Hau­ki­pu­taan Ase­ma­ky­läl­lä iloi­taan uusis­ta koulutiloista

Kolmasluokkalaisen Luka Heinikosken (vas.) mielestä parasta on uusi teknisen käsityön luokkatila. Kuvat: Auli Haapala

Hau­ki­pu­taan Ase­man kou­lul­la juh­lit­tiin lau­an­tai­na koko kylän voi­min uuden kou­lu­ra­ken­nuk­sen tupaan­tu­liai­sia läm­pi­mäs­sä ja yhtei­söl­li­ses­sä tun­nel­mas­sa. Kou­lu sai vii­mein käyt­töön­sä pit­kään kai­va­tut lisä­ti­lat ja Ase­man kir­jas­to uudet puitteet.

Kou­lun uudis­ra­ken­nuk­ses­sa on otet­tu käyt­töön moder­nit ja moni­puo­li­set tilat, jot­ka pal­ve­le­vat kou­lun ja myös kyläyh­tei­sön tar­pei­ta. Uusi iso lii­kun­ta- ja juh­la­sa­li, ajan­mu­kai­nen ruo­ka­la sekä uudet työ- ja ope­tus­ti­lat tuo­vat mer­kit­tä­vää paran­nus­ta arkeen.Uudet käsi­työ­luo­kat sekä 3D-tulos­ti­mel­la varus­tet­tu Steam-tila edus­ta­vat ken­ties Poh­jois-Suo­men huip­pu­ta­soa niin puit­teil­taan kuin välineistöltäänkin.

Tek­ni­sen työn luo­kas­sa on nyky­ai­kai­set lait­teet metal­li- ja puu­töi­den teke­mi­seen, ja teks­tii­li­työn luo­kas­sa on uudet työ­ta­sot ja ompe­lu­ko­neet. Juh­lien aika­na vie­rail­la oli mah­dol­li­suus tutus­tua oppi­lai­den esil­lä ole­viin upei­siin töi­hin, jot­ka sai­vat ihai­lua osakseen.

Pel­kät puit­teet eivät tee kou­lus­ta erin­omais­ta tai kylän sydän­tä – rat­kai­se­vaa ovat laa­du­kas ope­tus, kodin ja kou­lun väli­nen tii­vis yhteis­työ sekä aktii­vi­nen vuo­ro­vai­ku­tus kylä­läis­ten ja mui­den toi­mi­joi­den, kuten Ase­man­ky­län kyläyh­dis­tyk­sen, kans­sa. Tämä aja­tus nousi vah­vas­ti esiin tupaantuliaisjuhlassa.

Reh­to­ri Mika Kent­tä­maa esit­ti läm­pi­mät kii­tok­set kai­kil­le, jot­ka osal­lis­tui­vat kou­lu­hank­keen toteu­tu­mi­seen – kou­lun väes­tä, suun­nit­te­li­jois­ta ja raken­ta­jis­ta kaik­kiin tuki­jouk­koi­hin asti. Haas­tei­ta mat­kan var­rel­la aiheut­ti myös korona-aika.

– Olem­me kii­tol­li­sia sii­tä, että Oulun kau­pun­ki päät­ti panos­taa Ase­ma­ky­län kou­lun kehit­tä­mi­seen, Kent­tä­maa totesi.

Oulun kau­pun­gin sivis­tys- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den poh­joi­sen alu­een alue­pääl­lik­kö Mar­jut Kok­ko nos­ti esiin Ase­man kou­lun esi­mer­kil­li­syy­den ja koros­ti, että kyläl­lä on syy­tä olla ylpeä pait­si moder­nis­ta kou­lus­ta myös rau­hal­li­ses­ta asuinympäristöstä.

– Tätä aluet­ta voi hyväl­lä syyl­lä kut­sua lin­tu­ko­dok­si moniin mui­hin aluei­siin ver­rat­tu­na, Kok­ko tote­si puheessaan.

Oulus­sa juh­li­taan tänä vuon­na myös 50-vuo­tias­ta perus­kou­lua. Sivis­tys raken­taa Oulua, ja kau­pun­gin perus­pi­la­rei­na ovat roh­keus, rei­luus ja vas­tuul­li­suus. Juh­la­vuo­den tee­ma­na on Kaik­kien kou­lu, jos­sa moni­nai­suus näh­dään voi­ma­va­ra­na ja rik­kau­te­na, sanoi Kokko.

