Keis­kan kou­lun vii­meis­tä jou­lu­juh­laa vie­tet­tiin nau­run, lau­lun ja uutis­ten merkeissä

Keis­kan kou­lu lak­kau­te­taan ensi kevät­lu­ku­kau­den jäl­keen ja oppi­laat siir­ty­vät Hau­ki­pu­taan kouluun.

Keis­kan kou­lun 1.–4. luok­ka­lai­set antoi­vat jou­lu­juh­las­sa ylei­söl­lä aihet­ta niin nau­ruun kun her­kis­ty­mi­seen. Keis­kan kou­lu lak­kau­te­taan ensi kevät­lu­ku­kau­den jäl­keen ja oppi­laat siir­ty­vät Hau­ki­pu­taan kou­luun. Vii­meis­tä jou­lu­juh­laa vie­tet­tiin vii­me tors­tai­na ja ylei­sös­sä olleet van­hem­mat ja iso­van­hem­mat oli­vat äimis­ty­neet hie­nos­ta showsta.

– Lap­set muis­ti­vat aivan usko­mat­to­mas­ti pit­kät­kin vuo­ro­sa­nat ja eläy­tyi­vät näy­tel­mään mah­ta­vas­ti, ylei­sös­tä kuului.

Jou­lu­juh­lan tee­ma­na oli uuti­set. Uutis­ten­lu­ki­joi­na toi­mi­neet Mal­la Sep­pä­nen ja Aada Oja­la vei­vät ylei­sön muun muas­sa val­tion rau­ta­teil­le, Kor­va­tun­tu­ril­le tont­tu­jen pajaan sekä revon­tul­ten ja poro­jen maa­il­maan. Juna­mat­kal­la Oulus­ta Hel­sin­kiin mat­kus­ta­jat koh­ta­si­vat Mek­si­kon pika­ju­nas­ta tutut ros­vot Pik­ku-Peten ja Iso-Patin sekä tie­ten­kin joka­vuo­ti­sen lumi­my­rä­kän, joka saa junat vii­meis­tään pysäh­ty­mään. Apuun tot­ta­kai rien­si­vät nuo­ret mie­het VR:n kunnossapidosta.

Juh­las­sa kuul­tiin mah­ta­via yhteis­lau­lu­ja ja jopa kah­dek­san oppi­laan yksin­lau­lua. Kou­lun opet­ta­jat Pek­ka Sep­pä­nen ja Riik­ka Vuon­tis­jär­vi ker­toi­vat, että oppi­laat oli­vat erit­täin innok­kai­ta osal­lis­tu­maan joulujuhlanäytelmään.

– Osa ilmoit­ti heti alus­sa, että minä kyl­lä voi­sin hoi­taa tupla- tai tripla­roo­lin, Vuon­tis­jär­vi hymyili.

– Keis­kas­sa on ollut aina todel­la vah­va jou­lu­juh­la-kult­tuu­ri ja oppi­laat ovat osal­lis­tu­neet erit­täin aktii­vi­ses­ti niin esi­tys­la­vo­jen kan­ta­mi­seen, kou­lun koris­te­luun kuin har­joi­tuk­siin­kin, Sep­pä­nen lisäsi.

Opet­ta­jat ker­toi­vat, että oppi­lail­la on ker­ran vii­kos­sa yksi yhtei­nen tun­ti, jos­sa he pää­se­vät esit­tä­mään toi­sil­leen parin minuu­tin mit­tai­sia esityksiä.

– Kyl­lä­hän täs­sä on kah­del­le opet­ta­jal­le hom­maa, mut­ta menee yksiin omien mie­len­kiin­non koh­tei­den kans­sa ja sik­si tätä tekee mie­lel­lään, Vuon­tis­jär­vi kertoi.

