Johan on ollut viime päivät sutakkaa. Kesä tuli kerralla, juuri nyt ei tarvi palella, eikä ilmeisesti vähään aikaan. Milteipä yhdessä yössä piti kuoriutua talvikamppeista ja etsiä kesäkudetta ylle. Alkoi myös sellainen kevättöiden teko ja pihojen rapsutus ympärillä, että oksat pois.
He ovat myös jo keskuudessamme, ensimmäiset sääskibongaukset on nimittäin jo läiskitty, tosin ei niitä inisijöitä vielä ole riesaksi asti. Ennustuksia sääskikesän suhteenkin on kuultu. Kaikki riippuu kaikesta, varsinkin lätäköiden ja sateen määrästä, joten kaikki on mahdollista, kuten elämässä yleensä. Punkit ovat tehneet maihinnousun jo aikaa sitten, kaksi olen jo omin silmin nähnyt ja hengettömiksi nitistänyt.
Olipa se myös euroviisuviikonloppu. Saara Aallon pääsy finaaliin oli hieno saavutus, mutta odotukset sijoituksesta olivat korkeammalla. Todeksi tuli taas viisaus, että mikään ei ole itsestään selvää. Voitotkin tulevat usein silloin, kun niitä vähiten osaa odottaa.
Saapa nähdä, miten käy kiekkoleijonien. Ylä- ja alamäkiä on menty. Mukavaa näissä kaikissa mittelöissä on, että katsomoissa voidaan jännittää yhdessä ja jakaa niin menestyksen kuin tappion tuntemukset. Yhteisöllisyyttä tämäkin.
Puheenaiheita ovat tarjoilleet viime aikoina myös suden mahdolliset liikkeet Haukipudas-Kiiminki ‑suunnalla ja ikävät sarjateot. Oulun uimahallia piinaa sarjakakkaaja ja epäily sarjakuristajan uudesta uhrista kauhistuttaa.
Nyt pitäisi puhua myös sote- ja maakuntauudistuksesta, mutta asian monimutkaisuuden vuoksi aihe on helpompi ohittaa. Jos uudistus etenee, loppuvuodesta on maakuntavaalit, joissa päästään valitsemaan uutta päättäjäporrasta.
Kesä tuo ensiksi monet kesätapahtumat, joiden suosio näyttää vain kasvavan. Voimme sukeltaa ulos somekuplista kohtaamisiin toreille ja kylille. Nokatusten monet näkökulmat voivat jopa laajentua.
auli.haapala(at)rantapohja.fi