- Maakotkan matka jatkui Haukiputaalta pakettiauton kyydissä kohti Oulua. Sen seuraava etappi on ainakin toistaiseksi Oulun yliopiston eläinmuseon kokoelman varastotiloissa, kertoi Jouni Aspi. Kuvat: Auli Haapala
- Jorma Leskelä kiipesi irrottamaan varovasti poliisiaseman aulassa vuosikymmeniä näytillä olleen täytetyn maakotkan. Alhaalla odottivat Jouni Aspi ja Tuula Pudas, valmiina ottamaan linnun vastaan ja viemään sen kohti uutta sijoituspaikkaa.
- Risto Vuorjoki (vas.) ja Seppo Leskinen ovat nostamassa maakotkaa mustasta maijasta Haukiputaan poliisiaseman pihalla vuonna 1996. Kuva on Leskisen albumista.
Oulun yliopiston eläinmuseon johtaja Jouni Aspi ja tutkimusteknikko Tuula Pudas saapuivat Haukiputaan poliisiasemalle viime viikolla noutamaan näytillä ollutta täytettyä maakotkaa, joka on komeillut poliisiaseman aulassa liki 30 vuoden ajan. Vanhempi rikoskonstaapeli Jorma Leskelä kertoo, että kotka on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja kyselyjä vuosikymmenten varrella — sitä on lainattu mukaan myös elokuvaan. Nyt, kun poliisiaseman toiminta Haukiputaalla päättyy ja tilat tyhjenevät, kotkan matka jatkuu Ouluun kohti uutta kotia.
5‑vuotiaan kotkan lento päättyi Iin Olhavassa tammikuun 21. päivänä vuonna 1996. Veturinkuljettaja teki ilmoituksen poliisille, että juna oli törmännyt junaradalla kotkaan. Kotkatehtävälle lähti vanhempi konstaapeli Risto Vuorjoki työparinsa kanssa.
Vuorjoki muistelee tehtävää:
Menimme partiokaverini kanssa paikalle ja löysimme loukkaantuneen kotkan, joka oli vielä hengissä. Lentoon se ei kuitenkaan enää päässyt. Kotka oli ollut raiteilla syömässä poronraatoa eikä ehtinyt väistää junaa. Loukkaantunut lintu oli yrittänyt jatkaa matkaansa radan suuntaisesti, sillä tapahtumapaikan molemmilla puolilla oli metsää.
Kysyimme ohjeita Oulun yliopistolta, sieltä varoitettiin, ettei lintua tule ottaa kiinni paljain käsin, sillä se voi iskeä niin voimakkaasti, että siitä voi seurata vakavia vammoja. Saimme luvan lopettaa kotka ja ammuin sen kauempaa hirvikiväärillä.
Kotka kuljetettiin mustalla maijalla Haukiputaan poliisiasemalle, missä vastassa oli vartija Seppo Leskinen. Myöhemmin kotka kuljetettiin Oulun yliopiston eläinmuseolle, jossa se tutkittiin, sen tiedot kirjattiin ylös, siitä otettiin näytteitä ja lopulta täytettiin. Lintua ei kuitenkaan voitu täyttää siivet levällään, sillä törmäyksessä siivet olivat vaurioituneet.
Maakotkakoiraan iäksi arvioitiin noin viisi vuotta. Sen paino oli 4 650 grammaa, kokonaispituus 81 cm, pyrstön pituus 32 cm, siiven mitta 60 cm ja nokan pituus 4,1 cm. Linnun rintakuvusta löytyi 60 grammaa poron lihaa ja poron karvaa. Maakotkan löytöpaikka sijaitsi Olhavassa likellä Lähes-suota.
Kyseessä oli suhteellisen nuori yksilö, sillä maakotkat voivat elää hyvin vanhoiksi. Rengastustoimiston ikäennätysten mukaan kolme vanhinta Suomessa tavattua rengastettua maakotkaa ovat olleet 34-vuotiaita, mutta ne saattavat elää vielä pidempäänkin. Maakotka on yksi Suomen suurimmista petolinnuista. Vain merikotka on sitä suurempi. Maakotka painaa 3–5 kilogrammaa ja sen siipiväli on 190–225 cm.
Yliopisto halusi sijoittaa täytetyn maakotkan näytteille Haukiputaan poliisiasemalle, ja se luovutettiin Haukiputaan nimismiespiirille huhtikuussa 1996. Oksalla ylväästi istuva maakotka asetettiin korkealle sisääntuloaulan portaikkoon, mistä se on tähyillyt monenlaisia tapahtumia ja kulkijoita. Erityisesti se on seurannut viisaalla katseellaan toiseen kerrokseen portaita ylös kipuavia lupapalvelun asiakkaita.
