pa­lo­kun­nan har­joit­te­le­mas­sa. Samas­ta nume­ros­ta on otet­tu esil­le runo ”Tulen val­lan me tah­dom­me voit­taa”. Vuo­den 1984 Hak­kei­ta-Oulu Osa­keyh­tiön hen­ki­lös­tö­leh­ti, kan­nes­ta löy­däm­me puo­les­taan kuvan kaa­su­har­joi­tuk­ses­ta rik­ki­diok­si­lai­tok­sel­ta. Taka­kan­si esit­te­lee haus­kal­la taval­la pyyk­ki­poi­ka­tai­det­ta. Kan­net oli­vat pää­sään­töi­ses­ti mus­ta­val­koi­sia 1970 luvul­le saak­ka. 1980-luvun kan­net oli­vat­kin jo väril­li­siä ja niis­sä oli tavoi­tel­tu myös tai­teel­li­suut­ta. Hak­kei­den kan­sia ovat kuvan­neet monet tun­ne­tut oulu­lai­set valo­ku­vaa­jat, jois­ta esi­merk­ki­nä mai­nit­ta­koon vaik­ka­pa Uuno Lauk­ka.

Leh­det ja leh­tien kan­net tuo­vat van­hem­mil­le pate­nie­mi­sil­le var­mas­ti pal­jon muis­to­ja mie­leen. Niin­pä näyt­te­lyä pys­tyt­tä­mäs­sä olleen Pate­nie­mi-Seu­ran puheen­joh­ta­ja Sep­po Barc­kil­le tulee mie­leen vaik­ka­pa Pate­nie­men ”Kiik­ku­ran­ta”, jos­ta löy­tyi leik­ki­kent­tä, kiik­ku­ja ja kei­nu­ja. Siel­lä vie­tet­tiin per­he­juh­lia­kin. Leh­den toi­mit­ta­mi­ses­sa muka­na ollut Vil­le Airak­si­nen toi­mi sahan urhei­luoh­jaa­ja­na, joka piti len­nok­kai­ta urhei­luai­hei­sia esi­tel­miä Honkapirtillä.

Hak­kei­den kan­si nume­ro 9 vuo­del­ta 1963, joka esit­te­lee truk­ki­kul­jet­ti­mia, joi­ta pit­kin tukit siir­ret­tiin kuo­ri­moon, tuo Sepol­le elä­väs­ti mie­leen kesä­työn, mis­sä hänen teh­tä­vä­nään oli sii­vo­ta Cham­pio­nin lat­ti­aa yli­mää­räi­sis­tä par­keis­ta. Tun­nel­ma oli pelot­ta­va, sil­lä piik­ki­pyö­rät tun­tui­vat pyö­ri­vän hyvin lähel­lä hän­tä. Arvo Alan­tees­ta hänel­le tulee mie­leen se, kuin­ka Aulik­ki Rau­ta­vaa­ran esiin­ty­mis­tä var­ten piti Hon­ka­pir­til­le hank­kia har­mo­nin tilal­le flyy­ge­li. Alan­ne antoi teh­tä­vän Oulus­sa asu­val­le hel­sin­ki­läi­sen musiik­ki­liik­keen edus­ta­jal­le Paa­vo Kai­ja­sel­le, joka löy­si sen ete­lä­suo­ma­lai­ses­ta yksi­tyis­ko­dis­ta. Flyy­ge­li on nyt jää­nyt sul­je­tun Hon­ka­pir­tin juh­la­sa­liin, jos­sa vain haa­mut soit­te­le­vat sitä. Tosin se ei ole enää vireessä.

Läh­tei­tä: Pate­nie­mi-Seu­ran his­to­rii­kit, Saka­ri Vir­ta­sen his­to­riik­ki Nuot­ta­saa­res­ta Wall Stree­til­le, Oulun met­sä­teol­li­suus kaup­pa­huo­neis­ta Sto­ra Ensoon, Hake-lehdet

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.