Pyy­ry­väi­seen suun­ni­tel­laan kol­mea uut­ta vetylaitosta

Oulun kau­pun­ki on val­mis­tel­lut maa-aluei­den varaa­mis­ta kol­mea uut­ta vedyn tuo­tan­to- ja jalos­tus­lai­tos­ta var­ten. Kau­pun­gin tavoit­tee­na on edis­tää aktii­vi­ses­ti vih­reän siir­ty­män inves­toin­tien toteu­tu­mis­ta alu­eel­leen. Kol­men uuden vedyn­tuo­tan­to­lai­tok­sen suun­nit­te­lun edis­tä­mi­nen tukee vety­ta­lou­den kas­vua ja Oulun pai­kal­li­sen vetyin­fra­struk­tuu­rin kehitystä.

Yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta käsit­te­lee Pyy­ry­väi­sen alu­eel­le teh­tä­viä suun­nit­te­lu­va­rauk­sia kokouk­ses­saan 8. huh­ti­kuu­ta 2025. Alue on lähes raken­ta­ma­ton, jopa 800 heh­taa­rin laa­jui­nen suur­teol­li­suusa­lue alle 10 kilo­met­rin pääs­sä Oulun kes­kus­tas­ta, Väli­ky­län teol­li­suusa­lu­een vie­res­sä. Yri­tys­ten alue­tar­peet vaih­te­le­vat 15 heh­taa­ris­ta 41 hehtaariin. 

Lai­tok­sis­sa tuo­tet­tai­siin vetyä ja vedys­tä jalos­tet­ta­via syn­teet­ti­siä polt­toai­nei­ta sekä pai­kal­li­seen käyt­töön että muu­al­le vie­tä­väk­si uuden, aina Kes­ki-Euroop­paan ylet­ty­vän vety­put­kis­ton ja Oulun sata­man kautta. 

Vety val­mis­tet­taan vedes­tä elekt­ro­lyy­sil­lä pääs­töt­tö­mäs­ti käyt­täen tuu­li- ja muu­ta mah­dol­lis­ta uusiu­tu­vaa säh­köä. Vedyn jalos­teet, kuten kes­tä­vä len­to­polt­toai­ne (E‑SAF) val­mis­te­taan vedys­tä ja bio­gee­ni­ses­tä hiilidioksidista.

Aiem­min tänä tal­ve­na Oulun kau­pun­ki ja rans­ka­lai­nen Ver­so Ener­gy alle­kir­joit­ti­vat sopi­muk­sen, joka täh­tää vedyn­ja­los­tus­lai­tok­sen raken­ta­mi­seen Oulun Orit­ka­riin, sata­man lähel­le. Lisäk­si Oulun Ener­gia suun­nit­te­lee vedyn tuo­tan­to­lai­tok­sen raken­ta­mis­ta Laanilaan.

Ener­giequel­le Oy:n hank­keen ensim­mäi­ses­sä vai­hees­sa raken­net­tai­siin enin­tään vii­den megawa­tin (MW) vedyn­tuo­tan­to­lai­tos ja vety­polt­toai­neen tank­kaus­a­se­ma lin­ja-auto­ja ja mui­ta ras­kai­ta ajo­neu­vo­ja varten. 

Seu­raa­vas­sa vai­hees­sa vedyn­tuo­tan­to­lai­tok­sen kapa­si­teet­tia kas­va­tet­tai­siin 10–50 MW:lla ja vedyn vien­ti aloi­tet­tai­siin myös muu­al­le. Kol­man­nes­sa vai­hees­sa tuo­tan­toa kas­va­tet­tai­siin edel­leen 100–500 MW:n lisäkapasiteetilla. 

Toi­sen ja kol­man­nen vai­heen lopul­li­nen suu­ruus riip­puu mark­ki­na­ti­lan­tees­ta ja Pyy­ry­väi­seen saa­ta­vas­ta infrastruktuurista.

Ener­giequel­len arvion mukaan ensim­mäi­sen vai­heen val­mis­tut­tua työl­li­syys­vai­ku­tus oli­si noin 10 työ­paik­kaa lai­tok­sen käy­tös­sä, huol­los­sa, hal­lin­nos­sa ja tuki­toi­mis­sa. Toi­sen ja kol­man­nen vai­heen työl­li­syys­vai­ku­tuk­set oli­si­vat tätä mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­mat. Vai­heet val­mis­tui­si­vat vuo­sien 2028 ja 2033 välil­lä. Ener­giequel­le Oy:n emo­yh­tiö on sak­sa­lai­nen Ener­giequel­le GmbH.

ABO Ener­gy Suo­mi Oy:n suun­nit­te­le­man vedyn­tuo­tan­to­lai­tok­sen koko oli­si enin­tään 600 MW. Toteu­tus tapah­tui­si 2–3 vai­hees­sa, jos han­ke ete­nee. Yhtiö sel­vit­tää vedyn tuo­tan­non lisäk­si mah­dol­li­suuk­sia myös osit­tai­seen vedys­tä val­mis­tet­ta­van meta­no­lin sekä kes­tä­vän len­to­polt­toai­neen eli E‑SAFin tuo­tan­nol­le, min­kä toteut­ta­mi­nen riip­puu bio­gee­ni­sen hii­li­diok­si­din saatavuudesta. 

ABO Ener­gy tar­joai­si syn­ty­vää huk­ka­läm­pöä käy­tet­tä­väk­si Oulun seu­dul­la kau­ko­läm­pö­nä. Ensim­mäi­sen vai­heen käyt­töön­ot­to voi­si olla vuo­sien 2034–2036 tie­noil­la. Jos vety­tuo­tan­to­lai­tos toteu­tui­si, se voi­si työl­lis­tää vähin­tään 50–80 hen­ki­löä riip­puen vety­lai­tok­sen lopul­li­ses­ta koos­ta. ABO Ener­gy Suo­mi Oy:n emo­yh­tiö on sak­sa­lai­nen ABO Energy.

Lisäk­si kol­mas yri­tys suun­nit­te­lee alu­eel­le noin 400 MW elekt­ro­lyy­si­ka­pa­si­teet­tiä vedyn tuo­tan­toon. Lai­tok­sen ensim­mäi­sen vai­heen käyt­töön­ot­to on alus­ta­vas­ti suun­ni­tel­tu ole­van vuon­na 2030. Hank­keen työl­li­syys­vai­ku­tuk­sen yhtiö arvioi ole­van noin 150–300 hen­ki­löä, kun lai­tos on koko­nai­suu­des­saan käytössä.