Pitäi­si­kö panos­taa met­sien kas­vuun enemmän?

Hak­kui­den vähen­tä­mi­nen Suo­mes­sa ei pysäy­tä ilmas­ton­muu­tos­ta. Rajoi­tus­kaa­vai­lu­jen sijaan on kes­ki­tyt­tä­vä met­sien kas­vun ja ilmas­to­kes­tä­vyy­den vah­vis­ta­mi­seen. Panos­tuk­set met­sien hoi­toon ovat kus­tan­nus­te­ho­kas tapa hil­li­tä ilmas­ton­muu­tos­ta ja tur­va­ta maa­kun­tien talout­ta. Poh­jois-Suo­mes­sa hak­kui­den rajoit­ta­mi­nen, niin yksi­tyis­mail­la kuin val­tion mail­la­kin, mer­kit­si­si maa­seu­dun työ­paik­ko­jen mene­tys­tä, infran rapis­tu­mis­ta ja inves­toin­tien vaarantumista.

Ensi­si­jai­nen kei­no ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lin­näs­sä on fos­sii­lis­ten pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen. Samal­la on siir­ryt­tä­vä kier­to­ta­lou­teen ja uusiu­tu­vien raa­ka-ainei­den ja ener­gian käyt­töön. Esi­tys hak­kui­den rajoit­ta­mi­ses­ta hidas­tai­si bio­ta­lou­teen siir­ty­mis­tä ja joh­tai­si met­sien hii­len­si­don­ta­ky­vyn pienenemiseen.

Ikään­ty­nei­den met­sien uudis­tus­hak­kui­den rajoit­ta­mi­nen pie­nen­täi­si hii­li­nie­lua, kos­ka nuor­ten, voi­mak­kaas­ti hiil­tä sito­vien met­sien osuus vähe­ni­si. Ikään­ty­vis­sä met­sis­sä eri­lais­ten tuho­jen ris­ki kas­vaa ja hii­li­va­ras­to voi kään­tyä pääs­tö­läh­teek­si. Nuo­ris­sa met­sis­sä kas­va­tus­hak­kui­den rajoit­ta­mi­nen vähen­täi­si jalos­tus­kel­poi­sen puu­ai­nek­sen ker­ty­mää. Eri­tyi­ses­ti arvok­kaim­man järeän saha­puun mää­rä vähenisi.

Suo­men ja maa­kun­tien talou­del­le hak­kui­den rajoit­ta­mi­nen oli­si myrk­kyä, kos­ka se joh­tai­si puun­ja­los­tuk­sen ja koko sitä tuke­van arvo­ket­jun supis­tu­mi­seen. Puu­poh­jais­ten tuot­tei­den tar­ve maa­il­mal­la ei ole vähe­ne­mäs­sä ja ne teh­täi­siin jat­kos­sa muis­sa mais­sa. Vas­taa­vas­ti myös hak­kuut siir­tyi­si­vät tut­ki­tus­ti muu­al­le mai­hin, jois­sa ris­kit bio­di­ver­si­tee­tin heik­ke­ne­mi­ses­tä ovat suu­rem­mat kuin EU-alueella.

Rajoi­tus­kaa­vai­lu­jen sijaan on kes­ki­tyt­tä­vä met­sien kas­vun ja ilmas­to­kes­tä­vyy­den vah­vis­ta­mi­seen. Panos­tuk­set met­sien hoi­toon ovat kus­tan­nus­te­ho­kas tapa hil­li­tä ilmas­ton­muu­tos­ta ja tur­va­ta maa­kun­tien talout­ta. Tär­keim­piä kei­no­ja ovat jalos­te­tun met­sän­vil­je­ly­ma­te­ri­aa­lin käyt­tö, teho­kas met­sän uudis­ta­mi­nen, tai­mi­kon var­hais­hoi­to, voi­mak­kai­den har­ven­nus­ten vält­tä­mi­nen sekä puus­ton kier­toa­jan piden­tä­mi­nen. Kiven­näis­mail­la kas­va­tus­lan­noi­tus ja suo­met­sis­sä tuh­ka­lan­noi­tus ovat nopei­ta kei­no­ja lisä­tä met­sien kas­vua ja näin hii­len­si­don­taa. Näil­lä toi­mil­la on mah­dol­lis­ta täy­si­mää­räi­ses­ti saa­vut­taa noin 10 mil­joo­nan kuu­tio­met­rin vuo­tui­nen kas­vun­li­säys 20–30 vuo­den kulues­sa eli 10 pro­sen­tin lisä­kas­vu nykyi­seen verrattuna.

Kas­vun lisää­mis­toi­met ja met­sien käyt­tö voi­daan toteut­taa niin, että myös met­sien muut eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut, moni­muo­toi­suus ja vesien kun­to tur­va­taan entis­tä paremmin.

Sep­po Miet­tu­nen, kent­tä­pääl­lik­kö, MTK Metsänomistajat