Show jat­kui rau­ta­teil­tä muun muas­sa Kor­va­tun­tu­ril­le, mis­sä ton­tut kär­si­vät viruse­pi­de­mias­ta. Lah­jo­jen teke­mi­nen oli vaa­ras­sa, mut­ta onnek­si jou­lu­puk­ki ja toh­to­ri jät­ti­mäi­si­nä lää­ke­pi­pa­rei­neen rien­si­vät avuk­si ja lah­jat saa­tiin val­miik­si. Poro­jen ren­toa elä­män­tyy­liä ihme­tel­tiin ja poro­jen haus­koil­le vit­seil­le naurettiin.

– “Mikä on put­ki­mie­hen jou­lu­lau­lu? No tip-tap-tip-tap”, porot nau­rat­ti­vat yleisöä.

Lau­lu­ja juh­las­sa kuul­tiin lai­das­ta lai­taan aina räpis­tä Samu­li Edel­ma­nin herk­kään Ava­ruus-kap­pa­lee­seen ja Ris­to Räp­pää­jä ‑elo­ku­vas­ta tut­tuun Mart­ti Syr­jän tul­kit­se­maan Kaik­ki kun­to­pii­riin-kap­pa­lee­seen. Myös tans­sit val­loit­ti­vat ylei­sön ja oppi­laat oli­vat sel­väs­ti omak­su­neet roo­lin­sa vii­mei­sen pääl­le. Uuti­sis­sa käy­tiin myös tutus­tu­mas­sa revon­tu­liin ja näh­tiin­pä myös noi­ta­pii­ri, joka revon­tu­lia hala­si omaan soppaansa.

– “Nyt on aika kerä­tä revon­tu­lien tai­ka kei­tok­sem­me ja kut­su­kaa valot alas patam­me pohjalle”,noidat huusivat.

Revon­tu­let kui­ten­kin pelas­tui­vat ja revon­tu­lien suo­je­li­ja kävi vie­rai­lul­la myös stu­dios­sa, jos­sa hän muis­tut­ti, että revon­tu­let kuu­lu­vat tai­vaal­le. Hän myös osa­si ker­toa miten revon­tu­let syn­ty­vät ja mikä on nii­den ylei­sin tai­vaal­la näky­vä väri.

Tun­nel­ma juh­lan jäl­keen oli kai­hoi­sa ja opet­ta­jia kii­tel­tiin kovas­ti työs­tään. Mal­la Sep­pä­sen äiti Kat­ri Nie­me­lä tote­si vii­mei­sen jou­lu­juh­lan olleen haikea.

– On ollu niin mah­ta­vaa, että koko kou­lun oppi­laat teke­vät poru­kal­la hyväl­lä yhteis­työl­lä juh­lia, Nie­me­lä sanoi.

– Kyl­lä Keis­kas­sa on yli­voi­mai­ses­ti aina par­haat jou­lu­juh­lat, ylei­sös­tä kuului.

Hau­ki­pu­taan kou­lun 1.–6. luok­kien apu­lais­reh­to­ri Piia Berg­man oli myös pai­kal­la seu­raa­mas­sa Keis­kan yksi­kön juhlaa.

– On hie­noa näh­dä, kuin­ka lap­set teke­vät Keis­kas­sa aina juh­laa yhdes­sä. Ja usko­mat­to­man hie­no esi­tys näh­tiin jäl­leen, Berg­man totesi.

Vaik­ka ilmas­sa oli tie­tyn tavoin hai­keut­ta, ei lii­al­le suru­mie­li­syy­del­le annet­tu tilaa. Keis­kas­sa nau­ti­taan vie­lä kevät omas­ta pie­nes­tä kou­lus­ta eikä seu­raa­va luku­vuo­si ole vie­lä juu­ri­kaan mie­len päällä.

– Lap­set elä­vät tätä het­keä ja var­mas­ti me kevääl­lä sit­ten panos­tam­me ekstraa kevät­juh­laan, Sep­pä­nen ja Vuon­tis­jär­vi kertoivat.

Juh­la hui­pen­tui kaik­kien oppi­lai­den nous­tes­sa laval­le lau­la­maan yhdes­sä Suvi Teräs­nis­kan Tämä maa­il­ma tar­vit­see rak­kaut­ta- kappaleen.