Bio­jät­teen eril­lis­ke­räyk­ses­tä vie­lä pal­jon kysymyksiä

Bio­jät­teen lajit­te­lu­vel­voi­te laa­je­nee taa­ja­mien oma­ko­ti­ta­loi­hin tänä vuon­na. Bio­jä­te pitää laji­tel­la vii­meis­tään 19.7. myös Ran­ta­poh­jan alu­een taa­ja­mis­sa. Bio­jät­teen lajit­te­luun on kak­si vaih­toeh­toa, joko Kier­to­kaa­ren jär­jes­tä­män eril­lis­ke­räyk­sen tilaa­mi­nen tai bio­jät­teen kom­pos­toin­ti omas­sa kompostissa.

Vaik­ka bio­jät­teen lajit­te­lu on monil­le jo tut­tu jut­tu käy­tän­nös­sä, eril­lis­ke­räys ja sii­hen liit­ty­mi­nen herät­tää vie­lä pal­jon kysy­myk­siä. Miten bio­jät­teen eril­lis­ke­räys tapah­tuu ja mitä se mak­saa? Mikä on bio­jä­te­kimp­pa ja mitä bio­jät­tee­seen yli­pää­tään voi lait­taa? Asun­ko taa­ja­ma-alu­eel­la, jota vel­voi­te koskee?

Jäte­lain mukai­ses­ti Kier­to­kaa­ri vas­taa asu­mi­ses­ta syn­ty­vän bio­jät­teen keräi­lys­tä taa­ja­ma-alueil­la ja hoi­taa bio­jä­te­pal­ve­lun asia­kas­pal­ve­lun ja las­ku­tuk­sen. Kier­to­kaa­ren kil­pai­lut­ta­ma jäte­huol­to­y­ri­tys käy tyh­jen­tä­mäs­sä bio­jä­teas­tiat erilliskeräyksenä.

Kier­to­kaa­ri on aloit­ta­nut alu­eel­laan bio­jät­teen lajit­te­lu­kam­pan­jan jal­kau­tu­mal­la kir­jas­toi­hin ja asu­kas­tu­vil­le ker­to­maan uudis­tuk­ses­ta. Infot alkoi­vat Kii­min­gis­tä ja Jää­lis­tä. Hau­ki­pu­das ja Mar­tin­nie­mi oli­vat vuo­ros­sa vii­me tiis­tai­na. Bio­jät­teen lajit­te­lun ohel­la hau­ki­pu­taa­lai­sia kiin­nos­ti myös bio­jät­teen jat­ko­kä­sit­te­ly ja kier­rä­tys laa­jem­min­kin. Huol­ta aiheut­ti var­sin­kin yksi­na­su­vien osal­ta se, että onko vält­tä­mä­tön­tä liit­tyä eril­lis­ke­räyk­seen, kun bio­jä­tet­tä tun­tuu tule­van vähän. Myös kus­tan­nuk­set mie­ti­tyt­tä­vät monia.

Kier­to­kaa­ren eri­tyis­asian­tun­ti­ja Mari Jun­tu­nen ker­toi, että bio­jä­teas­tioi­ta on eri kokoi­sia, jois­ta voi vali­ta sopi­van koti­ta­lou­den koon ja tar­peen mukaan sekä päät­tää tyhjennysvälistä.

– Bio­jä­tet­tä ihmees­ti vaan ker­tyy kah­vin­sa­kois­ta, peru­nan- ja hedel­män­kuo­ris­ta ynnä muus­ta, kun ne laji­tel­laan eril­leen. Bio­jä­te­ke­räyk­sen myö­tä jäte­huol­lon koko­nais­kus­tan­nuk­set eivät vält­tä­mät­tä nouse, aina­kaan kovin pal­jon. Kun bio­jät­teen ohel­la myös muut jät­teet kuten pah­vit, kar­ton­git, muo­vi­pak­kauk­set ja lasit laji­tel­laan ja toi­mi­te­taan niil­le kuu­lu­viin kier­rä­tys­pis­tei­siin, seka­jä­teas­tian tyh­jen­nys­vä­liä voi piden­tää, enim­mil­lään jopa 12 viik­koon, Jun­tu­nen valotti.

