Hallitus toi eduskunnan käsittelyyn lakiesityksen suupetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä. Esitykselle on tarve, koska petotuhot ovat lisääntyneet huomattavasti. Lausuntoja esitykseen tuli noin 260. Mikäli ministeriö luottaa siihen, että suden kannanhoidollinen metsästys tulee kuntoon EU:n luontodirektiivin liitesiirrolla, on tälle luottamukselle vaikea löytää pohjaa. Lakiesitys on susi jo syntyessään.
Ruotsissa suden suotuisan suojelun taso ollaan laskemassa 170 suteen, mikä lasketaan syksyllä. Suomessa on Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan noin 300 sutta kevättalvella. Vertailukelpoinen arvio Suomessa on siten lähemmäs 500 yksilöä.
Silti ministeriö perustelee lakiesityksessä, että Suomen susikanta on riittämätön susien geneettisen elinvoiman varmistamiseksi. Geenivirtojen kannalta Ruotsi on eristäytynyt alue. Suomessa on pitkä itäraja, jonka yli tulee kymmeniä susia vuosittain.
Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) lausunnossa korostuu kannanhoidollisen metsästyksen sallitun päämäärän määrittämisen lisäksi alueellisen kannanhoidollisen tarpeen määrittämisen periaatteet ja reunaehdot. Sekä suotuisan suojelutason turvaavan viitearvon määrittämisen periaate.
Nämä vaatimukset eivät täyty yhden pykälän muotoilulla, vaan lakiin tulee sisällyttää uusia pykäliä. Niiden tulee olla yksiselitteisiä ja tarkkarajaisia, jotta kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat kestävät oikeuskäsittelyt. Tämä ei hallituksen esityksessä toteudu. Lakiesityksestä puuttuvat selkeät perusteet suden suotuisasta viitearvosta sekä kannanhoitoalueiden ja kannanhoitosuunnitelmien laatimisen määrittely.
Mikäli hallituksen esitystä ei saada eduskunnassa korjattua, tulee hallituksen sitoutua metsästyslain avaamiseen uudelleen ja käsittelyyn eduskunnassa tämän vuoden syksyllä. Muussa tapauksessa suden mahdollisen EU-liitesiirron edellyttämiä muutoksia ei saada riittävän nopeasti säädettyä lakiin.
Olga Oinas-Panuma, kansanedustaja (kesk.); Vesa Kallio, kansanedustaja (kesk.)