Las­ten­neu­vo­las­sa huo­mio ravin­toon ja kotioloihin

Las­ten­neu­vo­las­sa seu­ra­taan lap­sen ter­veyt­tä, kas­vua ja kehi­tys­tä. Eten­kin vau­vo­jen neu­vo­la­käyn­neil­lä tär­kein­tä on seu­ra­ta vau­van ravin­non­saan­tia ja per­heo­lo­ja, ker­too ter­vey­den­hoi­ta­ja Ani­ta Sep­pä­nen Iin ja Kui­va­nie­men lastenneuvolasta.

Las­ten­neu­vo­la­käyn­tien mää­rä vaih­te­lee lap­sen iäs­tä ja tar­pees­ta riip­puen vii­koit­tai­ses­ta tapaa­mi­ses­ta vuo­sit­tai­siin mää­rä­ai­kais­tar­kas­tuk­siin. Sep­pä­nen ker­too, että van­hem­mat suh­tau­tu­vat neu­vo­la­käyn­tei­hin myönteisesti.

– On har­vi­nais­ta, että joku kysyy mah­dol­li­suut­ta jät­tää käyn­ti väliin. Per­hei­tä on monen­lai­sia, ensim­mäi­sen lap­sen van­hem­pi tar­vit­see enem­män tukea ja neu­vo­ja van­hem­muu­teen kuin moni­lap­si­sen per­heen äiti tai isä.

Vau­voil­la neu­vo­la­käyn­neil­lä seu­ra­taan eten­kin pai­noa ja kal­lon kas­vua. Jos vau­van pai­no ei nouse, poh­di­taan ensim­mäi­se­nä mai­don riittävyyttä.

– On äite­jä, jot­ka eivät mis­sään tapauk­ses­sa halua antaa kor­vi­ke­mai­toa. Jos­kus voi olla tilan­ne, että äidin mai­to ei vain rii­tä. Sil­loin neu­vom­me kei­no­ja mai­don­tu­lon lisää­mi­seen, Sep­pä­nen kertoo.

On myös äite­jä, jot­ka eivät mis­sään tapauk­ses­sa halua imettää.

– Eten­kin nuus­kaa­vis­sa ja tupa­koi­vis­sa äideis­sä on sel­lai­sia, jot­ka eivät halua imet­tää. Voi olla myös ajat­te­lu­mal­le­ja, joi­den mukaan luul­laan, ettei oma rin­ta­mai­to kui­ten­kaan riitä.

Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tok­sen (THL) vuon­na 2020 jul­kai­se­man tut­ki­muk­sen mukaan alle kuu­kau­den ikäi­sis­tä vau­vois­ta 57 pro­sent­tia oli täy­si­me­tet­ty­jä ja 94 pro­sent­tia oli täys- tai osit­tai­si­me­tet­ty­jä. Vuo­des­ta 2007 las­ten­neu­vo­las­sa työs­ken­nel­leel­lä Sep­pä­sel­lä on tun­tu­ma, että Iis­sä ime­te­tään enem­män, mitä hänen aiem­mas­sa työ­kun­nas­saan Kemissä.

– Uskoi­sin, että äideis­tä yli puo­let imet­tää. Neu­vo­las­sa kan­nus­tam­me imet­tä­mään. Toi­vom­me, että niko­tii­ni­riip­pu­vai­set­kin äidit pys­tyi­si­vät edes parin kuu­kau­den imetykseen.

Täy­si­me­tys­tä suo­si­tel­laan 6 kuu­kau­den ikään saak­ka. Sen jäl­keen ime­tys­tä jat­ke­taan kiin­teän ruu­an ohel­la. Taka­ra­jaa ime­tyk­sen kes­tol­le ei neu­vo­las­ta anneta.

– WHO suo­sit­te­lee ime­tys­tä kak­si­vuo­ti­aak­si tai mah­dol­li­ses­ti pidem­pään, mikä on tosin har­vi­nais­ta. Usein äidit lopet­ta­vat imet­tä­mi­sen töi­hin pala­tes­saan, vaik­ka ime­tys voi­si jat­kua. Ime­tys ryt­mi­te­tään vain toisin.

Ime­tyk­sen tai kor­vi­ke­mai­to­vai­heen jäl­keen neu­vo­las­sa anne­taan ohjei­ta kiin­teän ravin­non tarjoamiseen.

– Tar­vit­taes­sa van­hem­mil­le neu­vo­taan esi­mer­kik­si, miten kas­vis­so­se­keit­to teh­dään. Toki kau­pan soseet ovat hyvä vaih­toeh­to, mut­ta ne ovat kal­lii­ta. Itse teke­mäl­lä saa samal­la itsel­le kei­ton, kun ottaa sii­tä ennen maus­ta­mis­ta lap­sen annok­set erilleen.

Vau­van hyvin­voin­nin ohel­la neu­vo­las­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta kotio­loi­hin ja van­hem­pien hyvinvointiin.

– Syn­ny­tyk­sen jäl­keen 10–20 pro­sent­tia äideis­tä masen­tuu. Äitien ala­ku­lo ja masen­nus on edel­leen tabu. Monel­la äidil­lä ei ole tuki­ver­kos­to­ja, eikä omaa äitiä, jon­ka kans­sa jutel­la äitiydestä.

Neu­vo­las­sa teh­dään äideil­le mie­lia­la­ky­se­ly. Jos sen kysy­myk­siin vas­taa epä­re­hel­li­ses­ti, on neu­vo­las­sa mones­ti han­ka­la huo­ma­ta äidin masen­nus­ta tai per­heen ongelmia.

– Jut­te­lem­me van­hem­pien kans­sa. Kysym­me, miten koto­na menee ja yri­täm­me tart­tua huo­le­nai­hei­siin. Van­hem­pia aut­taa, jos tääl­lä saa puret­tua edes yhden huolenaiheen.

Tar­vit­taes­sa neu­vo­las­ta ohja­taan van­hem­pia otta­maan yhteyt­tä pal­ve­lu­neu­von­taan, jos­ta ohja­taan sopi­vaan lisä­tuen tar­joa­jaan. Jos­kus neu­vo­las­ta jou­du­taan teke­mään huo­li-ilmoi­tus las­ten­suo­je­luun. Sil­loin koko per­het­tä pys­ty­tään aut­ta­maan tehokkaasti.

Neu­vo­la­käyn­nin pituus on 45 minuut­tia tai tun­ti. Sep­pä­nen kiit­te­lee­kin, että sii­nä ajas­sa ehtii hie­man jutel­la ja kysel­lä kuulumisia.

– Toki käyn­ti on täyn­nä asi­aa mit­tauk­si­neen, roko­tuk­si­neen ja ravin­to­neu­von­toi­neen. Eten­kin vau­vai­käis­ten van­hem­piin ehtii kui­ten­kin tutus­tua neu­vo­la­käyn­tien aikana.

Neu­vo­lat