Jää­lin tal­vi­ta­pah­tu­mas­sa ennä­tys­mää­rä osal­lis­tu­jia nappulahiihdossa

Keli oli koh­dil­laan Jää­lin perin­tei­ses­sä tal­vi­ta­pah­tu­mas­sa ja aurin­gon­pais­teel­la oli var­mas­ti osan­sa tapah­tu­man kävi­jä­mää­räs­sä. Nap­pu­la­hiih­dos­sa osal­lis­tu­jia oli ennä­tys­mää­rä, kun mel­kein 70 pien­tä hiih­tä­jää kier­si jääl­le teh­dyl­lä radal­la. Päi­vän nuo­rin hiih­tä­jä oli 2 vuot­ta ja 2 kuu­kaut­ta van­ha Matil­da Hei­no­nen, joka kier­si radan toi­se­na ja sai osak­seen isot aplo­dit maa­li­vii­van ylit­täes­sään. Kier­ros oli hel­pom­pi hiih­tää koh­ti maa­li­vii­vaa, sil­lä edes­sä siin­si kaik­kea kiin­nos­ta­vaa porois­ta hoijakkaan.

LC Jää­lin pre­si­dent­ti Vei­jo Jaak­ko­la oli iloi­nen kat­sel­les­saan jääl­le saa­pu­vaa väki­mää­rää. Tapah­tu­ma jär­jes­tet­tiin nyt 21. ker­ran. Tapah­tu­ma jär­jes­tet­tiin LC Jää­lin, Jää­lin asu­ka­syh­dis­tyk­sen ja Kii­min­gin — Jää­lin vesien­hoi­to­yh­dis­tyk­sen yhteis­voi­min ja Jaak­ko­la on ollut tyy­ty­väi­nen yhdis­tys­ten väli­seen yhteistyöhön.

– LC Jää­lis­tä jär­jes­te­lyis­sä on ollut muka­na pari­sen­kym­men­tä hen­keä ja työ­tun­te­ja on ker­ty­nyt yli 200. On tär­ke­ää, että voim­me tar­jo­ta täl­lai­sen tapah­tu­man pai­kal­li­sil­le, Jaak­ko­la hymyili.

Jono poroa­je­luun ja hoi­jak­kaan kas­voi­vat tapah­tu­man alkaes­sa pit­kik­si, mut­ta aurin­koi­ses­sa kelis­sä jonot­ta­mi­nen ei hai­tan­nut. Porot Har­ri, Huur­re ja Pör­rö jär­jes­ti­vät myös pie­nen yllä­tys­oh­jel­man tapah­tu­man alus­sa, kun kak­si porois­ta oli­si kovas­ti halun­neet läh­teä vapaas­ti tut­ki­maan ympä­röi­vää maas­toa ja otti­vat hat­kat. Porot kui­ten­kin saa­tiin nopeas­ti kiin­ni ja poroa­je­lut alkoi­vat ajallaan.

Pilk­ki­jät levit­täy­tyi­vät heti tapah­tu­man alkuun pit­kin Jää­lin­jär­veä ja alkoi­vat nar­raa­maan. Monel­la oli muka­na säh­kö­kai­ra, mikä nopeut­ti huo­mat­ta­vas­ti rei­kien teke­mis­tä. Kisa kävi kuu­ma­na läpi päi­vän ja Jää­lis­tä kisaa­maan oli­vat tul­leet myös Lau­ra Moi­la­nen per­hei­neen ja ystävineen.

– Tämä on ensim­mäi­nen ker­ta, kun käym­me tapah­tu­mas­sa, vaik­ka asum­me­kin lähel­lä. Ilma on täy­del­li­nen ja kisaa­maan on tul­tu, Moi­la­nen naurahti.

– Nyt vaih­de­taan paik­kaa kes­kem­mäs, siel­lä kuu­lem­ma syö parem­min, Art­tu Lau­hi­ka­ri huik­ka­si puolisolleen.

Pilk­ki­jöi­tä oli jääl­lä rei­lut vii­ti­sen­kym­men­tä, mikä ilah­dut­ti myös Jaak­ko­laa. Hoi­ja­kas­sa Juho Ruot­ti­nen vauh­dit­ti per­heen lap­sil­le hur­jat kyy­dit ja Julius Ruot­ti­nen nousi hymys­sä suin hoi­ja­kas­ta antaen vuo­ron sisaruksilleen.

– Ei niin kovaa, per­heen äiti hymyi­li viereltä.

Mak­ka­ra ja her­na­ri mais­tui­vat kävi­jöil­le ja tapah­tu­mas­sa las­ten ilo rai­kui pit­kin Jäälinjärveä.