- Kellon koulun apulaisrehtori Mikko Rahkola kertoi sekä oppilaiden että opettajien nauttivan jääpäivästä etenkin, kun keli oli mitä mainioin. Kuvat: Anu Kauppila.
Yksi varmasti maan vanhimmista hoijakoista oli jälleen kovassa käytössä viime viikon perjantaina, kun Kellon koulun Kiviniemen yksikön oppilaat nauttivat meren jäällä järjestetystä koulun yhteisestä jääpäivästä. Hoijakka on ilahduttanut Kiviniemen rannassa ulkoilijoita jo neljäkymmentä vuotta.
– Olisiko tässä jo ainesta Guinnesin ennätykseen? Olen kuullut, että Kuusamossa olisi ollut hoijakka samassa paikassa 15 vuotta, mutta en ole kuullut näin vanhasta perinteestä, Hoijakan neljän vuosikymmenen ajan jäälle rakentanut Paavo Vehkaperä naurahti.
Rakennettuaan kotinsa Kiviniemen rannan välittömään läheisyyteen 42 vuotta sitten, Vehkaperä päätti rakentaa myös hoijakan pojilleen. Ikkunasta oli hyvä tiirailla jälkikasvua ja pian hoijakkaa alkoivat käyttää alueen muutkin lapset perässään koululaiset ja päiväkodin lapset.
– Hoijakkaa käydään pyörittämässä jo ainakin toisessa ellei kolmannessa polvessa, Vehkaperä kertoi.
Kellon koulun Kiviniemen yksikön oppilaita riitti perjantaina jonoksi asti eikä vauhdin antajistakaan ollut pulaa, kun hoijakka pyöri taukoamatta. Vehkaperä kertoi hoijakan profiilin ja rakennustavan pysyneen vuosien aikana samanlaisena. Kelkka on rakennettu lyhennettyyn lumilautaan, jonka päälle on koottu alusta kiinnipitoköysineen.
– Ajattelin, että jos pidän kelkan matalana niin siitä ei ole pitkä matka muksahtaa maahan, Vehkaperä lisäsi.
Hoijakan alkuperäinen kiviniemeläinen pystyttää, kun pakkasta on muutama aste ja jää kantaa.
– Katson säätiedotteesta, että seuraavina päivinä olisi sitten 15–20 astetta pakkasta, jotta pohjaan asti menevä tukivarsi varmasti jäätyy sijoilleen, Vehkaperä jatkoi.
Hoijakka vaatii myös huoltotoimia korkean käyttöasteen vuoksi. Vehkaperä on kuitenkin iloinen, että hoijakkaan on kohdistunut vain vähän ilkivaltaa. Yleensä korjaukseen tai vaihtoon menee koivusta tehty työntöaisa, joka on katkennut sen päällä voimistelemisen vuoksi.
– Joskus olen käynyt porstualla huutamassa, että nyt lapset vähän rauhallisemmin sen hoijakan kanssa, Vehkaperä nauroi.
Vehkaperästä on mukava pystyä tarjoamaan oman kylän ulkoilijoille vuosittain hoijakan kyydit. Hän kehottaakin kaikkia nauttimaan meren jäällä ulkoilusta ja toteaa vuosikymmeniä jäällä kulkeneena, että ainakin maaliskuun loppuun saakka jäällä on turvallista liikkua. Vehkaperä lisäsi ettei Kiviniemen uimarannan edustalla ole nimeksikään virtausta toisin kuin Sudenväylällä, mikä mahdollistaa turvallisen kulkemisen jäällä.
– On hienoa, että koululaiset pääsevät nauttimaan ulkoilusta näin lähellä merta. Sitä en osaa vielä sanoa, kuinka kauan aion hoijakan rakentamista jatkaa, mutta lapsille ja lastenlapsille se on ollut tärkeä tehdä joka vuosi, Vehkaperä hymyili.
Kellon koulun apulaisrehtori Mikko Rahkola kertoi oppilaiden innostuneen tänä vuonna erityisesti pilkkimisestä. Rahkola kävi edellisiltana tekemässä valmiiksi muutamia reikiä, jotta aikaa ei kuluisi jääpäivässä kairaamiseen.
– Jäätä oli paikoin noin 70 senttimetriä, eli paksu jää olisi oppilaille raskasta kairata. Kairausta saa toki kokeilla, Rahkola hymyili.
Aamupäivällä jäällä olleet 1.- ja 6.luokkalaiset saivat saaliikseen kymmenkunta ahventa. Kiviniemen yksikön oma merivaari Vehkaperä totesikin ahvenien olevan hyvin syönnillä aamusella. Oppilaat kävivät vuorollaan koululla syömässä ja iltapäiväksi jäälle pääsivät koulun muut luokat. Rahkola kertoikin oppilaiden yhteistyön sujuneen hyvin ja vanhemmat oppilaat ottavat nuoremmat hyvin huomioon. Pilkkimisen lisäksi jäällä pelattiin hankifutista, hippaa ja muita leikkejä sekä nautittiin hoijakan lisäksi eväistä.
– Pilkkinen oli parasta, hoijakkajonosta kuului.
– Hoijakka oli hauska, mutta eväiden syöminen oli kaikista parasta, samasta jonosta kuului.
Viime elokuusta lähtien Kellossa työskennellyt ja Kiviniemessä itsekin asuva Rahkola oli tyytyväinen aurinkoiseen keliin, sillä viime vuonna tapahtuma piti perua sään vuoksi. Hän kertoi koulun opettajien järjestävän mielellään ulkoilutapahtuman oppilaille, vaikka se aikaa ja järjestelyjä vaatiikin.
– Kiviniemen ranta-aluetta ja meren jäätä hyödynnetään muutenkin Kiviniemen yksikössä paljon opetuksessa, Rahkola lisäsi.