Monille haukiputaalaisille tutuksi tullut kulttuuripersoona Eeva Holma on viime aikoina läpikäynyt vanhoja runokirjojaan, maalauksiaan ja muita vuosien varrelta kertyneitä töitään. Kansiopinosta kääntyy lappua ja sivua toisensa perään, ja välillä selaamisen keskeyttää Holman yllättynyt toteamus:
– Ai, tämmöistäkin olen ehtinyt olla tekemässä!
Monessa Holma tosiaan on ehtinyt olla mukana. Ylikiimingissä opettajana yli kolmen vuosikymmenen mittaisen uran tehnyt nainen on ehtinyt kirjoittaa kymmenen runokirjaa, lausua runoja noin 700 tilaisuudessa, maalata tauluja ja tehdä keramiikkatöitä, joita pullollaan on myös Eevan ja hänen puolisonsa Karin koti Haukiputaalla.
Nyt kahdeksannenkymmenennen syntymäpäivänsä kynnyksellä Eeva Holma kokee, että on oikea aika pysähtyä nauttimaan eletystä elämästä ja tehdystä taiteesta.
Kuusamosta lähtöisin oleva Holma kokee hullutelleensa ja eläneensä rohkeasti. Hän on onnellinen siitä, että on saanut elää valitsemallaan tavalla.
– Minua ei hirveästi kiinnosta, mitä muut minusta ajattelevat ja sanovat, Holma nauraa.
Rohkeutta on pitänyt Holman mukaan elämän varrella opetella ja valjastaa.
– Kolmikympppisenä opettajana en vielä uskaltanut oikein sanoa mielipiteitäni, ja se alkoi pidemmän päälle ärsyttää. Silloin ajattelin, että alan rohkaista itseäni, ja aloin ottaa lausuntatunteja. Pian sitten pidinkin jo lausuntaesityksiä.
Synnyinseuduilleen Holma ei juurikaan kaipaa.
– Pidän kaupunkielämästä enemmän kuin maaseudusta. Ihmiset inspiroivat minua, ja tykkään istua esimerkiksi kahviloissa katselemassa ohikulkijoita.
Jo julkaistujen runokirjojen säkeisiin on tehty lyijykynällä täydennyksiä ja muutoksia. Holma kertoo, että uutta runokirjaa hänen kynästään ei todennäköisesti enää synny, mutta vanhoista teoksista löytyviä säkeitä hän saattaa tuunata uudenlaisiksi runoiksi.
– Olen jo ajatellut kaikki asiat kertaalleen – tai moneenkin kertaan – joten antaapa muiden tehdä uutta runoutta välillä. Jos jotakin vielä julkaisen, se olkoon kiteytysteos vanhoista runoista, Holma toteaa, ja jatkaa:
– En ole ikinä olut mikään maineen tavoittelija, vaan kaikki teokseni ovat syntyneet sisäisestä palosta.
Arkeaan Holma viettää nyt harrastaen ja kulttuuririennoista nauttien. Lisäksi hän kertoo lukevansa paljon, ja mainitsee nauttivansa suuresti vanhojen suomifilmien katselusta.
– Jos olisin nuorempi, harrastaisin sukellusta. Olen kerran Egyptissä matkalla ollessani päässyt sukeltamaan, ja se merenalainen maailma oli aivan uskomaton. Saan sitä muistellessani vieläkin kylmiä väreitä, hymyilee Holma.
Syntymäpäiväjuhliaan Holma viettää tänä vuonna kolminkertaisesti. Varsinaisena syntymäpäivänä 10.5. kahvipannu on Holmien kotona kuumana vieraita varten.
– Myös torstaina aamupäivällä saattaa joku piipahtaa, mutta iltasella lähdemme yöjunan kyydissä kohti Helsinkiä, Holma kertoo.
Helsingissä Holman pariskunta aikoo käydä katsastamassa uudet taidenäyttelyt ja galleriat. Luvassa on myös kokoontuminen pojan ja tämän perheen kanssa sekä syntymäpäiväillallinen.
Viimeisen kerran juhlitaan juhannuksena pariskunnan kelohonkahuvilalla kesäisen sukujuhlan yhteydessä.
– Minä tykkään kovasti juhlista, ja eiköhän tässä ole aihettakin jo juhlaan, Holma hymyilee.