Kylil­le halu­taan ympäristötekoja

Kyläkehittäjä Iida Rainio kertoo Kestävät kylät -hankkeen saaneen kylillä hyvän vastaanoton, sillä kylillä halutaan tehdä ympäristöä parantavia toimia. Kuva: Tuija Järvelä-UusitaloKyläkehittäjä Iida Rainio kertoo Kestävät kylät -hankkeen saaneen kylillä hyvän vastaanoton, sillä kylillä halutaan tehdä ympäristöä parantavia toimia. Kuva: Tuija Järvelä-Uusitalo

Aina­kin Iin Olha­va ja Poh­jois-Ii, Yli­kii­min­gin Vep­sä sekä Kel­lo ja Kivi­nie­mi Ran­ta­poh­jan alu­een kylis­tä aiko­vat akti­voi­tua ympä­ris­tö­toi­mis­sa. Kylät osal­lis­tu­vat Oulun seu­dun Lea­de­rin rahoit­ta­maan Oulun seu­dun Kes­tä­vät kylät ‑hank­kee­seen, jos­sa kyliä ja mui­ta maa­seu­dun yhtei­sö­jä innos­te­taan yhtei­siin ympä­ris­tö­toi­miin. Kylä­ke­hit­tä­jä Iida Rai­nio ker­too, että hank­kee­seen mah­tuu vie­lä lisää kyliä.

– Tavoit­tee­na on saa­da mukaan 18 kylää, joil­le laa­di­taan ympä­ris­tö­suun­ni­tel­ma. Täl­lä het­kel­lä muka­na on 10 kylää.

Hank­keen alu­ee­seen kuu­luu Iin, Oulun, Kem­pe­leen, Muhok­sen, Uta­jär­ven sekä Pudas­jär­ven maaseutualueet.

Kes­tä­vät kylät ‑hank­keen alus­sa vii­me syk­sy­nä Rai­nio otti yhteyt­tä kylien toi­mi­joi­hin. Osas­sa kyliä on jo jär­jes­tet­ty kyläil­to­ja, jois­sa on poh­dit­tu jo teh­ty­jä ympä­ris­tö­toi­mia, mie­tit­ty kylän par­hai­ta asioi­ta ja suun­ni­tel­tu tule­via toimia.

– Jo teh­tyi­nä ympä­ris­tö­toi­mi­na useil­la kylil­lä on nous­sut esiin esi­mer­kik­si mai­se­man rai­vauk­set, mai­se­ma­pel­lot ja ‑nii­tyt sekä vesis­tö­kun­nos­tuk­set. Kylä­läi­sil­le tär­kei­tä paik­ko­ja ovat laa­vut, polut ja maisemat.

Tavoit­tee­na on laa­tia kylil­le ympä­ris­tö­suun­ni­tel­mat, joi­den avul­la saa­daan toi­miin jatkuvuutta.

– Suun­ni­tel­ma voi olla vaik­ka liit­tee­nä kylän toi­min­ta­suun­ni­tel­mas­sa, jol­loin se hel­pot­taa tule­vien vuo­sien ympä­ris­tö­töi­den suunnittelua.

Kylien suun­ni­tel­tu­ja ympä­ris­tö­toi­mia voi­daan toteut­taa Oulun seu­dun Kes­tä­vät kylät ‑hank­keen avus­ta­ma­na tai toi­miin voi hakea rahoi­tus­ta esi­mer­kik­si pai­kal­li­sel­ta Lea­der-yhdis­tyk­sel­tä. Han­ke voi myös avus­taa yhdis­tyk­siä uusien rahoi­tus­ha­ke­mus­ten suunnittelussa.

Kylien ympä­ris­tö­toi­mien kus­tan­nuk­set voi­vat olla hyvin erisuuruisia.

– Esi­mer­kik­si mai­se­ma­pel­lon perus­ta­mi­nen ei vaa­di kovin suur­ta panos­tus­ta. Sii­hen riit­tää kone maan muok­kauk­seen, tal­koo­lai­sia ja sie­me­niä. Vesi­kun­nos­tus­työt puo­les­taan voi­vat vaa­tia hyvin­kin pal­jon rahaa.

