Ahven 2,88 kg ja mon­ni 2,29 kg ovat uusia Suo­men ennätyksiä

Ennatyskalalautakunnalle suunniteltiin viime vuonna oma logo. Siinä oleva kala on ruutana. Logon on suunnitellut Heidi Niemi.

Enna­tys­ka­la­lau­ta­kun­nal­le suun­ni­tel­tiin vii­me vuon­na oma logo. Sii­nä ole­va kala on ruu­ta­na. Logon on suun­ni­tel­lut Hei­di Niemi.

Ennä­tys­ka­la­lau­ta­kun­ta hyväk­syi kulu­neen vuo­den aika­na seit­se­män uut­ta Suo­men ennä­tys­tä. Uusia ennä­tys­ka­lo­ja ovat ahven 2,88 kg, sär­ki 1,544 kg ja ohut­huu­li­kelt­ti 1,154 kg. Mon­ni 2,29 kg on uusi laji Suo­men ennä­tys­ka­la­lis­tal­la ja lis­tan 83 kala­la­ji. Kalo­jen pituu­teen perus­tu­vas­sa sar­jas­sa uusia ennä­tyk­siä oli­vat ahven 54,0 cm, hau­ki 132 cm ja kuha 101 cm.

Ahven valit­tiin Suo­men kan­sal­lis­ka­lak­si 30 vuot­ta sit­ten. Juh­la­vuo­den kun­niak­si ahve­nen Suo­men ennä­tys saa­tiin uusiin luke­miin, kun Mat­ti Han­nus onnis­tui saa­maan Iijoes­ta ver­kol­la 2,88 kilon kyr­my­nis­kan. Van­ha ennä­tys 2,87 kiloa oli saa­tu Ahve­nan­maal­ta vuon­na 2010.

Sär­ki on toi­nen kaik­kien tun­te­ma kala­la­ji. Vii­me vuo­si­na Kuusa­mos­ta on saa­tu pal­jon suu­ria sär­kiä ja siel­lä vii­me vuo­den ennä­tys­sär­ki­kin oli jää­nyt kalas­ta­jan verk­koon kesä­kuus­sa. Sär­jen uusi Suo­men ennä­tys on nyt 1,544 kiloa.

Ohut­huu­li­kelt­ti tuli uute­na laji­na ennä­tys­ka­la­lis­tal­le vii­me vuon­na. Satun­nai­ses­ti Suo­men ran­ni­kol­ta tava­tun lajin luon­tai­nen esiin­ty­mi­sa­lue sijait­see Atlan­til­la. Kot­ka­lai­sen kau­pal­li­sen kalas­ta­jan Ante­ro Halo­sen rysään Pyh­tääl­lä hei­nä­kuus­sa uinut 1,154 kg ohut­huu­li­kelt­ti oli kalas­ta­jal­le uusi kalalaji.

Mon­ni on viral­li­ses­ti Suo­mes­ta hävin­nyt ja suku­puut­toon kuol­lut kala­la­ji. Laji on kui­ten­kin taval­li­nen Kes­ki-Euroo­pas­sa ja toden­nä­köi­ses­ti tämä kot­ka­lai­sen Ante­ro Halo­sen rysään syys­kuus­sa uinut 2,29 kilon yksi­lö on tul­lut ran­ni­kol­lem­me jos­tain ete­läm­pää. Mon­ni on uusi laji ennä­tys­ka­la­lau­ta­kun­nan vuo­des­ta 2000 läh­tien kokoa­mal­la lis­tal­la ja samal­la lis­tan 83 kala­la­ji. Elä­vä­nä pyy­det­ty mon­ni pää­tyi Kot­kan Mare­ta­riu­miin, jos­sa se ui edelleen.

Kalo­jen pituu­teen perus­tu­vas­sa sar­jas­sa uusia ennä­tyk­siä oli­vat ahven 54,0 cm, hau­ki 132 cm ja kuha 101 cm. Ahve­nel­la van­ha vuo­den takai­nen ennä­tys para­ni 4 cm. Hau­el­la ja kuhal­la ei vie­lä ollut tilas­toi­tua ennä­tys­tä kak­si vuot­ta sit­ten perus­te­tus­sa mit­ta­sar­jas­sa. Uuden mit­ta­sar­jan ilmoi­tus­ra­jat ovat: ahven 50 cm, har­jus 58 cm, karp­pi 90 cm, kuha 100 cm ja hau­ki 120 cm.