Muut­tu­va maa­il­ma ja digi­ta­li­saa­tio tuo­vat uusia haas­tei­ta niin kou­lu­jen kuin kotien kas­va­tus­työ­hön. Yhä suu­rem­pi osa las­ten ajas­ta kuluu ruu­tu­jen äärel­lä, mikä vähen­tää lii­kun­taa, ulkoi­lua, kans­sa­käy­mis­tä ja unta. Tämä koros­taa tar­vet­ta rajo­jen aset­ta­mi­sel­le ja tasa­pai­non löy­tä­mi­sel­le arjessa.

Oulun poh­joi­sel­la alu­eel­la ja Hau­ki­pu­taal­la­kin kou­lut koh­taa­vat toi­sen­kin haas­teen: oppi­las­mää­rien vähe­ne­mi­sen. Ase­ma­ky­län väes­tö­ke­hi­tyk­seen voi tuo­da myön­teis­tä viret­tä uuden asui­na­lu­een kaa­voit­ta­mi­nen lähitulevaisuudessa.

Ase­man kou­lus­sa opis­ke­lee rei­lut 200 oppi­las­ta vuo­si­luo­kil­la 1–6. Kou­lun toi­min­ta jakau­tuu nel­jään eril­li­seen, osit­tain yhdis­tet­tyyn raken­nuk­seen. Väli­tun­ti­pi­hal­la on uudis­tet­tu urhei­lu­kent­tä, kei­nu­ja, kii­pei­ly­te­li­nei­tä ja pelia­ree­na. Yksi van­hois­ta kou­lu­ra­ken­nuk­sis­ta on purettu.

Tupaan­tu­liais­juh­laan oli kut­sut­tu mukaan myös kou­lun entis­tä hen­ki­lö­kun­taa ja yhteistyökumppaneita.

Kaa­ri­na Tilan­to toi­mi opet­ta­ja­na Ase­man kou­lul­la vuo­si­na 1973–1991. Hän koki eten­kin van­han puu­kou­lun omakseen.

– Ase­man kou­lu oli minul­le opet­ta­ja­nu­ra­ni mie­lui­sin, Tilan­to ker­toi. Vuo­sien var­rel­la niin oppi­laat kuin van­hem­mat­kin tuli­vat hyvin tutuik­si ja monet ystäviksikin.

Puit­teet eivät ennen aikaan olleet aina par­haat mah­dol­li­set. Käsi­töi­tä teh­tiin auto­tal­lis­sa ja toi­si­naan voi­mis­te­lu­tun­tia pidet­tiin höy­lä­penk­kien lomassa.

Kaa­ri­na Tilan­to muis­te­li hymyil­len haus­kaa tapaus­ta, kun hän huo­ma­si kou­lul­la ole­van hii­riä ja nur­kis­sa juus­ton­pa­lo­ja. Eläin­rak­kaat oppi­laat oli­vat ryh­ty­neet ruok­ki­maan hiiriä.

– Hii­ret tie­ten­kin hää­det­tiin ja se teh­tä­vä jäi talon­mies Veik­ko Jär­ve­läl­le hänen monien töi­den­sä oheen.

Veik­ko Jär­ve­lä toi­mi talon­mie­he­nä kou­lul­la yli kol­me vuo­si­kym­men­tä. Alku­jaan edel­ly­tet­tiin, että talon­mies asui kou­lun yhtey­des­sä, Jär­ve­lä muisteli.

San­na Rehu iloit­si mui­den muka­na Ase­man kou­lun uusis­ta hie­nois­ta tilois­ta. Hän oli jo Hau­ki­pu­taan kun­nan aika­na kou­lu­asioi­den pää­tök­sen­teos­sa ja muka­na myös haas­tat­te­le­mas­sa usei­ta Ase­man kou­lul­le valit­tu­ja rehtoreita.

Mika Kent­tä­maa vink­ka­si, että uusis­sa tilois­sa sijait­se­vaa pien­ryh­mä­ti­laa voi­vat myös muut toi­mi­jat kuten kyläyh­dis­tys vara­ta kokouk­sil­le iltaisin.

Tupa­reis­sa muka­na olleet Aino Rapa­la ja Kir­si Lyy­ti­nen Ase­ma­ky­län kyläyh­dis­tyk­ses­tä toi­vo­vat, että toi­min­taan saa­tai­siin mukaan lisää aktii­vis­ta väkeä. Yhdis­tys tekee tii­viis­ti yhteis­työ­tä kou­lun kans­sa, mikä on tär­ke­ää, sil­lä kou­lul­la ei ole täl­lä het­kel­lä enää omaa koti-koulutoimikuntaa.

– Olem­me myös kerän­neet ideoi­ta van­hem­mil­ta ja kylä­läi­sil­tä mitä yhteis­tä toi­min­taa kyläl­le toivotaan.