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la vii­mei­sim­mäk­si on kokoon­nut­tu Kes­tä­vät kylät ‑hank­keen puit­teis­sa Iin Olha­vas­sa. Siel­lä jär­jes­tet­tiin tam­mi­kuun lopul­la kyläil­ta, johon osal­lis­tui vii­ti­sen­tois­ta kyläläistä.

– Kyläil­las­sa poh­dit­tiin pöy­tä­ryh­mit­täin, mitä ympä­ris­tö­toi­mia on jo teh­ty ja mit­kä ovat kylän ilo­nai­hei­ta. Esil­le nousi, että kyläl­lä on muun muas­sa usei­ta kotia ja laa­vu­ja, kau­nis luon­to, joki­suu ja meri, Rai­nio kertoo.

Olha­vas­sa on jo aiem­min­kin pidet­ty ympä­ris­tö­tal­koi­ta ja rai­vat­tu mai­se­mia, mikä on lisän­nyt kylän viih­tyi­syyt­tä ja tur­val­li­suut­ta. Kyläl­lä on myös kun­nos­tet­tu vesis­tö­jä, min­kä on jo huo­mat­tu paran­ta­neen kalakantoja.

– Uusi­na mah­dol­li­si­na toi­mi­na esil­le nousi esi­mer­kik­si Oijär­ven­tien alku­pään kun­nos­tuk­sen tar­ve sekä kou­lun piha-alu­een tun­tu­mas­sa ole­van alu­een kau­nis­ta­mi­nen joko kuk­ka­nii­tyl­lä tai ympäristötaiteella.

Ympä­ris­tö­suun­ni­tel­man val­mis­te­lu jat­kuu Olha­vas­sa ideoin­ti-illal­la maaliskuussa.

Yli­kii­min­gin Vep­säl­lä on esi­tel­ty han­ket­ta per­jan­tai-illan kah­veil­la. Kel­lon kyläyh­dis­tyk­sen ja Kel­lon Kivi­nie­men asu­ka­syh­dis­tyk­sen yhtei­nen kyläil­ta pidet­tiin vii­me vuon­na. Siel­lä pää­tet­tiin kun­nos­taa kalas­tus­museon ympä­ris­töä. Myös aina­kin Poh­jois-Iin kyläyh­dis­tys on läh­te­mäs­sä hank­kee­seen mukaan.

Kylil­lä on Rai­nion mukaan suh­tau­dut­tu hank­kee­seen läh­tö­koh­tai­ses­ti hyvin, sil­lä kylil­lä halu­taan kehit­tää ympäristöä.

– Tavoit­tee­na on, että luon­to ja luon­non moni­muo­toi­suus huo­mioi­tai­siin entis­tä enemmän.

Ylei­sin kylil­lä tal­koil­la teh­tä­vä ympä­ris­tö­toi­mi on rai­vaus. Maa­seu­dul­la on rai­vat­ta­via paik­ko­ja ja toi­saal­ta pusi­koi­den rai­vaa­mi­ses­sa jäl­ki näkyy nopeasti.

Perin­tei­ses­ti kylil­lä on teh­ty asioi­ta tal­koil­la, mut­ta nykyi­sin tal­koo­vä­keä ei vält­tä­mät­tä ole saatavilla.

– Kylil­lä väki van­he­nee ja uusia asuk­kai­ta voi olla vai­kea saa­da mukaan toi­min­taan. Joil­la­kin kylil­lä sii­nä onnis­tu­taan­kin. Jos nuo­rem­pia aktii­vi­sia kylä­läi­siä läh­tee kyläyh­dis­tys­ten toi­min­taan, saa­daan yleen­sä mui­ta­kin mukaan.

Rai­nio vink­kaa, että par­hai­ten kylä­toi­min­taan saa väkeä liik­keel­le, jos toi­min­taa jär­jes­te­tään koko perheille.

Kes­tä­vät kylät ‑han­ke jat­kuu ensi vuo­den lop­puun saak­ka. Hank­keen aika­na jär­jes­te­tään kai­kil­le avoi­mia ympä­ris­tö­ai­hei­sia webinaareja.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.