- Jakkukylän elinvoimaillassa syntyi pitkät listat elinvoimaa tuovia ideoita. Listauksia tarkastelemassa sivistysjohtaja Virpi Risteelä. Kuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo
- Elinvoimaillan nelisenkymmentä osallistujaa pohti ryhmissä Jakkukylän nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Jakkukyläläiset pantiin torstain Elinvoimaillassa pohtimaan, miten kukin voi yksin ja yhdessä muiden kanssa lisätä kylänsä elinvoimaa ja miten kunta voisi tukea näissä hankkeissa. Kyläläiset jakautuivat muutaman hengen ryhminä Jakun koulun luokkiin ja pistivät kynät sauhuamaan. Papereille kirjattiin esimerkiksi naapuriavun lisääminen, koulutilojen laajempi käyttö, mainosvideon kuvaaminen, kylätalo, matkaparkki, maisemointi ja pusikoiden raivaaminen.
Elinvoimailtaan saapui vajaat neljäkymmentä kyläläistä, joiden lisäksi paikalla oli koko kunnan johtoryhmä. Ilta liittyi kunnanvaltuuston tammikuussa hyväksymään palvelusuunnitelmaan. Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen tulevaisuuden suunnittelua ohjaavaan asiakirjaan on kirjattu Jakun koulun oppilasmäärän tarkastelu. Koulussa on nyt 45 oppilasta, mutta ennusteen mukaan oppilasmäärä laskee.
– Iissä koulun oppilasmäärän kriittiseksi rajaksi on määritelty 30 oppilasta. Monissa kunnissa luku on 50 tai jopa sata. Täällä on kuitenkin lähtökohtaisesti päätetty toimia kyläkoulujen puolesta, totesi kunnan sivistysjohtaja Virpi Risteelä.
Palvelusuunnitelmassa todetaan, että Jakkukylän elinvoimaisuuden eteen on tehtävä rohkeita ja vahvoja tekoja lähivuosina. Tavoitteena on Jakun koulun säilyminen tulevaisuudessakin.
– On tärkeää, että kylällä tunnistetaan elinvoimaa lisäävät keinot ja sitoudutaan niihin. Te jakkukyläläiset ette petä koskaan. Täällä on tilaisuuksissa aina porukkaa, mikä kertoo halusta luoda elinvoimaa, totesi kunnanjohtaja Marjukka Manninen.
Kunnan hyvinvointijohtaja Janne Puolitaival kiitteli Jakkukylän yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä.
– Jakkukylässä tehdään itse ladut jäälle ja maalle, olette tehneet lautan ja laavun Purusaareen, teillä on siltakahvila. Nämä kaikki tuovat kylälle hyvinvointia ja elinvoimaa. Elinvoimaa ei voida tuoda, vaan se lähtee ihmisistä.
Palvelusuunnitelman rinnalle kunnassa selvitettiin noin kolmen kilometrin säteellä kouluista sijaitsevien rakentamattomien tonttien määrä.
– Kaikista eniten tontteja on Jakkukylässä. Täällä on 37 ranta- ja 90 muuta rakennuspaikkaa. Pohtikaa, miten saatte tontteja myyntiin ja rakennettavaksi, elinvoimajohtaja Helena Illikainen kannusti.
Jo olemassa olevia kaavatontteja on tarkasteltu siksi, että niihin rakentaminen voidaan aloittaa nopeasti. Uusien rakennuspaikkojen kaavoittaminen on hyvin hidas prosessi.
Elinvoimaideoinnissa nousi esille, että Jakkukylään ovat mieluummin muuttamassa perheen miehet, mutta naiset jarruttavat vastaan. Risteelä kyseli, mikä paikalla olevat naiset on saanut asettumaan Jakkukylään. Hän vinkkasi myös, että on paljon naisia, jotka haluavat asua niin, että ulko-ovesta pääsee suoraan luontoon.
Yksi illan ideoista oli profiloida Jakun koulu eräkouluksi. Koulun rehtori Jari-Jukka Jokela piti ideaa loistavana ja aikoi viedä ajatusta eteenpäin.
Aktiivinen kyläyhdistys todettiin elinvoiman edellytykseksi. Valtuuston puheenjohtaja Johannes Tuomela ehdotti, voisiko Jakkukylän kyläyhdistys toimia edelläkävijänä ja rakentaa kylälle taloja myytäväksi.
Jakkukylä
- Reilu 400 asukasta.
- Jakun koulu on rakennettu vuonna 1947, laajennettu 1992–1999 sekä 2004. Viimeisin peruskorjaus tehty vuonna 1982.
- Koulussa 45 oppilasta.
- Koulun yhteydessä vuonna 2004 rakennettu päiväkotisiipi.