Arvo­kas lähiym­pä­ris­tö tutuk­si koti­seu­tu­kä­ve­lyl­lä Haukiputaalla

Reu­ma­liit­to kut­sui pai­kal­li­sia yhtei­sö­jä käyn­nis­tä­mään syk­syn toi­min­ta­kau­den koti­seu­tu­kä­ve­lyl­lä osa­na Euroo­pan kult­tuu­riym­pä­ris­tö­päi­viä syys­kuun ensim­mäi­sel­lä vii­kol­la. Hau­ki­pu­taan Reu­mayh­dis­tys vas­ta­si kut­suun jär­jes­tä­mäl­lä koti­seu­tu­kä­ve­lyn tutus­tu­mal­la koti­seu­tu­museoon, kirk­koon, kirk­ko­tar­haan ja van­haan hau­taus­maa­han torstai-iltana.

Vaik­ka koh­teet ovat lähel­lä ja monil­le tut­tu­ja, opas­te­tul­la kier­rok­sel­la näh­tiin ja kuul­tiin pal­jon uut­ta. Kult­tuu­riym­pä­ris­tö­päi­vän tar­koi­tuk­se­na on juu­ri­kin herät­tää huo­maa­maan oma arvo­kas arkiym­pä­ris­tö ja ‑mai­se­ma, joi­ta kan­nat­taa vaa­lia. Lähiym­pä­ris­tö tuo hyvin­voin­tia ja kat­se­le­mal­la sitä uusin sil­min voi saa­da lisää intoa myös oma­toi­mi­seen liikkumiseen.

Hau­ki­pu­taan kirk­koa, san­ka­ri­hau­taus­maa­ta ja van­haa hau­taus­maa­ta esit­te­li seu­ra­kun­ta­mes­ta­ri Rau­no Kin­nu­nen. Vuon­na 1762 val­mis­tu­nut­ta Hau­ki­pu­taan kirk­koa koris­taa neli­sen­kym­men­tä mit­taa­mat­to­man arvo­kas­ta Mikael Top­pe­liuk­sen maa­laus­ta, jot­ka ovat peräi­sin 1700-luvun lopul­ta. Jos maa­lauk­set ase­tet­tai­siin perä­jäl­keen, nii­tä riit­täi­si 150 met­rin mat­kal­le. Sano­taan, että Top­pe­liuk­sen tai­dok­kaim­mat maa­lauk­set löy­ty­vät Hau­ki­pu­taan kir­kos­ta. Maa­lauk­sis­sa ilme­nee baro­kin ja roko­koon aihei­ta, mut­ta myös kii­na­lai­sen tai­teen vai­ku­tus. Kirk­ko­maa­lauk­set ete­ne­vät sar­ja­ku­va­mai­ses­ti Raa­ma­tun tapah­tu­mi­neen mukaan.

Tai­teel­li­ses­ti kor­kea­ta­soi­sim­pa­na pide­tään Sim­son ja jalo­peu­ra ‑maa­laus­ta ja eni­ten huo­mio­ta herät­tä­vim­pä­nä isoa Vii­mei­nen tuo­mio ‑sei­nä­maa­laus­ta. Sii­nä oikeal­le puo­lel­le on kuvat­tu ihmi­siä, jot­ka jou­tu­vat kado­tuk­seen. Vasem­mal­la tun­nel­ma on valoi­sam­pi, sii­nä ihmi­set ja myös lap­si­hah­mot kohoa­vat enkel­ten saat­te­le­mi­na koh­ti tai­vas­ta. His­to­ria- ja peri­mä­tie­don mukaan Top­pe­lius ikuis­ti kas­voi­hin myös pai­kal­li­sia ihmi­siä sekä maa­la­si kuvaan myös itsen­sä – vasem­mal­le valoi­sam­mal­le puolelle.

