Jolosjokea ja Jolosjärveä on kunnostettu jo muutaman vuoden ajan muun muassa Kiiminkijoen kalatalousalueen toimesta. On kunnostettu koskia ja palautettu jokea alkuperäiseen muotoonsa, jotta saataisiin palautettua kalastoa alueelle. Myös Metsäkeskuksella on alueella vesiensuojeluhankkeita.
Työtä riittää kuitenkin vuosiksi eteenpäinkin, niin huonoon kuntoon joki on maa- ja metsätalouden sekä muun hajakuormituksen vuoksi päässyt.
Nyt osansa Jolosjoen valuma-alueen hyväksi tekee Veden äärellä ‑hanke, jota hallinnoin ProAgria Pohjois-Suomi, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset sekä Oulun Kalatalouskeskus. Mukana ovat myös Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Suomen vesistösäätiö. Rahoitus hankkeelle tulee Euroopan maaseuturahastolta.
Vuoden 2028 kevääseen ulottuvan hankkeen päätavoitteet on tehostaa Pohjois-Pohjanmaan alueen vesienhoitoa, kohdentaa toimenpiteitä paremmin sekä varmistaa vesienhoidon jatkuvuus.
Jolosjoen valuma-alueen toimii Veden äärellä ‑hankkeen pilottialueena. Pilottialuetoiminnan tiimoilta alueelle laaditaan yhteistyössä eri toimijoiden ja maanomistajien kanssa valuma-aluekunnostusten toimenpideohjelma. Tähän kootaan paikallisesti havaittuja kunnostustarpeita sekä jo toteutettuja kunnostuskohteita. Tätä varten vesistöväkeä oli kokoontunut viime viikolla Hannuksen koululle, jossa asiantuntijat olivat kertomassa siitä, millaista tietoa toimenpideohjelmaa varten kaikkiaan kootaan.
Illan aiheena oli erityisesti kansalaishavainnoinnin tärkeys sekä se, miten sen raportointia tullaan jo lähitulevaisuudessa helpottamaan. Syken Timo Pyhälahti esitteli Hannuksessa karttapalveluiden käyttöä vesistökunnostuksesta kiinnostuneille. Vesistökunnostajan karttapalvelun lisäksi esillä oli uusi palvelu, ja siihen liittyvä mobiiliappi, jonka avulla voidaan helposti antaa tavallisia kansalaishavaintoja liittyen muun muassa virtavesien kunnostuksiin sekä valuma-aluekunnostuksiin.
Hannukseen oli kokoontunut runsaasti valuma-alueen tilanteesta kiinnostunutta väkeä. Osa oli maanomistajia, osa vesistökunnostuksen vapaaehtoisia ja osa paikallisia asukkaita. Joukossa oli myös Oulun metsänkävijäin tuki ry:n edustaja Roy Mattson, joka kertoi yhdistyksen tukevan partiolippukunnan toimintaa. Yhdistyksellä on Jolosjokivarressa leirikeskus, jonka vuoksi joen kunto kiinnostaa sitä. Lisäksi partioaatteeseen kuuluu luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.
– Olemme nähneet Jolosjoen erittäin huonot ajat, ja nyt olemme saaneet huomata, että veden laatu on kääntynyt parempaan suuntaan jo tehtyjen toimenpiteiden ansiosta, Mattson sanoo.
Hänen mukaansa pisteenä iin päälle on se, että joki saadaan vihdoin palautettua takaisin luonnontilaan. Myös hänen edustamansa yhdistys on tehnyt osansa Jolosjoen hyväksi, se on kunnostanut leirikeskuksensa kohdalta jokea jo toistakymmentä vuotta sitten.
– Uskon täysin, että joki tulee vielä upeaan kuntoon, kalasto palaa siihen ja virkistyskäyttöä voidaan lisätä, Mattson sanoo.
Hänen tapaansa moni tilaisuuteen osallistuja uskoo sekä Jolosjoen että Kiiminkijoen ja valuma-alueiden tilan paranemiseen, mutta myös uhkakuvia nähtiin. Yksi merkittävimmistä, joka illan aikana nousi esiin, on Välimaan kiertotalousalueen vaikutus lähialueen vesiin. Osallistujat toivoivat avointa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta alueen vesistökuormitus voitaisiin avoimesti selvittää.
Välimaan lähialueella asuva Anne Nyman kertoo huolestuneena kiertotalousalueen lähijärven pinnalla olevasta harmaasta aineesta, jonka laatua hän on yrittänyt tutkituttaa huonoin tuloksin. Samoin hän on nostanut esille huolensa suureksi kaivetusta ojasta, jota pitkin Välimaan vesiä valuu kohti Jolosjoen valuma-aluetta.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.