Nyt kun Haukiputaan poliisiaseman tilat tyhjenevät lopullisesti kevään kuluessa poliisin toimintojen siirtyessä Ruskonselkään Ouluun uudelle pääpoliisiasemalle, maakotkan pesti Haukiputaalla päättyi.
Täytettyjä eläimiä eläinmuseon entisestä näyttelystä on sijoitettu esimerkiksi yliopiston Linnanmaan kampuksen J‑käytävälle. Jouni Aspi ja Tuula Pudas kertoivat, että eläinmuseon kokoelmissa on useita täytettyjä maakotkia. Esimerkiksi Yli-Iin Kierikkikeskuksessa on esillä komea täytetty maakotka. Dna-näytteitä sekä luu‑, siipi- ja pyrstönäytteitä on kokoelmissa 150 kotkasta.
Eläinmuseolle viime aikoina toimitettujen harvinaisempien lintujen joukossa ovat lunni ja jalohaikara. Jalohaikara saapui kokoelmiin Ruokaviraston kautta, jossa sen kuolinsyytä tutkittiin näytteiden avulla muun muassa lintuinfluenssan varalta. Täytettyjä lintuja eläinmuseon kokoelmissa on 1800-luvun lopulta saakka. Lintujen munakokoelman vanhin näyte on 1860-luvulta.
Oulun yliopiston eläinmuseon pääpaikka ja tutkimuskokoelmat sijaitsevat Linnanmaalla kasvitieteellisen puutarhan yhteydessä. Yleisölle avoinna ollut Eläinten jäljillä ‑näyttely Tiedekeskus Tietomaassa on tällä hetkellä suljettu kiinteistön peruskorjauksen ja uudisrakentamisen vuoksi. Näyttely avataan jälleen vuonna 2026 uusien tilojen valmistuttua. Eläinmuseon kokoelmille on varastotiloja Toppilassa, jonne Haukiputaan poliisilaitoksen kotka kuljetettiin odottamaan mahdollista tulevaa sijoituspaikkaansa.
Eläinmuseolle tulee jonkin verran tiedusteluja kuolleena löydetyistä linnuista ja muista luonnoneläimistä. Kiireellisissä eläinsuojelutapauksissa yhteydessä voi olla myös poliisiin tai kaupungin valvontaeläinlääkäriin sekä akuuteissa tilanteissa hätänumeroon. Ruokavirasto.fi-sivustolta löytyy myös tietoja ja toimintaohjeita kuolleiden eläinten käsittelystä.
Loukkaantuneiden lintujen hoidosta vastaa Oulussa mm. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys (PPLY) ja ja Luonnoneläinten puolella ry (Luopu ry).
Jorma Leskelä kertoo, että poliisille tulevista eläintehtävistä yleisimpiä ovat poro- ja hirvikolarit. Aikoinaan, kun koiria pidettiin enemmän irrallaan, niihin liittyviä tehtäviä oli runsaasti. Nykyisin talven tullen vesistöjen jäätyessä tulee silloin tällöin ilmoituksia joutsenista, jotka saattavat vaikuttaa jäätyneen kiinni jäähän.
– Hyvin usein kysymmekin neuvoja yliopistolta jatkotoimista, Leskelä kertoo.
Erikoisimpana eläintehtävänä Leskelä muistaa tapauksen, jossa vireäkuntoinen joutsen kuljetettiin tilapäisesti putkasäilöön.
– Joutsen putkassa ei ollut kovin hyvä kokemus puolin ja toisin, Leskelä naurahtaa.
Maakotka ikuistettiin myös rikosdraamaan
Haukiputaan poliisiaseman aulan maakotka pääsi myös elokuvatähdeksi – sitä lainattiin rekvisiitaksi Kaikki synnit ‑rikosdraamaan. Sarjassa Matti Ristisen näyttelemä vanhempi konstaapeli Jussi Ritola harrasti sarjassa metsästystä, ja maakotka komeili konstaapelin olohuoneen seinällä ja näkyi joissakin kohtauksissa. Kuvauksiin saatiin myös muuta rekvisiittaa Haukiputaan poliisilaitokselta.
Rikosdraaman kolme kautta kuvattiin Oulun seudulla. Toisen kauden filmauksia vuonna 2020 tehtiin myös Kellon Nuorisoseuralla ja Keiskan TB:llä. Mukana oli myös joukko paikallisia avustajia.