San­ka­ri­hau­taus­maan muis­to­merk­ki ja kau­niit kuk­kais­tu­tuk­set herät­ti­vät ihas­tus­ta. Hau­ta­ki­vis­tä tut­kail­tiin tut­tu­ja suku­ni­miä. San­ka­ri­hau­dois­sa lepää 168 sodis­sa vuo­si­na 1941–44 kaa­tu­nut­ta hau­ki­pu­taa­lais­ta ja muu­ta­mia san­ka­ri­hau­to­ja on myös uudel­la hau­taus­maal­la. Huo­mio­na oli, kui­na nuo­ria mie­hiä menet­ti hen­ken­sä rin­ta­mal­la. Meneil­lään ole­va sota Ukrai­nas­sa on nos­ta­nut sota­muis­tot ja kau­heu­det pintaan.

Hau­ki­pu­taan van­ha hau­taus­maa kirk­koa vas­ta­pää­tä on kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvo­kas alue kes­kel­lä kylää. Alun­pe­rin vai­na­jia hau­dat­tiin kir­kon lat­tian alle ja kirk­ko­pi­haan, mut­ta kun tar­vit­tiin lisää tilaa, teh­tiin lähel­le hau­taus­maa, joka oli käy­tös­sä 200 vuot­ta vuo­teen 1890 asti.

Häm­mäs­tys­tä herät­ti, että vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na van­hal­le hau­taus­maal­le hau­dat­tiin yli 8400 vai­na­jaa. Van­ha hau­taus­maa on avoin­na tutus­tu­mis­ta ja hil­jen­ty­mis­tä var­ten ja siel­lä on edel­leen pys­tys­sä van­ho­ja hau­ta­ris­te­jä ja ‑kiviä. Alu­eel­la on myös kak­si van­haa val­ta­van isoa puu­ta, jot­ka on mer­kit­ty luonnonmuistomerkeiksi.

Koti­seu­tu­kä­ve­lyn osal­lis­tu­jat piti­vät ret­keä lähi­koh­tei­siin antoi­sa­na. Kier­ros pää­tet­tiin vie­lä yhtei­seen kah­vi­het­keen lähei­ses­sä ravin­to­la Nave­tas­sa, mis­sä voi­tiin kes­kus­tel­la näh­dys­tä ja koetusta.

Hau­ki­pu­taan Reu­mayh­dis­tys on perus­tet­tu vuon­na 1991 ja muka­na on edel­leen perus­ta­ja­jä­se­niä­kin. Puheen­joh­ta­ja­na toi­mii Han­ne­le Sal­mi ja jäse­niä on noin sata. Yhdis­tys toi­mii tuki- ja lii­kun­tae­lin­sai­rai­den ver­tais­tu­ki­ryh­mä­nä. Tavoit­tee­na on saa­da uusia jäse­niä mukaan.

– Mukaan voi tul­la yhdis­tyk­sem­me toi­min­taan ja kan­nat­ta­ja­jä­se­nek­si, vaik­ka ei sai­ras­tai­si­kaan reu­maa, roh­kai­see Salmi.

Yhdis­tyk­sen toi­min­ta on virin­nyt jäl­leen muka­vas­ti koro­na-ajan jäl­keen. Väki kokoon­tuu vii­kot­tain uimaan Jatu­liin sekä tapaa­mi­siin, jois­sa ote­taan esil­le ter­vey­teen ja hyvin­voin­tiin liit­ty­viä aihei­ta, jum­pa­taan, askar­rel­laan, teh­dään käsi­töi­tä ja seurustellaan.

Perus­ta­ja­jä­se­niin kuu­lu­va ja aktii­vi­ses­ti muka­na ole­va Rai­li Kor­va­la ker­toi, että yhtei­nen toi­min­ta on ollut todel­la muka­vaa. Pari vuot­ta sit­ten paik­ka­kun­nal­le muut­ta­nut Sei­ja Kus­min bon­ga­si yhdis­tyk­sen ja on iloi­nen, että löy­tyi muka­va ryh­mä, jon­ka puit­teis­sa voi osal­lis­tua ja tava­ta muita.

Lisää tie­toa toi­min­nas­ta löy­tyy: haukiputaanreumayhdistys.reumaliitto.fi