Pie­nin bio­jä­teas­tia on 80 ja suu­rin 240 lit­ran vetoi­nen. Lii­tyt­täes­sä bio­jät­teen eril­lis­ke­räyk­seen hin­taan sisäl­tyy tyh­jen­nyk­sen ohel­la pus­si­tet­tu jäteas­tia ja sen pesu. Mak­su on esi­mer­kik­si yhden per­heen tar­pei­siin sovel­tu­van 140 lit­ran bio­jä­teas­tian osal­ta 140 euroa vuodessa.

Kus­tan­nuk­sia alen­taa, jos muo­dos­te­taan naa­pu­rus­ton kans­sa yhtei­nen bio­jä­te­kimp­pa. Jos esi­mer­kik­si kol­mel­la kiin­teis­töl­lä on yhtei­nen 240 lit­ran bio­jä­teas­tia, mak­su on 50 euroa vuo­des­sa talout­ta koh­ti. Esi­merk­ki­hin­nat on las­ket­tu mak­si­mi­tyh­jen­nys­vä­leil­lä, jot­ka ovat kesä­ai­kaan kah­den vii­kon välein ja tal­viai­kaan 4 vii­kon välein. Astian kokoa ja tyh­jen­nys­vä­le­jä voi miet­tiä tar­peen mukaan ja nii­tä voi myös tar­peen vaa­ties­sa myös muuttaa.

Tie­tyt kri­tee­rit täyt­tä­vän bio­jä­teas­tian voi hank­kia myös itse, sil­loin kus­tan­nus on 3,30 euroa pie­nem­pi kuu­kau­des­sa, mut­ta astian pus­si­tuk­ses­ta ja pesus­ta pitää huo­leh­tia itse.

Kier­to­kaa­res­sa toi­vo­taan, että bio­jä­te­ke­räyk­seen lii­tyt­täi­siin hyvis­sä ajoin lähi­viik­ko­jen ja kuu­kausien aika­na, jot­ta ruuh­kal­ta väl­tyt­täi­siin kesäl­lä. Monia sopi­muk­sia onkin jo sol­mit­tu ja kimp­po­ja­kin muo­dos­tet­tu. Las­kut alka­vat tul­la sii­tä läh­tien, kun jäteas­tia tyh­jen­ne­tään ensim­mäi­sen ker­ran. Bio­jä­te­kim­pas­sa las­ku eri­tel­lään lähe­tet­tä­väk­si kul­le­kin siten, miten kimp­pa on kes­ke­nään sopi­nut jaos­ta ja mak­sun suu­ruu­des­ta. Myös jäteas­tian paik­ka sovi­taan kes­ke­nään ja sii­tä ilmoi­te­taan Kiertokaarelle.

Jos lajit­te­lee bio­jät­teen ja huo­leh­tii sii­tä omas­sa kom­pos­tis­sa, edel­ly­te­tään kom­pos­toin­ti-ilmoi­tuk­sen teke­mis­tä jäte­huol­toon (www.ouka.fi/jatehuolto/kompostointi-ilmoitus tai p. 044 703 3961). Koti­kom­pos­ti voi olla myös naa­pu­rus­ton kans­sa yhtei­nen. Bio­jät­teen eril­lis­ke­räyk­seen voi liit­tyä myös vain tal­via­jak­si ja kom­pos­toi­da bio­jä­te itse kesäl­lä omas­sa kompostissa.

Kier­to­kaa­ren verk­ko­si­vuil­la tai asia­kas­pal­ve­lus­ta voi tar­kis­taa oman osoit­teen perus­teel­la asuu­ko taa­ja­ma-alu­eel­la, jota bio­jät­teen lajit­te­lu­vel­voi­te kos­kee. Jos asuu ulko­puo­lel­la ja halu­aa mukaan eril­lis­ke­räyk­seen, sekin on pit­käl­ti mah­dol­lis­ta, mikä­li keräi­lyn rei­ti­tys jär­jes­tyy sujuvasti.

