Ari Alatossava, 59, valittiin Oulun kaupunginjohtajaksi huhtikuun lopussa. Kuusamosta lähtöisin oleva Alatossava on työskennellyt Oulun konsernijohtajana vuodesta 2022 saakka, ja hän oli vt. kaupunginjohtaja viime joulukuusta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Iin kunnanjohtajana.
Valinta ei Alatossavan arkea juurikaan muuttanut. Kalenteri on täynnä syksyyn saakka, mutta hän myöntää, että nyt tilanne selkeytyy ja tehtäviä on helpompi hoitaa.
– Fiilikset valinnasta ovat hyvät. Julkisen viran julkinen hakuprosessi on osin raskaskin, joten tunnen helpotusta siitä, että se on ohi. Tunnen kiitollisuutta siitä, että päättäjät halusivat minut valita, Alatossava sanoo.
Hän on saanut paljon kannustusta ja onnitteluja valinnastaan ja huomannut, että monet kaupunkilaisetkin seurasivat prosessia innokkaasti.
– Aion hoitaa tehtävääni luonteeni mukaisesti myönteisellä ja avoimella tavalla. Positiivisesti ja ratkaisukeskeisesti asioihin suhtautumalla saavutetaan parempia tuloksia. Tärkeää on, että kaupunki koetaan hyvänä työpaikkana ja täällä on motivoituneita tekijöitä, Alatossava kertoo.
Hän haluaa kuunnella niin työntekijöitä kuin asukkaitakin ja tuntea Oulun ja oululaiset mahdollisimman monipuolisesti. Lähiaikoina Ari Alatossava ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä lähtevät kiertämään Oulua asukastilaisuuksien muodossa.
Ensimmäisinä isoina asioina uuden kaupunginjohtajan pöydällä on maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen neuvottelut, julkisen sektorin heikon taloustilanteen mukanaan tuomat haasteet, infran ulkoistuksen loppuunsaattaminen sekä asemakeskuksen kokonaisuuden ja torialueen kehittämisen eteenpäin vieminen.
Oulun vahvuudet ovat Alatossavan mielestä sen suuruus ja resurssit.
– Oulua ei suotta nimitetä puolen Suomen pääkaupungiksi. Lisäksi meillä on yliopisto ja muita suuria oppilaitoksia. Joka vuosi tänne tulee tuhansia nuoria opiskelemaan ja etsimään elämänsä suuntaa. Meidän haasteenamme on se, että saisimme heidät jäämään tänne, Alatossava sanoo.
Oulun vahvuus on myös monipuolinen elinkeinoelämä, joka on reippaassa kasvussa.
– Oulun saavutettavuusvaje on koko alueen suurin heikkous. Lento- ja junayhteydet eivät ole parhaat mahdolliset. Pohjanmaan radan kehittäminen etenee tuskastuttavan hitaasti, samoin ratayhteydet Oulusta pohjoiseen. Lentoyhteys Oulun ja Helsingin välillä on liian kallis, kun nyt vain Finnair operoi siinä.
Alatossavan mukaan erittäin huolestuttavaa Oulun ja koko pohjoisen Suomen kannalta on syntyvyyden lasku, joka tulee olemaan erittäin tuntuva seuraavien vuosien aikana.
Rantapohjan alueenkin tulevaisuuteen syntyvyyden laskulla tulee Alatossavan mukaan olemaan merkittäviä vaikutuksia, jotka tulevat näkymään niin koulu- kuin palveluverkossa.
– Alueiden vertaaminen keskenään on hankalaa johtuen väestömäärän erilaisuudesta ja etäisyyksistä. Se, että palveluita tulisi olemaan tasaisesti eri alueilla, tulee olemaan jatkossa erittäin suuri haaste.
Haukipudas ja Kiiminki sekä Kello ja Jäälikin ovat Rantapohjan alueelta sellaisia, joilla Alatossavan mukaan tulee olemaan paljon tarvittavia palveluita. Näilläkin alueilla lapsimäärä laskee jyrkästi, ja jatkossa täytyy esimerkiksi kaavoituksella huolehtia, että kouluihin riittäisi lapsia tulevaisuudessakin.
– Kiimingin kouluverkkopäätöksen toteuttaminen esimerkiksi on haaste, mutta jos tämän vuosikymmen loppuun mennessä koko Oulun alueella on noin 4 500 oppilasta vähemmän kuin tällä hetkellä, niin se on todella iso määrä, kun nyt oppilaita on noin 23 000. Tämä haastaa meidän palvelumme ja palveluverkon toden teolla.
Yli-Iin ja Ylikiimingin osalta tilanne on omanlaisensa.
– Molemmilla alueilla on hyvä koulu. Yli-Iihin suunnitellaan uutta kolmiryhmäistä päiväkotiyksikköä Pohteen vetäydyttyä yhteisestä monitoimitalohankkeesta. Päiväkoti sijoittuu koulun kanssa samalle tontille, jolloin kokonaisuudesta muodostuu monitoimitalomallinen kokonaisuus. Kirjasto jatkaa nykyisissä tiloissa vielä joitakin vuosia, missä jatkaa myös Oulu10-palvelupiste ja Oulu-opisto.
Ylikiimingissä taas kehitetään uutta kirjastorakennusta.
– Tavoite on, että pystyisimme monitoimitalomaisesti käyttämään samoja rakennuksia eri palveluille, Alatossava sanoo.
Ari Alatossava asuu Iin Haminassa, jota hän pitää varsin hyvänä ja erikoisena paikkana asua. Vapaa-ajallaan Alatossava haluaa ulkoilla mahdollisimman paljon.
– Pyöräilen ja juoksen. Vastikään kävin ihailemassa Iijoen kuohuja, jotka ovat nyt mahtavimmillaan. Kun kalenteri on sellainen, kuin se on, niin harrastusten on oltava sellaisia, joihin voi lähteä silloin, kun tilaisuus tulee. Veneily ja lukeminen on nyt jäänyt vähemmälle. Ruotsin kieltä olen alkanut treenaamaan sujuvammaksi, hän paljastaa.
Alatossavan perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta. Perheellä on Aajatieva Oy, joka pyörittää Tunturikeskus Galdotievaa Enontekiöllä. Ari Alatossava on siinä hallituksen jäsen, vaimo on yrittäjänä ja toimintaa operoi tytär.