Sep­po Pelt­ta­ri aste­li 30 vuot­ta sit­ten euro­par­la­ment­tiin – Pit­kän uran polii­tik­ko­na teh­nyt tor­nio­lai­nen seu­raa nyt maa­il­man menoa Jää­lis­tä käsin

Torniolainen Seppo Pelttari oli vuonna 1995 yksi Suomen ensimmäisistä europarlamentaarikoista. Euroopan Unioniin liittymistä Pelttari pitää yhä Suomelle erittäin merkittävänä päätöksenä ja askeleena osaksi länttä. Kuva: Teea TunturiTorniolainen Seppo Pelttari oli vuonna 1995 yksi Suomen ensimmäisistä europarlamentaarikoista. Euroopan Unioniin liittymistä Pelttari pitää yhä Suomelle erittäin merkittävänä päätöksenä ja askeleena osaksi länttä. Kuva: Teea Tunturi

Kun Suo­mi liit­tyi osak­si Euroo­pan Unio­nia vuon­na 1995, valit­tiin Suo­men euro­par­la­men­taa­ri­kot suo­raan edus­kun­nas­ta ensim­mäi­sek­si vuo­dek­si. Tuol­loin edus­kun­nan toi­se­na vara­pu­he­mie­he­nä oli tor­nio­lai­nen Sep­po Pelt­ta­ri, joka tuli äänes­tyk­ses­sä vali­tuk­si Suo­men edus­ta­jak­si euro­par­la­ment­tiin muun muas­sa Paa­vo Väy­ry­sen, Eli­sa­beth Reh­nin, Olli Reh­nin, Hei­di Hau­ta­lan ja Mar­jat­ta Ste­nius-Kau­ko­sen kanssa.

Pelt­ta­ri muis­taa, että ensim­mäi­nen len­to­mat­ka Brys­se­liin sujui hei­kon len­to­sään val­li­tes­sa. Len­to jou­tui las­keu­tu­maan Hol­lan­tiin, jon­ka jäl­keen Pelt­ta­ri ja Väy­ry­nen mat­kus­ti­vat yhdes­sä bus­sil­la koh­ti päämääräänsä.

– Lail­laan se jän­nit­ti, mut­ta oli mah­ta­va pääs­tä edus­ta­maan Suo­mea. Arvoi­tus oli itse kul­le­kin, mikä tulee ole­maan kenen­kin roo­li ja miten pää­tök­sen­te­ko tulee eroa­maan Suo­men poli­tii­kas­ta, Pelt­ta­ri kertoo.

Suo­mi oli jät­tä­nyt EU-jäsen­ha­ke­muk­sen jo vuon­na 1992. Jäse­nek­si liit­ty­mis­tä edel­si vuo­den 1994 neu­voa-anta­va kan­sa­nää­nes­tys, jos­sa lähes 57 pro­sent­tia äänes­ti EU-jäse­nyy­den puolesta.

Edus­kun­ta hyväk­syi Suo­men liit­ty­mi­sen Euroo­pan Unio­niin äänin 152–45. Vuon­na 1995 jäse­nek­si liit­tyi­vät myös Ruot­si ja Itävalta.

– Sel­vin nume­roin­han tuon­ne läh­det­tiin, Pelt­ta­ri toteaa.

Jäse­nyyt­tä puol­let­tiin pää­asias­sa tur­val­li­suus­po­liit­ti­sin syin sekä talou­del­li­sen vakau­den tur­vaa­mi­sek­si. Vas­tus­ta­jat pel­kä­si­vät pää­tän­tä­val­lan menet­tä­mis­tä sekä maa­ta­lou­den ahdin­koa. Myös pelot rajo­jen avaa­mi­ses­ta ja sosi­aa­li­tur­van heik­ke­ne­mi­ses­tä oli­vat huo­len aiheina.

– Eni­ten tuol­loin 30 vuot­ta sit­ten euro­par­la­men­tis­sa puhut­ti­vat Euroo­pan yleis­ti­lan­ne, sekä mei­dän näkö­kul­mas­tam­me luon­nol­li­ses­ti poh­jois­ten aluei­den roo­li, Pelt­ta­ri kertoo.