Ennä­tys­ka­la­lau­ta­kun­ta on pitä­nyt uut­ta 2000-luvun ennä­tys­ka­lo­jen lis­taa yli 20 vuot­ta. SE-lis­tal­la on 83 kala­la­jia ja kuusi rapu­la­jia. Ennä­tys­ko­koi­sen kalan pyy­tä­mi­nen on haas­ta­vaa, kos­ka lis­tal­la on jo mon­ta kovaa tulosta.

Hyväk­syt­ty­jen ennä­tys­ten lisäk­si lau­ta­kun­nan käsi­tel­tä­väk­si saa­puu joka vuo­si iso­ja kalo­ja, jot­ka eivät kokon­sa puo­les­ta yllä suo­me­nen­nä­tyk­sik­si tai eivät muis­ta syis­tä tule hyväksytyiksi.

Lau­ta­kun­ta koros­taa, että ennä­tys­ka­lan saa­tu­aan on pidet­tä­vä pää kyl­mä­nä. Moni mah­dol­li­nen ennä­tys on kaa­tu­nut lau­ta­kun­nas­sa puut­teel­li­seen tai epä­mää­räi­seen ilmoi­tuk­seen. Taval­li­sin hyl­käyk­sen syy on se, että pun­ni­tuk­ses­sa ei ole toi­mit­tu ohjei­den mukaan.

Paras tapa on vie­dä kala lähim­pään ruo­ka­kaup­paan ja käyt­tää pun­ni­tuk­seen kau­pan pal­ve­lu­tis­kin vaa­kaa. Pun­ni­tuk­sen todis­ta­jik­si kan­nat­taa pyy­tää kau­pan hen­ki­lö­kun­taa. Kotoa mah­dol­li­ses­ti löy­ty­vä van­ha talous­vaa­ka tai kalas­ta­jan kädes­sä hei­lu­va digi­vaa­ka eivät kuu­lu hyväk­syt­tyi­hin Suo­men ennä­tys­ka­lan punnitusvälineisiin.

Kalan mit­taan perus­tu­vas­sa sar­jas­sa tulee olla aivan yhtä tark­ka. Kala mita­taan vaa­ka-asen­nos­sa ja mitan tulee olla suo­ra­na kalan alla. Kalan kuo­non tulee olla mitan nol­la­koh­das­sa ja pyrs­tön kiin­ni mitas­sa. Mit­tauk­ses­ta ote­tuis­sa valo­ku­vis­sa tulee olla koko kala ja lisäk­si kalan kuo­no koh­ti­suo­raan ylä­puo­lel­ta kuvat­tu­na. Ennä­tys­ka­la­lau­ta­kun­nan yksi­tyis­koh­tai­siin ohjei­siin kalan mit­taa­mi­ses­ta ja kuvaa­mi­ses­ta on hyvä tutus­tua jo ennen kuin läh­tee pyy­tä­mään iso­ja kaloja.

Kaik­ki ennä­tys­lau­ta­kun­nal­le ilmoi­te­tut tie­dot tal­le­te­taan ennä­tys­ka­la­re­kis­te­riin, joka löy­tyy täy­del­li­se­nä osoit­tees­ta https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskalat/

Suo­men ennä­tys­ka­la­re­kis­te­ri on laa­jan jou­kon yhteis­työ­tä. Ennä­tys­ka­la­lau­ta­kun­nas­sa ovat muka­na Kala­ta­lou­den Kes­kus­liit­to, Suo­men Vapaa-ajan­ka­las­ta­jien Kes­kus­jär­jes­tö, Luon­non­tie­teel­li­nen Kes­kus­museo, Luon­non­va­ra­kes­kus, Suo­men Ammat­ti­ka­las­ta­ja­liit­to, Suo­men Ympä­ris­tö­kes­kus, Erä-leh­ti, Met­säs­tys ja Kalas­tus ‑leh­ti ja Hel­sin­gin Sano­mat. Ennä­tys­ka­la­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja toi­mii kala­bio­lo­gi Kari Nyberg.