Hau­ki­pu­taan tilai­suu­des­sa ihme­tys­tä herät­ti, että Vir­pi­nie­men aluet­ta ei ole mer­kit­ty taa­ja­mak­si. Alu­eel­la voi­si olla haluk­kai­ta tuli­joi­ta mukaan.

– Kan­nat­taa aina kysyä, onko mah­dol­lis­ta liit­tyä mukaan, Mari Jun­tu­nen ohjeis­ti. Nyt kar­tal­le rajat­tu alue ei ole ikui­ses­ti kiveen hakat­tu ja muu­tok­sia voi tulla.

Mitä tapah­tuu, jos asuu taa­ja­mas­sa eikä lii­ty bio­jät­teen eril­lis­ke­räyk­seen? Mari Jun­tusen mukaan val­von­nas­ta vas­taa jäte­huol­to­vi­ran­omai­nen, joka voi tar­kas­tel­la eril­lis­ke­räyk­sen liit­ty­mis­so­pi­muk­sia sekä teh­ty­jä kom­pos­toin­ti-ilmoi­tuk­sia ja puut­tua asi­aan, mikä­li jon­kin kiin­teis­tön koh­dal­la ei ilmoi­tuk­sia ole tehty.

Yllä­tys monel­le osal­lis­tu­jal­le oli, että bio­jät­teil­le ei vält­tä­mät­tä tar­vi­ta bio­ha­joa­via pus­se­ja, jot­ka pitää erik­seen ostaa. Bio­jä­tet­tä voi kerä­tä mihin tahan­sa muo­vi­pus­siin kuten hedel­mä- ja peru­na­pus­sei­hin tai kää­riä sano­ma­leh­teen ja lait­taa bio­jä­teas­ti­aan. Jat­ko­kä­sit­te­lys­sä muo­vi­pus­sit ja muut kää­reet ero­tel­laan tar­kas­ti pois bio­jät­tees­tä. Pais­to­öl­jyn voi säi­löä esi­mer­kik­si mai­to­purk­kiin ja ruo­ka­öl­jyn voi lait­taa muo­vi­pul­los­sa biojäteastiaan.

Bio­jät­teet kul­je­te­taan keräy­sau­tol­la Rus­kon jäte­kes­kuk­sen mädä­tys­lai­tok­seen, mis­sä bio­jä­te murs­ka­taan, kaik­ki kää­reet pois­te­taan ja lie­tet­ty mas­sa mädä­te­tään. Syn­ty­nyt bio­kaa­su käy­te­tään säh­kön- ja läm­mön­tuo­tan­nos­sa sekä polt­toai­nee­na lii­ken­tees­sä kor­vaa­maan fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Mädä­tyk­ses­sä saa­daan myös ravin­tei­kas­ta lie­tet­tä, jol­la voi­daan kor­va­ta teol­li­sia lan­noit­tei­ta. Vas­taa­vas­ti koti­kom­pos­teis­ta saa­daan ravin­tei­kas­ta mul­taa hyötykäyttöön.

Kier­to­kaa­ren seu­raa­va info­ti­lai­suus on Kel­lon kir­jas­tos­sa 8.2. (klo 12–14), Yli­kii­min­gin asu­kas­tu­val­la 13.2. (klo 15–17) ja Yli-Iin kir­jas­tos­sa 20.2. (klo 13–16). Huh­ti­kuus­sa vuo­ros­sa ovat Ii ja Kuivaniemi.

 

Tie­toa liit­ty­mi­ses­tä bio­jät­teen eril­lis­ke­räyk­seen löy­tyy Kier­to­kaa­ren verk­ko­si­vuil­ta: kiertokaari.fi/voima tai asia­kas­pal­ve­lus­ta arki­sin p. 08 5584 0020. Sopi­muk­sen voi teh­dä ver­kos­sa lomak­keel­la tai puhe­li­mit­se. Huh­ti­kuus­sa kotei­hin jae­taan kat­ta­va Kier­to­kaa­ren lajit­te­luo­pas 2024.