Hänen mukaan­sa kokous­ten esi­tys­lis­tat oli­vat val­ta­via, asioi­ta oli käsi­tel­tä­vä­nä hir­mui­sia mää­riä. Äänes­tääk­seen oikein piti omis­sa ryh­mis­sä olla tarkkana.

– Hyp­pä­sim­me liik­ku­vaan junaan, ja mie­li oli täyn­nä ihme­tys­tä. Oli avar­ta­vaa näh­dä, miten Euroo­pas­sa suh­tau­dut­tiin Suo­men roo­liin osa­na EU:ta.

Samas­sa ryh­mäs­sä Poh­jois-Suo­men kes­kus­ta­lais­ten edus­ta­jien kans­sa oli Pelt­ta­rin mukaan pal­jon muun muas­sa hol­lan­ti­lai­sia, tans­ka­lai­sia, ita­lia­lai­sia ja sak­sa­lai­sia edustajia.

Suo­ma­lais­ten euro­par­la­men­taa­rik­ko­jen ensi-istun­to kiin­nos­ti koti­mais­ta leh­dis­töä Sep­po Pelt­ta­rin mukaan erit­täin pal­jon. Medi­aa oli pai­kal­la Brys­se­lis­sä seu­raa­mas­sa tapahtumia.

– Muu­ten­kin ihmi­set oli­vat alus­sa hyvin kiin­nos­tu­nei­ta sii­tä, mitä siel­lä EU:ssa oikein tapah­tui. Ja pal­jon­han sii­nä oli opet­te­le­mis­ta: kie­li, tul­kit, par­la­ment­ti­ra­ken­nuk­set, eri­lai­set pää­tök­sen­teon kulttuurit.

Pelt­ta­rin mukaan EU-poli­tiik­ka, jos mikä, on alue­po­li­tiik­kaa, ja siel­lä­kin pää­te­tään poh­jim­mil­taan pie­nen ihmi­sen asiois­ta kuten kuntapolitiikassakin.

Sep­po Pelt­ta­ri muis­te­lee, että Poh­jois-Suo­men teol­li­suu­den odo­tuk­set EU:n suh­teen oli­vat odot­ta­vat, mark­ki­noi­ta siel­lä oli jo ennes­tään muun muas­sa teräk­sen ja puun­ja­los­tuk­sen suh­teen, mut­ta nyt odo­tet­tiin, hel­pot­tuu­ko kau­pan­käyn­ti EU:n sisällä.

– Aika oli Suo­mes­sa sil­loin erit­täin huo­no laman jäl­jil­tä. Odo­tet­tiin sitä, mitä tule­man pitää, ja pys­tyy­kö EU tar­joa­maan meil­le mitään.

Tär­kein­tä Sep­po Pelt­ta­rin mukaan EU-jäse­nyy­des­sä oli se, että Suo­mi siir­tyi osak­si länt­tä. Ovet oli­vat auki Euroop­paan ja muu­al­le län­teen. Etäi­syy­det pie­ne­ni­vät. Liik­ku­mi­nen hel­pot­tui Schen­gen-sopi­muk­sen myö­tä. Yhtei­nen raha hel­pot­taa elä­mää monil­la eri tavoin.

Sep­po Pelt­ta­ri ajat­te­lee, että työ euro­par­la­men­tis­sa on kovaa. Yhteis­työ­tai­dot jou­tu­vat koe­tuk­sel­le. Kovas­sa kil­pai­lus­sa ei pär­jää ilman kovaa työtä.

– Nyt on oltu jo pit­kään osa isom­paa aluet­ta, osa euroop­pa­lais­ta yhtei­söä. Naton myö­tä suun­taam­me yhä enem­män län­teen, Pelt­ta­ri toteaa.

– Jos emme oli­si 30 vuot­ta sit­ten liit­ty­neet osak­si Euroo­pan Unio­nia, oli­sim­me nyt ihan takahikiällä.

Sep­po Pelt­ta­ri muut­ti Jää­liin toi­sen tyt­tä­ren­sä per­heen luok­se noin vuo­si sit­ten vai­mon­sa Mai­ren kuol­tua. Hän seu­raa aktii­vi­ses­ti sekä maa­il­man­po­li­tiik­kaa että pai­kal­li­sia tapah­tu­mia ja päätöksentekoa.

– Kau­hul­la kat­son Ukrai­nan, Gazan sekä Kii­nan ja Taiwa­nin tapah­tu­mia. Toi­vot­ta­vas­ti rau­han saa­vut­ta­mi­nen on mah­dol­lis­ta. Myös Suo­men­lah­den tilan­ne huo­let­taa, sen alu­een kart­ta on kovas­ti muuttunut.

Jää­lis­sä Pelt­ta­ri viih­tyy erin­omai­ses­ti, mut­ta on huo­lis­saan sii­tä, miten pal­ve­lut alu­eel­ta kaikkoavat.

– Näin suu­rel­le asu­kas­mää­räl­le Jää­lis­sä pitäi­si taa­ta laa­jem­mat pal­ve­lut. Vahin­ko on, että nyt pal­ve­luis­sa tulee kui­va kausi, toi­vot­ta­vas­ti se jää mah­dol­li­sim­man lyhyek­si, Pelt­ta­ri toteaa.

Sep­po Pelttari

• Pit­kään kun­ta­po­li­tii­kas­sa Tor­nios­sa muka­na ollut Pelt­ta­ri on kau­pun­ki­neu­vos. Hänet tun­ne­taan muun muas­sa innok­kaa­na Perä­me­ren­kaa­ren puolestapuhujana.

• Oikeus­tie­teen kan­di­daa­tik­si vuon­na 1969 val­mis­tu­nut Pelt­ta­ri teki työ­uran­sa ennen täys­päi­väi­sek­si polii­ti­kok­si ryh­ty­mis­tä nimis­mie­he­nä Ala­tor­niol­la, Ina­ris­sa, Kola­ris­sa ja Kemin­maal­la. Lisäk­si hän oli lyhyeh­kö­jä aiko­ja vero­toi­mis­ton, lää­nin­hal­li­tuk­sen ja Tor­nion kau­pun­gin palveluksessa.

•Kes­kus­tan kan­san­edus­ta­ja­na Pelt­ta­ri toi­mi 1983–1995, jos­ta vii­mei­sen istun­to­kau­den toi­se­na vara­pu­he­mie­he­nä. Lisäk­si hän toi­mi kans­lia­toi­mi­kun­nas­sa, laki­va­lio­kun­nas­sa, suu­res­sa valio­kun­nas­sa, ulkoa­siain­va­lio­kun­nas­sa ja valtiovarainvaliokunnassa.

•Euro­par­la­men­taa­rik­ko­na Pelt­ta­ri oli 1995–1996. Euro­par­la­men­tis­sa Pelt­ta­ri oli lii­ken­ne- ja oikeus­va­lio­kun­nan jäsen. Mui­den kes­kus­ta­lais­ten tavoin hän kuu­lui Euroo­pan libe­raa­li- ja demo­kraat­ti­puo­lu­een ryhmään.

• Hän ei aset­tu­nut ehdol­le ensim­mäi­sis­sä euro­vaa­leis­sa, mut­ta oli ehdo­kas vuon­na 1999 vaa­leis­sa, jol­loin ei tul­lut valituksi.

•Hän on ollut kes­kus­tan puo­lue­val­tuus­kun­nan jäsen, puo­lue­hal­li­tuk­sen jäsen ja puo­lu­een Perä­poh­jo­lan pii­rin puheenjohtaja.

• Tor­nion kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa hän oli yhteen­sä noin 20 vuo­den ajan, osan aikaa myös kau­pun­gin­val­tuus­ton puheenjohtajana.

• Pelt­ta­ri on toi­mi­nut Fin­nai­rin ja Veik­kauk­sen hal­lin­to­neu­vos­tois­sa. Poh­jo­lan Sano­mien hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na hän toi­mi 1987–1998. Hän oli val­ta­kun­na­noi­keu­den jäsen kau­del­la 2003–2007. (Läh­de: Sep­po Pelt­ta­ri ja Wikipedia)

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.